Nuorten mielenterveys- päihde- ja riippuvuuspalveluihin ohjautumisen edistäminen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP,P4,I1,T3)

Nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin ohjautumista sujuvoittamaan kootaan Soitelle nuorten sivusto. Apu napin kautta mahdollista yhteydenotto myös ilta- ja yöaikaan. Vahvistetaan myös ammattilaisten menetelmäosaamista. 

Toimintaympäristö

Pitkällä tähtäimellä pyritään taloudellisiin säästöihin ja yksilöllisellä tasolla parantamaan nuorten laadullista hyvinvointia. Painopisteenä kehittää perustason ennaltaehkäiseviä sekä hoidollisia palveluita. Soiten nuorten sivuja on kehitetty nuorten näkökulmasta. Asiakaslähtöisyys ja palveluihin ohjautumisen selkiyttäminen ohjaavat kehittämistyötä. 

Lähtökohtana on kehittää palveluihin ohjautumista siten, että asiakkaan ei tarvitse tietää organisaation rakennetta päästääkseen oikeaan palveluun. Pyrimme laatimaan helppolukuiset sivut ilman viranomaiskieli.

...Kehittämistyössä hyödynnetty aiempaa osahanketta jossa kehitetty psyykkaritoimintaa Keski-Pohjanmaan hvalla....

Päihdeosaamisen lisääminen. Nuotan ja psyykkareiden yhdennetty työ. Tulossa koulutuspäivä kaikille nuorten mielenterveys- ja riippuvuustyötä tekeville ammattilaisille.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kehittämistyöllä pyritään vastaamaan nuorten lisääntyneeseen palvelutarpeeseen mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioissa. Tarkoituksena on vahvistaa perustason palveluita sujuvoittamalla hoitoon pääsyä sekä palvelupolkujen toimivuutta.

Painopisteenä on palvelujen piiriin pääsyn parantaminen. Kehittämistyön sisältö kiinnittyy hyvinvointialueen strategisiin painopisteisiin:

  • Monitoimijaisen työskentelyn, yhdessä tekemisen ja osallisuuden vahvistaminen systeemisyydellä ja yhteisövaikuttavuudella.
  • Ennaltaehkäisyyn kannustaminen, sen lisääminen aikaisen tunnistamisen 
    tueksi ja raskaan palvelukäytön vähentämiseksi
  • Kolmannen sektorin, kuntien ja kokemus-asiantuntijoiden parempi hyödyntäminen palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tukemisessa​
  • Ennakoivat, yhdenvertaiset ja sujuvat palveluketjut ihmisen tukena arjessa
  • Vahvat peruspalvelut

Lähtötilanteessa oli epäselvää paljonko alueellamme on palveluiden ulkopuolelle jääviä nuoria, jotka eivät kouluakäymättömyyden tai työttömyyden vuoksi ole palveluiden piirissä.  Palveluja kehitettäessä jäi huoli nuorista jotka eivät kouluakäymättömyyden tai työttömyyden vuoksi kuulu palveluiden piiriin.  Kartoitimme tilannetta välittömästi näiden nuorten kanssa työskenteleviltä. Näitä ammattilaisia olivat sairaalakoulun konsultoiva erityisopettaja, etsivä nuorisotyö, kpedu:n nivelvaiheohjaajat sekä voimavaraoppimisympäristön ohjaaja.  Halusimme tietää, paljonko palveluiden ulkopuolelle jääviä nuoria on. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Perustason palveluja kehitetään nyt Keski-Pohjanmaan alueella nuorelle selkeämpään suuntaan. Osa nuorista on kuitenkin sellaisessa tilanteessa, että jäävät helposti hyvienkin palvelujen ulkopuolelle. Heitä ovat koulua- ja työssä käymättömät, oppisopimuksella opiskelevat  ja "näkymättöminä työnhakijoina" olevat nuoret. Halusimme kuulla nuorten kanssa arjessa työskentelevien mielipiteitä näiden nuorten palveluiden pääsystä ja siitä miten niitä pitäisi kehittää. Samalla he välittivät nuorten ajatuksia palveluihin pääsystä ja niihin sitoutumisista.

 

Lasten ja nuorten palveluissa on Nuorten miepä-osahanke edistämässä osaltaan kokonaisuutta (alkuarvionti ja ohjautuminen, hoidon ja tuen porrastetut palvelut, yhteydenottokanavat, menetelmien käyttö).

Seurannan osalta tehdään tiivistä yhteistä tietohallinnon kanssa. Tällä hetkellä tietojärjestelmät ja myöskään kaikilta osin valtakunnalliset ohjeet eivät anna mahdollisuutta seurata terapiatakuun toteutumista määritellyllä tavalla. 

Aikuispuolelta nuorille aikuisille on voitu tarjota aktiivisia hoitojaksoja kuukauden sisällä todetusta tarpeesta ja käytössä on ollut myös terapiatakuuseen sisältyviä menetelmiä.

