Omaishoitajille ja perhehoitajille tarjottavan tuen kehittäminen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Omaishoitajille ja perhehoitajille tarjottavan tuen kehittäminen, Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Omais- perhehoidon kehittämisessä on keskitytty pääasiallisesti palvelun yhtenäistämiseen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Toimintamallin nimi
Omais- perhehoidon kehittämisessä on keskitytty pääasiallisesti palvelun yhtenäistämiseen Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Perusidea
Ratkaisun tavoitteena on yhtenäistää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella omaishoitajille ja perhehoitajille tarjottavat tukimuodot. Tämä lisää yhdenvertaisuutta ja selkeyttää palvelujen järjestämistä.
Toimintamallin sisältö
Toimintamallin pitää sisällään kokonaisuudessaan omaishoitajien ja perhehoitajien tukemisen. Yksi keskeisistä toiminnoista on omaishoitajien ja perhehoitajien valmennus, joka tukee hoitajien osaamista ja jaksamista. Malli huomioi myös muut tuen tarpeet, kuten hyvinvointia edistävät palvelut, vertaistuen ja ohjauksen.
Kenelle toimintamalli on suunnattu?
- Asiakasryhmä: omais- ja perhehoitajat, jotka hoitavat ikääntyviä, vammaisia tai erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä.
- Ammattilaiset: hyvinvointialueen työntekijät, jotka vastaavat omais- ja perhehoidon palveluista.
Hyödyt ja tarpeellisuus
- Yhdenvertaiset tukipalvelut koko alueella.
- Hoitajien jaksamisen ja osaamisen vahvistaminen.
- Selkeä toimintamalli työntekijöille, mikä vähentää kuormitusta ja parantaa palvelujen laatua.
- Tehokkaampi resurssien käyttö ja kustannusten hallinta.
Toimintamallin tehtävät ja työvälineet
- Valmennusohjelmat omais- ja perhehoitajille
- Tukipalveluiden kartoitus ja yhtenäistäminen
- Prosessikuvaukset ja ohjeistukset työntekijöille
- Seuranta- ja arviointityökalut laadun varmistamiseksi
Miksi kiinnostua tästä toimintamallista?
Toimintamalli tarjoaa konkreettisen ratkaisun eriarvoisiin tukipalveluihin ja vahvistaa omais- ja perhehoidon roolia osana hyvinvointialueen palvelujärjestelmää.
Eliniän pidentyminen lisää ikääntyvän väestön avun ja tukipalveluiden tarvetta. Yhteiskunnassa on havaittavissa elinikien pidentyminen aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, mikä edellyttää varautumista kasvavaan palvelutarpeeseen.
Omaishoito ja perhehoito tukevat ikääntyviä henkilöitä asumaan omassa kodissaan pidempään sekä mahdollistaa erityistä tukea tarvitsevien lasten asumisen kotona. Omaishoito ja perhehoito parhaimmillaan ehkäisevät myös kalliimpien palveluiden käyttötarvetta ja ovat taloudellisesti vaikuttavia.
Omaishoitajien ja perhehoitajien tukemisesta säädetään omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) ja perhehoitolaissa (263/2015).
Kehittämistyön vaikutukset:
Vaikutukset asiakkaisiin
- Yhtenäistetyt tukipalvelut varmistavat omais- ja perhehoitajien yhdenvertaisen tuen koko Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella.
- Tukipalvelut mahdollistavat omaishoidon tukea tarvitsevien henkilöiden asumisen kotona pidempään, mikä parantaa heidän elämänlaatua.
- Riittävän tuen avulla omaishoitajat jaksavat pidempään työssään, joka ennaltaehkäisee raskaampien palveluiden tarvetta.
Vaikutukset työntekijöihin
- Selkeät ja yhtenäiset toimintamallit helpottavat työntekijöiden arkea ja vähentävät epäselvyyksiä.
- Tukipalveluiden systemaattisuus vähentää kuormitusta palveluissa.
- Kehittämistyö tarjoaa mahdollisuuksia osaamisen vahvistamiseen ja ammatilliseen kehittymiseen.
Vaikutukset hyvinvointialueen toimintaan
- Yhtenäiset käytännöt tehostavat palvelujen järjestämistä ja tukevat kustannusten hallintaa.
- Kehittämistyö tukee strategisia tavoitteita asiakaslähtöisyydestä ja yhdenvertaisuudesta.
- Selkeät prosessit parantavat palvelujen laatua ja mahdollistavat jatkuvan kehittämisen.
Palvelun kehittäminen koskee Itä-Uudenmaan hyvinvointialuetta, palveluiden parissa tekeviä ammattilaisia sekä palveluissa olevia asiakkaita, heidän omaisiaan ja/tai omaishoitajia, perhehoitajia, tulevia omais- ja perhehoitajia.
Resurssit
Projektin koordinoivana henkilönä toimi projektikoordinaattori, joka vastasi kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta.
Työryhmään kuuluivat omaishoidon ja perhehoidon sosiaalihuollon palveluiden esihenkilöt ja sosiaalihuollon ammattilaiset, jotka tekevät omais- ja perhehoidon työtä.
Vaiheet
- Kartoitus
Projektin alussa selvitettiin, minkälaista tukea omais- ja perhehoitajille oli tarjottu eri kunnissa ennen hyvinvointialueen muodostumista.
Projektikoordinaattori vastasi kartoituksesta, ja työryhmän jäsenet toimittivat tietoa kuntien käytännöistä. - Toimintamallin luominen
Kartoituksen pohjalta sovittiin yhtenäisestä toimintamallista, joka vastaa omais- ja perhehoitajien tuen tarpeisiin.
