Vuonna 2019 Suomessa oli 1,2 miljoona 65 vuotta täyttänyttä kansalaista. Suomalaisista joka viides mies ja joka neljäs nainen on 65 vuotta täyttänyt tai vanhempi. Yli 64-vuotiaan väestön kasvu on yhtä aikaa voimavara ja haaste niin yhteiskunnalle kuin sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämiselle ja tuottamiselle. (1)
Ikääntyneiden määrän kasvaessa ikääntyvien toimintakyvyn ja hyvinvoinnin tukeminen on entistä tärkeämpää. Ikääntyvän väestön kotona asumista tulee tukea. Omaishoito mahdollistaa usein ikääntyneen kotona asumisen pidempään. Omaishoito tarkoittaa hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön avulla, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen hyvinvointialueen kanssa (2).
Omaishoitoon liittyviä faktoja:
-
Suomessa on noin 51 600 omaishoidettavaa
-
Omaishoitajia on noin 50 200
-
Valtaosa omaishoitajista on naisia
-
Omaishoidon yleisin syy ovat muistisairaudet. (2)
Omaishoito on usein sitovaa ja raskasta. Tästä huolimatta noin 40 % toimeksiantosopimuksen tehneistä omaishoitajista ei saa muuta tukea kuin palkkion ja lakisääteiset vapaapäivät. Yhä useampi omaishoitaja on hoitaa puolisoaan ja on itsekin iäkäs. Iäkkäällä puoliso-omaishoitajalla uupumisen riski on erityisen suuri. Tarpeenmukainen ja hyvin koordinoitu tuki ehkäisee omaishoitajan uupumusta sekä kohentaa hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan omaishoidettavan elämänlaatua. (2)
Omaishoitajan hyvinvoinnin tukemiseen tuleekin panostaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Yhtenä tukimuotona toimivat omaishoitajille suunnatut hyvinvointi- ja terveystarkastukset. Toimintaa tulee kehittää saumattomaksi kokonaisuudeksi, jossa omaishoitaja saa tarvitsemansa tuen sosiaali- ja terveyspalveluista ja lisäksi ohjausta ja neuvontaa myös muista häntä mahdollisesti hyödyttävistä tukimuodoista.
Lähteet:
1. Sosiaali- ja terveysministeriö, 2020, Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja, 2020:31.
2. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2023, Omaishoito ja perhehoito.
Työskentely aloitettiin kartoittamalla nykytilaa siitä, miten omaishoitajien tarkastukset on järjestetty Pohjois-Savossa ennen hyvinvointialuetta. Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastuksiin ei ole Pohjois-Savossa käytössä yhtenevää toimintamallia. Tarkastuksista tiedottaminen eri kunnissa on ollut vaihtelevaa eikä sosiaali- ja terveyspalveluiden nettisivuilla ole välttämättä ollut edes tietoa tarkastuksista. Jatkossa tiedotuksen täytyy olla selkeää ja tiedon tulee olla helposti löydettävissä.
Nykyisellään tarkastuksia toteutetaan erilaisin käytännöin Pohjois-Savon alueella. Kaikkialla tarkastukset eivät välttämättä toteudu lainkaan. Tarkastusten toteuttamiseen ei ole olemassa hyvinvointialueen laajuista yhtenäistä ohjeistusta. Asiakasohjauksen ja terveydenhuollon yhteistyö on sen varassa, mitä paikallisesti on mahdollisesti sovittu. Ammattilaisten tueksi täytyy sopia yhtenäiset toimintatavat ja laatia työohje tarkastusten tekemiseen.
Organisaatiossa ei ole tällä hetkellä määritelty rakenteita ja prosesseja hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttamiseen. Alueellinen kokonaiskäsitys puuttuu siitä, ketkä tarkastuksia tekevät, miten niitä tehdään ja mihin organisaation yksikköön tarkastukset sijoittuvat. Tarkastuksia tekevät henkilöt ja nykyiset toimintatavat täytyy kartoittaa ja yhtenäistää, millä varmistetaan myös palveluiden alueellinen yhdenvertaisuus ja saatavuus.
Omaishoitajien hyvinvointi- ja terveystarkastusten toteuttaminen vaatii organisaatiolta riittävän resurssoinnin, tarkastuksia tekevien terveyden- tai sairaanhoitajien riittävän perehdyttämisen ja kouluttamisen omaishoidon erityispiirteisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön mahdollistamisen.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa ja aiemmissa kokeiluissa niin Pohjois-Savon kuin muunkin Savo-Karjalan alueella on todettu, että ikääntyneiden palveluissa omaishoitajien ohjautuminen tarkastuksiin vaatii terveydenhuollon ammattilaisen suoran yhteydenoton omaishoitajaan ajan varaamiseksi. Tämä vaatii sujuvaa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja sovitut toimintatavat omaishoitajan yhteystietojen siirtämiseksi asiakasohjauksesta terveydenhuoltoon omaishoitajan suostumuksella. Kehittämistyössä pyritään luomaan sujuva ohjautumisen prosessi Pohjois-Savon alueelle ikääntyneiden omaishoitajien osalta.
Toimintamalli koskee ikääntyneiden palveluiden omaishoitajia ja omaishoidon tuen asiakasohjaajia ja tarkastuksia tekeviä hoitajia. Toimintamalli selkeyttää omaishoitajan hyvinvointi- ja terveystarkastuksen palvelupolkua. Kehittämisessä on hyödynnetty omaishoitajien kokemusasiantuntijuutta hyvinvointi- ja terveystarkastusten kehittämistyöpajoissa ja muissa tapaamisissa, omaishoidon järjestötoimijoita sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden ja muiden sidosryhmien asiantuntemusta.
