Nuorten osallisuus - Hyvinvointialueen kehittäjätyöryhmä
Nuorten osallisuus - Hyvinvointialueen kehittäjätyöryhmä
Keski-Suomen hyvinvointialueella pilotoitu malli nuorten aikuisten osallistamiseen kehittäjätyöryhmätoiminnan avulla. Malli tukee osallisuutta ja tuo nuorten kokemuksellisen tiedon suoraan työelämän ja palvelujen kehittämisen tueksi.
Kehittäjätyöryhmän pilotointi toteutui Keski-Suomen hyvinvointialueella osana Mielihyvin duunissa 2.0 -hanketta. Hyvinvointialue vastasi kehittäjätyöryhmän kokoamisesta ja toteutuksesta, ja työskentelyä tehtiin sekä digitaalisissa että fyysisissä toimintaympäristöissä.
Laajempana toimintaympäristönä toimi Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeen valtakunnallinen kokonaisuus. Kehittäjäryhmän käsittelemät teemat nousivat hankekonsortion eri organisaatioiden tarpeista, ja ryhmän tuottamaa kokemuksellista tietoa hyödynnettiin laajemmin hankkeen kehittämistyössä.
Toiminta linkittyi Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeen valtakunnallisiin tavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Hankkeen lähtökohtana oli tarve kehittää työpaikoille ja koulutussektorille lisää osaamista ja rakenteita nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseksi työelämään siirtymisen ja siellä toimimisen eri vaiheissa. Nuorten hyvinvointia ei voida vahvistaa kestävästi ilman, että he itse ovat mukana kehittämässä heitä koskevia palveluja, toimintamalleja ja materiaaleja. Hankkeen strategisena lähtökohtana on ollut rakentaa kestävämpää työelämää yhdessä nuorten aikuisten kanssa hyödyntämällä heidän kokemuksellista asiantuntijuuttaan.
Lähtötilanteessa pilottihyvinvointialueella ei ollut tiedossa eikä toiminnassa ryhmää, jonka tavoitteena olisi olla osallistamassa työikäisiä nuoria aikuisia osaksi hanke- tai projektikokonaisuutta. Kehittäjätyöryhmän perustaminen vastasi tähän tunnistettuun rakenteelliseen puutteeseen. Ryhmä koottiin hyödyntämällä olemassa olevia verkostoja sekä osallisuus- ja nuorisotyön asiantuntijoiden osaamista.
Mielihyvin duunissa 2.0 -hanke kokosi yhteen laajan valtakunnallisen kehittäjäjoukon, joka loi edellytykset moniääniselle ja sektorirajat ylittävälle yhteiskehittämiselle. Hanketta hallinnoi Silta-Valmennusyhdistys, ja sen osatoteuttajia ovat Valo-Valmennusyhdistys, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, HUS, Keski-Suomen hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue ja Pohjois-Savon hyvinvointialue. Tämä rakenteellinen kokonaisuus mahdollisti nuorten mielen hyvinvointiin ja työelämään liittyvien teemojen tarkastelun useista eri näkökulmista.
Keski-Suomen hyvinvointialueella toteutettu nuorten aikuisten kehittäjätyöryhmä oli osa hankkeen Nuorten osallistamisen työpakettia. Kehittäjätyöryhmän toiminnan kannalta keskeisiä toimijoita olivat Silta-Valmennusyhdistykseltä hankejohtaja Mira Roine, Valo-Valmennusyhdistykseltä koordinaattori Irina Mäki ja sekä Keski-Suomen hyvinvointialueelta projektityöntekijät Olli Karola ja Jenni Hakanen. Silta-Valmennusyhdistys vastasi koko hankkeen valtakunnallisesta koordinaatiosta, Valo-Valmennusyhdistys nuorten osallistamisen kokonaisuuden koordinoinnista ja Keski-Suomen hyvinvointialue vastasi kehittäjätyöryhmän alueellisesta toteutuksesta ja käytännön työskentelystä.
Yhteiskehittäminen toteutui tiiviissä yhteistyössä Valo-Valmennusyhdistyksen ja Keski-Suomen hyvinvointialueen projektityöntekijöiden välillä sekä osana laajempaa hankekonsortion ja sidosryhmäverkostojen yhteistyötä. Nuoria aikuisia innostettiin mukaan tarjoamalla matalan kynnyksen, vapaaehtoisuuteen perustuva osallistumisen tapa sekä mahdollisuus vaikuttaa konkreettisesti kehittämistyön sisältöihin. Toiminnan lähtökohtana oli arvostava kohtaaminen, turvallinen työskentelyilmapiiri ja nuorten kokemuksellisen asiantuntijuuden tunnistaminen ja tunnustaminen osana yhteistä tavoitetta.
Konkreettisen kuvauksen kehittäjätyöryhmän kokoamisesta voit lukuea osiosta "Kuvaa ja jaa".
Tavoiteltuna muutoksena oli luoda toimiva ja tarkoituksenmukainen malli nuorten aikuisten osallistamiseen ja yhteiskehittämiseen Keski-Suomen hyvinvointialueella. Kehittäjäryhmätoiminnan kautta pyrittiin siihen, että nuoret aikuiset voivat osallistua kehittämistyöhön aidosti, turvallisesti ja tasavertaisina toimijoina sekä tuoda esiin kokemuksellista tietoa hankkeen ja palvelujen kehittämisen tueksi.