Projektikoordinaattori hyödynsi kartoituksen tietoja ja laati valmennuskokonaisuuden omais- ja perhehoitajille.
Projektin aikana vahvistettiin myös muita tukimuotoja, joiden tuotoksena muodostui omaishoidon digipalvelupolku. - Toiminnasta palautteen kerääminen Omaishoitajille laadittu kysely, jonka avulla kerätty palautetta vuosina 2023 ja 2025. Vuoden 2023 kyselyn tuloksia on hyödynnetty toimintamallin jatkokehittämisessä.
Juurruttaminen
Juurruttamisessa hyödynnettiin asiakastyötä tekevien ammattilaisten osallistamista tukipalveluprosesseihin. Toimintamallissa pyrittiin huomioimaan asiaskasnäkökulman lisäksi myös työntekijöiden toiveet tukipalveluiden tuottamisesta ja jatkokehittämisestä. Tukipalveluista ja niiden vaikuttavuudesta on viestitty palveluihin sekä palveluiden esihenkilöille ja johtoportaalle.
Juurruttamista tukee riittävä resurssointi palveluista tukipalveluiden tuottamiseen myös jatkossa. Käytännössä tukipalveluista voisi vastata palvelurajojen ylittävä koordinaattori, jolloin jatkokehittäminen on myös taattu ja näin omaishoitajien ja perhehoitajien kanssa työtä tekevien ammattilaisten resurssointi olisi turvattu asiakastyöhön. Omaishoitajien ja perhehoitajien tukipalveluita tulee jatkossa jatkokehittää, jotta ne vastaavat parhaiten heidän tuen tarpeisiin.
Miten tilanne on muuttunut?
Ennen kehittämistyötä omais- ja perhehoitajien tukipalvelut vaihtelivat kunnittain, mikä aiheutti eriarvoisuutta ja epäselvyyksiä. Kehitetyn toimintamallin käyttöönoton myötä tukipalvelut ovat yhtenäistyneet koko Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella, ja omaishoitajille on tarjolla valmennuskokonaisuus sekä digipalvelupolku. Perhehoitajien tuen jatkokehittäminen jatkuu palveluissa vielä hankkeen jälkeen, hankkeen aikana pilotoitu yhteinen valmennus omaishoitajille ja perhehoitajille sekä perhehoitajien iltapäiväkahvit.
Toimintamallin arviointi
- Molempina vuosina kerättiin palautekyselyt omaishoitajilta (vuosi 2023 ja 2025).
- Mittareina käytettiin mm. osallistujamäärää, tyytyväisyysarvioita (asteikko 0-10) ja koettua tuen riittävyytä
- Omaishoitajat kokivat valmennuksen hyödylliseksi ja toivoivat tuen määrän lisäämistä (2023 palautteen perusteella).
Kehittämistyön tärkeimmät tulokset
- Yhtenäinen toimintamalli ja valmennuskokonaisuus otettu käyttöön omaishoidon tuessa, jota jatkokehitetty hankkeen aikana.
- Omaishoidon digipalvelupolku pilotoitu.
- Omaishoitajien ja perhehoitajien terveystarkastuksien yhtenäisen toimintamallin käyttöönotto.
- Omaishoitajien ja perhehoitajien tukipalveluita kehitetty, tukipalveluiden merkityksen ymmärtäminen vahvistunut palveluissa.
Vertailu alkudataan ja mittarituloksiin
Alkudata (2023): Tukipalveluiden saatavuus vaihteli kunnittain, yhtenäistä mallia ei ollut.
Mittarituloksien vertailu (2023 - 2025):
- Omaishoidon valmennukseen osallistuminen on kasvanut merkittävästi. Vuoden 2024 valmennuksessa oli 60 osallistujaa, kun taas vuoden 2025 valmennuksessa osallistujamäärä nousi 98 osallistujaan.
- Omaishoitajat ovat entistä tietoisempia heille suunnatuista tukipalveluista. Vuoden 2023 kyselyssä 19,35 % vastaajista ei ollut tietoisia valmennuksesta, kun taas vuoden 2025 kyselyssä osuus laski 16,43 prosenttiin. Sen sijaan omaishoitajien tietämättömyys terveystarkastuksista kasvoi: vuoden 2023 kyselyssä osuus oli 12,75 %, mutta vuoden 2025 kyselyssä nousi 16,51 prosenttiin.
- Omaishoitajien osallistuminen valmennukseen on lisääntynyt. Vuoden 2023 kyselyssä 11,69 % vastaajista oli saanut valmennusta, kun taas vuoden 2025 kyselyssä osuus nousi 17,39 prosenttiin.
- Omaishoitajien osallistuminen terveystarkastuksiin on lisääntynyt. Vuoden 2023 kyselyssä 27,49 % vastaajista oli käynyt terveystarkastuksessa, kun taas vuoden 2025 kyselyssä osuus nousi 33,02 prosenttiin.
- Omaishoitajien tyytyväisyys tarjottuihin palveluihin on parantunut. Vuoden 2023 kyselyssä yhdistetty keskiarvo oli 6,25 (asteikolla 0–10), kun taas vuoden 2025 kyselyssä keskiarvo nousi 7,0.
- Digipalvelupolun myöhäisemmän pilotoinnin vuoksi mittaritiedot eivät vielä saatavilla.
Mittarit osoittavat vaikuttavuutta
- Osallistujamäärän kasvu, tietoisuus tukipalveluista ja tyytyväisyysarvion nousu osoittavat, että kehittämistyö on parantanut asiakkaiden prosessia.
- Digipalvelupolku on lisännyt saavutettavuutta ja nopeuttanut ohjauksen saamista.
Kansikuva
