Kymenlaakson hyvinvointialueeseen kuuluu kuusi kuntaa: Hamina, Kotka,
Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Vuoden 2020 lopussa Kymenlaaksossa asui 162 812
henkilöä ja ennusteen mukaan Kymenlaakson väestömäärän arvioidaan pienenevän 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Tämä heikentää alueen huoltosuhdetta entisestään. Lisäksi Kymenlaaksossa sosioekonomiset haasteet, kuten työttömyys ja pienituloisuus, ovat yleisiä. Väestön ikääntyminen ja sosioekonomiset haasteet kuormittavat Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää.
Kymenlaakson korkea palvelutarve ja haastava taloustilanne yhdistettynä koronaviruspandemian kasvattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaan luovat tarpeen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamiselle ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiselle. Kymenlaakson alueen väestön palvelutarve on suuri ja työttömyys on monimuotoista. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavia on alueen 18–34-vuotiaisiin suhteutettuna maan eniten. Työikäisistä noin kolmannes uskoo, ettei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Lisäksi huumeongelmat ovat maan kärkitasoa, sairastavuus on keskimääräistä suurempaa, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria aikuisia on suhteellisesti maan eniten ja lapsiperheiden ongelmat ovat alueella moninaisia.
Hyvinvointialuestrategian mukaisesti Kymenlaaksossa halutaan järjestää tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille. Lisäämme etä- ja digipalveluiden osuutta palveluissamme tarjotaksemme asiakkaillemme monipuoliset asiointimahdollisuudet. Suomen kestävän kasvun ohjelman ja Kymenlaakson hyvinvointialueen tuottavuusohjelman mukaisesti digitaalisen asioinnin määrä sosiaalihuollon palveluissa kasvaa 30% 2025 loppuun mennessä.
Kehittäminen koskee sosiaalihuollon asiakasneuvontaa, alkutiimiä ja perheiden sosiaalityötä.
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeessa kehitetyn sosiaalihuollon asiakasneuvonnan toiminnan käynnistymisen jälkeen perheiden sosiaalityön, alkutiimin ja sosiaalihuollon asiakasneuvonnan välillä tunnistettiin jatkokehittämistarpeeksi kuvata sosiaalihuollon asiakasneuvonnan roolia, tehtäviä ja arviointityötä lasten ja perheiden palveluihin ohjaamisessa. Tarpeena oli erityisesti kuvata ja selkiyttää yksiköiden välistä toimintaa, lastensuojelullisia kysymyksiä, eri vireilletulo tyyppien käsittelyä sekä kuvata digitaalisten yhteydenottojen käsittely sosiaalihuollon asiakasneuvonnassa.
Sosiaalihuollon asiakasneuvontaan yhteyttä ottaville Kymenlaakson hyvinvointialueen asukkaille haluttiin sujuva ja yhtenäinen polku sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta perheiden sosiaalityöhön.
Kehittämiskokonaisuus liittyy tiivisti ja mahdollisti perheneuvolan, lapsiperheiden kotipalvelun ja varhaisen tuen perhetyön ohjauksen ja neuvonnan keskittämiseen sosiaalihuollon asiakasneuvontaan. Ohjauksen ja neuvonnan kehittämisessä tunnistettiin tarve työskentelylle, jotta asiakasneuvontaan siirtyvät puhelimitse, chatissa ja digitaalisesti tehdyt yhteydenotot voidaan käsitellä, arvioida ja siirtää sosiaalihuollon asiakasneuvonnasta sopivaan kohdepalveluun. (kts. toimintamallin kuvaus: https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/keskitetty-ohjaus-ja-neuvonta-sosiaalihuollon-asiakasneuvonnasta-perheneuvolaan).
Suomen kestävän kasvun ohjelmassa toteutettiin Kymenlaakson hyvinvointialueen koronavelka-analyysi, josta nousi tarpeita lasten ja perheiden palvelujen kehittämiselle:
- Matalan kynnyksen palveluiden vahvistaminen ja kasvava tarve matalan kynnyksen sosiaalipalveluille ja etsivälle nuorisotyölle
- Sosiaalihuollon itsepalvelujen ja sähköisten palveluiden kehittäminen
- Yhteiskehittäminen lasten ja perheiden palveluissa ja kuntatoimijoiden ja vapaaehtoisjärjestöjen vahvempi hyödyntäminen resurssien vapauttamiseksi niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.
- Tuen saamisen viivästyminen voi komplisoida tilanteita ja lisätä raskaampien palveluiden tarvetta
Kehittämisen kohderyhmänä ovat kaikki Kymenlaakson alueen lapset ja lapsiperheet, jotka tarvitsevat tietoa, ohjausta ja neuvontaa liittyen sosiaalipalveluihin, arjen haasteisiin tai perheiden sosiaalityön palveluihin.