Nuorten näkökulmasta tavoiteltu muutos liittyi osallisuuden kokemuksen vahvistumiseen, vaikuttamisen mahdollisuuksien lisääntymiseen hankkeen aikana. Samalla kehittäjäryhmä tarjosi nuorille mahdollisuuden omien työelämään ja hyvinvointiin liittyvien kokemusten jakamisen ja reflektoinin turvallisessa ryhmässä.
Organisaation näkökulmasta tavoitteena oli luoda pohjaa kehittäjätyöryhmätoiminnan jatkuvuudelle osana Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaa ja sen sidosryhmäyhteistyötä. Tavoitteena oli vahvistaa yhteisövaikuttavuuden periaatteiden mukaista yhteistyötä sekä rakentaa pysyvämpiä rakenteita, joissa nuorten aikuisten osallisuus on keskeinen osa kehittämistyötä myös hankkeen jälkeen.
Muutosta mitattiin kyselyillä (2) sekä ryhmähaastattelulla kehittäjätyöryhmän kokoontumisissa. Arvioinnin kokonaisuudesta vastasi Mielihyvin duunissa 2.0 -hankkeessa Kuntoutussäätiö.
- Muodostetaan nuorten aikuisten kehittäjätyöryhmä Keski-Suomeen osaksi Mielihyvin duunissa 2.0 -hanketta. Ryhmä kootaan avoimuuden ja vapaaehtoisuuden periaatteilla, ja sen toiminta suunnitellaan tukemaan nuorten aikuisten osallisuutta ja kokemuksellisen tiedon tuottamista kehittämistyöhön.
- Valo-Valmennusyhdistys vastaa nuorten osallistamisen toimenpiteiden valtakunnallisesta koordinoinnista. Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa kehittäjäryhmätoiminnan alueellisesta koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta.
- Vastaanotetaan ja käsitellään valtakunnallisesta hankekonsortiosta nousevia toimeksiantoja, jotka liittyvät nuorten mielen hyvinvoinnin tukemiseen työelämässä ja työelämään siirtymisessä.
- Osallistetaan nuoria aikuisia systemaattisesti kehittämistyöhön ja toteutetaan yhteiskehittämistä, joka vahvistaa nuorten osallisuuden kokemusta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia hankekauden aikana.
- Jaetaan tietoa ja lisätään ymmärrystä hankkeessa käsiteltävistä teemoista nuorille aikuisille kehittäjätyöryhmän työskentelyn kautta sekä tuetaan nuoria oman kokemustiedon sanoittamiseen turvallisesti.
- Luodaan edellytykset kehittäjätyöryhmätoiminnan vakiinnuttamiselle osaksi Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintaa ja sen sidosryhmäyhteistyötä.
- Varmistetaan työskentelyn laadullisuus, osallisuus ja kehittäjätyöryhmän jäsenten selkeä rooli osana hankkeen toimenpiteitä sekä laajempaa yhteiskehittämisen toimintaympäristöä koko toiminnan ajan.
Kohderyhmänä olivat 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset, joita yhdisti kiinnostus kehittämiseen ja vaikuttamiseen. Kehittäjätyöryhmä koottiin vapaaehtoisuuden periaatteilla, mikä mahdollisti erilaisten elämäntilanteiden, taustojen ja kokemusten mukaan tulemisen.
Asiakasymmärryksen lisääminen ja nuorten osallisuus olivat koko kehittäjätyöryhmätoiminnan lähtökohta ja tarkoitus. Nuoret aikuiset osallistuivat aktiivisesti hankekonsortiosta nousseiden, mielen hyvinvointiin ja työelämään liittyvien teemojen käsittelyyn. Ryhmässä käytyjen keskustelujen ja työskentelyn kautta saatu kokemuksellinen tieto koottiin ja vietiin järjestelmällisesti hankekonsortion sekä muiden toimijoiden hyödynnettäväksi. Asiakasymmärrys ei näin jäänyt vain toteuttavan tahon käyttöön, vaan sitä hyödynnettiin laajemmin kehittämistyön tukena.
Kokeilun tavoitteena oli luoda nuorille aikuisille suunnattu, toimiva yhteiskehittämisen ja vaikuttamisen toimintamalli mielen hyvinvoinnin ja työelämän teemoihin. Tavoitteena oli vahvistaa nuorten aikuisten osallisuutta ja tuoda heidän kokemuksellinen tietonsa osaksi kehittämistyötä kehittäjätyöryhmän kautta. Samalla kokeiltiin, miten malli voidaan toteuttaa hyvinvointialueen toimintaymäristössä.
Kokeilu osoitti, että Keski-Suomessa on selkeä tarve nuorille aikuisille suunnatulle yhteiskehittämisen toimintamuodolle myös työelämässä olevien 18–35-vuotiaiden osalta. Toimivan kehittäjätyöryhmätoiminnan kannalta keskeiset opit liittyivät osallistamisen laadun, selkeiden ja konkreettisten toimeksiantojen, riittävän kokoontumistiheyden sekä todennettavan palautekehän merkitykseen.
Lisäksi havaittiin, että vapaamuotoisempi mutta tavoitteellinen kehittäjätyöryhmä tuottaa organisaatioille ja verkostoille arvokasta, ajankohtaista ja ennakoivaa tietoa nuorten aikuisten tarpeista, ilmiöistä ja trendeistä. Samalla toiminta vahvistaa osallistumisen kulttuuria ja tukee nuorten aikuisten toimijuutta ja vaikuttamisen valmiuksia heille merkityksellisissä teemoissa.