Lasten ja nuorten palveluissa pääsääntöisesti arvion tekevä henkilö tai lähitiimi toteuttaa intervention arvion jälkeen joko heti tai lähiviikkoina aloittaen.

Lasten ja nuorten palveluissa ovat hankkeet (integraatioprosessi ja nuorten miepä-osahanke) käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden integraation edistämiseksi. Kehittäminen yhteiseksi suunnitelmalliseksi prosessiksi.

Sos.huollon menetelmät kartoituksessa ja asettuminen soshuollon portaikolle – tavoitteena yhteiset sote portaat

Moniammatillisen tiimin osuus/konsultointi

Lasten ja nuorten kohdalla nuorten miepä-osahanke kehittää palvelupolkua ja aikuisten kohdalla tulevaisuudessa palveluportaat on tarkoituksena päivittää. Yhteistyön vahvistaminen sisote-kentällä laajemmin olemassa olevissa verkostoissa (yhteisövaikuttavuustyön verkosto).

Ajatuksena pidemmälle katsova koulutussuunnitelma, esimerkkinä: Aikuisten palveluissa käynnissä KLT. Syksylle 2025 ALI ja KLT-N. Jatkossa KLT-L ja aikuisille IPT. Mahdollisesti tulevaisuudessa Ihmeelliset vuodet ja selvityksen alla MDFT:n jatko.

Jatkossa alueellisen menetelmäkoordinaation suunnittelu ja menetelmäohjaajaresurssin vahvistaminen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden kehittäjäjoukko on kasattu yhteistyössä hankejohdon sekä Soiten linjajohdon toimesta. Vastuuhenkilöinä työryhmässä toimivat lasten ja nuorten perhepalveluiden ylilääkäri Teemu Parpala sekä perheneuvolan yksikönesihenkilö Arja Seppälä. Muina kehittäjinä tiimissä ovat nuorisopoliklinikalta Raija-Leena Rekilä ja Elina Keski-Vinkka, lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden avohoidon esihenkilöt Tiina Lerbacka ja Markus Korkiakangas sekä hanketyöntekijä Hanna Pylväinen.

Kutsuttiin eri toimijoita;  Soiten eri kuntien etsivät nuorisotyöntekijät, ammattioppilaitoksen nivelvaihe-ja voimavaraoppimisympäristön työntekijä. Kaikki halusivat ja pääsivät paikalle, osa etänä teams yhteydellä. Työntekijät olivat aktiivisia ja keskustelua tuli paljon. Halukkuutta jatkossa olla mukana kehittämässä palveluita.

Tavoiteltu muutos

Työntekijöillä hyvä kuva siitä, miksi osa nuorista ei ohjaudu palveluihin tai keskeyttää ne. Tavoitteena oli osallistuttaa näiden nuorten kanssa työskentelevät mukaan kehittämistyöhön.

Muutoksen mittaaminen

Mikäli työntekijät ovat jatkossa kehittämistyössä mukana tavoitteeseen on päästy.

Toteutussuunnitelma

Jatkossa mukaan voisi ottaa enemmän niitä henkilöitä jotka tukevat nuorta arjessa. Esim. kuntien koulujen ja kolmannen sektorin työntekijät.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Työntekijät jotka tapasimme ovat nuorten kanssa arjessa mukana, esim. nuoren tukemista arjessa, opiskelussa, palveluihin hakeutumisessa ja niihin pääsyssä. Nuorten toiveista ja parannus ehdotuksista saatu tietoa työntekijöiden kautta.

 

Nuorille tehty kysely joka jaetaan 8 ja 9 luokkalaisille tiettyjen koulujen oppilaille. Yhteistyötä tehty rehtoreiden kanssa. Myös nuorisovaltuusto osallistettu antamaan palautetta nykyisistä sivustoista.

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Hankkeemme keskittyy kehittämään Soiten nettisivuja nuorten näkökulmasta. Nettisivuistamme haluamme tehdä nuorille helposti löydettävät ja selvät sivut, joista he löytävät nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluihin.

Ideointi

Hanketyöntekijät Elina, Markus ja Hanna kävi kaikki Suomen hyvinvointialueiden nettisivut läpi ja tarkasteli nuorten palveluiden näkökulmasta sivuja. Tarkastelussa etsittiin asioita joita voisimme itse ottaa käyttöön nettisivuillamme ja niitä asioita mitä emme mielellään haluaisi sivuille. 

Idean valinta

Soiten nuorten nettisivut. Nettisivujen kautta ei nuoria ole tavoitettu hoidon piiriin. Apunapin kautta tullut vain 5 yhteydenottoa vuodesta x lähtien.

Idean konkretisointi ja visualisointi

Soiten sivustolle tulee saada nuorten oma sivusto, jossa esillä kaikki nuorten palvelut Soiten alueelta.