Nuorten mielenterveys- päihde- ja riippuvuuspalveluihin ohjautumisen edistäminen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP,P4,I1,T3)
Nuorten mielenterveys- päihde- ja riippuvuuspalveluihin ohjautumisen edistäminen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP,P4,I1,T3)
Kehitetään nuorten perustason mielenterveys- ja riippuvuuspalveluita sekä sujuvoitetaan palvelupolkua siten, että oikeatasoiseen hoitoon pääsee nopeammin.
Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt Soiten alueella ja valtakunnallisesti. Mielenterveys- ja riippuvuusongelmat ovat kasvussa. Kehittämistyöllä pyritään parantamaan nuorten perustason palvelujen piiriin pääsyä ja ohjaamaan nuori nopeammin oikeaan palveluun. Soitessa on n. 68 000 asukasta kahdeksan kunnan alueella. Hyvinvointialue on maantieteellisesti pieni. Kokkola on alueen suurin kunta, jossa toimii keskussairaala. Lisäksi alue koostuu pienistä kunnista, joissa on keskenään hyvin erilaisia palveluja. Tämä kokonaisuus luo haasteita palvelujen tasapuoliselle kehittämiselle.
Soitessa mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut ovat integroituneet täysi- ikäisten osalta vuoden 2024 aikana, alaikäisten nuorten osalta vuoden 2025 lopulla. Nuorten palveluja kehitetään mm. terapiatakuulain (1.5.2025 alkaen) vaatimukset huomioiden.
Kehittämistyöllä pyritään vastaamaan nuorten lisääntyneeseen palvelutarpeeseen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioissa. Tarkoituksena on vahvistaa perustason palveluita sujuvoittamalla hoitoon pääsyä sekä palvelupolkujen toimivuutta.
Painopisteenä on palvelujen piiriin pääsyn parantaminen. Kehittämistyön sisältö kiinnittyy hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin painopisteisiin:
- Monitoimijaisen työskentelyn, yhdessä tekemisen ja osallisuuden vahvistaminen systeemisyydellä ja yhteisövaikuttavuudella.
- Ennaltaehkäisyyn kannustaminen, sen lisääminen aikaisen tunnistamisen
tueksi ja raskaan palvelukäytön vähentämiseksi - Kolmannen sektorin, kuntien ja kokemus-asiantuntijoiden parempi hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tukemisessa
- Ennakoivat, yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut ihmisen tukena arjessa
- Vahvat peruspalvelut
Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden kehittäjäjoukko on kasattu yhteistyössä hankejohdon sekä Soiten linjajohdon toimesta. Vastuuhenkilöinä työryhmässä toimivat lasten ja nuorten perhepalveluiden ylilääkäri Teemu Parpala sekä perheneuvolan yksikönesihenkilö Arja Seppälä. Muina kehittäjinä tiimissä ovat nuorisopoliklinikalta Raija-Leena Rekilä ja Elina Keski-Vinkka, lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden avohoidon esihenkilöt Tiina Lerbacka ja Markus Korkiakangas sekä hanketyöntekijä Hanna Pylväinen. Kehittämistyön tukena on toiminut ohjausryhmä.
Työntekijöillä hyvä kuva siitä, miksi osa nuorista ei ohjaudu palveluihin tai keskeyttää ne. Tavoitteena oli parantaa nuorten palveluihin ohjautumista sekä osallistuttaa näiden nuorten kanssa työskentelevät mukaan kehittämistyöhön.
Kehittämistyössä on perustettu Soiten nettisivuille nuorten sivu, joka toimii portaalina nuorille suunnattuihin palveluihin. Verkkosivujen kehittäminen pohjautuu vahvasti nuorten näkökulmaan ja asiakaslähtöisyyteen. Nuori löytää tarvitsemansa palvelun helposti ilman, että hänen täytyy tuntea organisaation sisäistä rakennetta. Verkkosivujen kieli pyritään pitämään selkeänä ja helposti ymmärrettävänä, välttäen viranomaiskieltä.
Porrasteinen palvelujärjestelmä on kuvattu ja ammattilaisten menetelmäosaamista on vahvistettu. On tehty yhteistyötä jalkautuvien palveluiden osahankkeen kanssa, Nuotan ja psyykkareiden yhdennetyn työn kehittämistyössä, vahvistaen moniammatillista ja yhtenäistä toimintaa nuorten mielenterveyden tukemiseksi.
Päihdeosaamisen vahvistaminen on keskeinen osa kehittämistyötä. Osana tätä järjestetään koulutuspäivä nuorten mielenterveys- ja riippuvuustyötä tekeville ammattilaisille. Koulutuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä nuorten hyvinvoinnin kokonaisuudesta sekä vahvistaa ammattilaisten valmiuksia toimia ennaltaehkäisevästi ja tukea nuoria varhaisessa vaiheessa.
Kehittämistyö on ollut laadullista, jolloin tulosten mittaaminen numeraalisesti on erityisen haastavaa. Työ on koostunut useista eri kokonaisuuksista, joiden mittaaminen yhdellä mittarilla, kyselyllä tms. ei anna luotettavaa tulosta. Onnistumisen arviointi jää hankkeen päätyttyä yksiköiden suoritettavaksi tehtäväksi työn arjessa. Nettisivujen osalta kerättiin palautteet Soiten nykyisistä sivuista nuorten näkökulmasta ja uuden sivun ideoinnista Soiten alueen yläkoulu -ikäisiltä nuorilta ympäri maakuntaa, sekä Soiten nuorisovaltuustolta. Kyselyssä haluttiin saada tietoa nuorten positiivisia ja negatiivisia palautteita nykyisistä sivuista, selkeydestä, luettavuudesta, ymmärrettävyydestä. Vanhoihin sivuihin peilaten haettiin nuorten mielipiteitä ja toiveita tulevan sivun suhteen. Sivua kehitettiin juuri siihen suuntaan, mitä nuoret kehitettäviltä sivuilta toivoivatkin. Sivuille liitetyn Apu-napin yhteydenottojen määrä kertoo jatkossa miten nuoret ovat toiminnon löytäneet. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten suuri määrä on viety linjajohdolle tiedoksi, totesivat ilmiön tarvitsevan jatkotoimia. Porrasteinen palvelujärjestelmä antaa pitkällä aikavälillä tietoa nuorten ohjautumisesta sopivan palvelun piiriin. Myöhemmin saadaan tietoa ovatko ammattilaisille annetut menetelmät sopivia ja toimivia.
Mahdollisena mittaamisen mallina suunnittelu – käyttöönotto – jatkokehittäminen – tiedottaminen.
Jotta päästäisiin tavoiteltuihin muutoksiin, käytetään seuraavanlaisia keinoja:
-
Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen prosessien kehittäminen hoitoon pääsyn ja oikeaan palveluun ohjaamisen parantamiseksi. Kehittämistyössä on kuvattu nuorten perustason palvelujen porrasteisuus. Alkuarviota on kehitetty mm. navigaattorin käyttöönotolla. Alkuvuodesta nuorten navigaattori pilotoitiin toisella asteella. Onnistuneen pilotoinnin myötä käyttö laajennettiin koskettamaan kaikkia nuorten ikäryhmän palveluita. Psykososiaaliset menetelmät on kuvattu porrasteiseen palvelujärjestelmään, ja perustason työntekijöiden osaamista on vahvistettu koulutuksin. Henkilökuntaa on koulutettu riippuuvuusilmiöiden nykytilaan ja työkaluihin. Suunnitelmissa on toteuttaa vuosittainen päivityskoulutus.
-
Digitaalisena yhteydenottokanavana perustetaan uusi Soiten nuorten sivu, joka koostaa nuorten palvelut yhteen paikkaan. Nuoria on osallistettu kehittämistyöhön. Sivustolle on lisätty Apu-nappi, joka mahdollistaa yhteydenoton myös ilta- ja yöaikaan. Sivun tarpeenmukainen ylläpito ja päivitys sovitaan.
-
Tehdään harkitusti yhteistyötä muiden hankkeiden kanssa, mitkä sivuavat oman hankkeemme tavoitteita (koulujen psykiatristen sairaanhoitajien työnkuvan uudistaminen, ITLAN integraatiotyöryhmä). Tämä vahvistaa yhteisen suunnan näkemistä ja kehittämistyön tulosten pysyvyyttä.
- Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret jäävät helposti ilman palveluita. Näiden nuorten määrää kartoitetaan yhdessä jalkatutuvan erityisopettajan, etsivän nuorisotyön ja koulun toimijoiden kanssa. Näiden nuorten määrä on huomattava.
Kohderyhmänä on 13-29-vuotiaat:
- mielenterveys- ja päihdehäiriöitä sairastavat
- joilla on vielä tunnistamattomia päihde- ja mielenterveyshäiriöitä
- joilla on kohonnut riski sairastua
Tietoa Soiten nuorten sivun kehittämistä varten on kerätty kyselyllä alueen 8.-9.-luokkalaisilta ja Soiten nuorisovaltuustolta. Palvelujen ulkopuolelle jäävien nuorten määrää ja tarpeita on kartoitettu tapaamalla alueen etsivän nuorisotyön tekijöitä, nivelvaiheohjaajia ja ammattioppilaitoksen voimavaratyöpajan ohjaajia ja jalkautuvaa erityisopettajaa.