Nuorten Matalan asiakasohjauksen ja arviointitiimien kehittäminen sekä Interventionavigaattorin käyttöönotto, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Luotu 03.01.2024
Nuorten Matalan asiakasohjauksen ja arviointitiimien kehittäminen sekä Interventionavigaattorin käyttöönotto, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Nuorten Matalan asiakasohjauksen ja arviointitiimien kehittäminen sekä Interventionavigaattorin käyttöönotto, Kymenlaakson hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Toimintamallissa luotiin Kymenlaakson hyvinvointialueen Nuorten Matalan yksiköihin arviointitiimit, joissa työskentelee sairaanhoitaja-sosiaaliohjaaja työpari. Työparilla on mahdollisuus konsultoida Nuorten Matalan muita ammattiryhmiä (lääkäri, toimintaterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä). Arviointitiimit mahdollistavat Nuorten Matalaan ohjautuvien nuorten moniammatillisen palvelun tarpeen arvioinnin heti asiakkuuden alkuvaiheessa. Arviointitiimin työntekijöiden moniammatillisen arvion sekä Interventionavigaattorin tuoman tiedon myötä nuoren tarvitseman tuen tarve on helpompi ja nopeampi arvioida ja nuori voidaan ohjata suoraan häntä tukevan intervention tai palvelun piiriin. Arviointitiimien työskentely käynnistyi Nuorten Matalan molemmissa yksiköissä toukokuussa 2024.

Interventionavigaattorin käyttö aloitettiin Nuorten Matalan arviointitiimeissä pilottina, joka kesti syyskuuhun 2024 asti. Pilotin jälkeen Interventionavigaattorin käyttö juurtui pysyväksi osaksi arviointitiimien toimintaa. Interventionavigaattori on digitaalinen kysely, jonka avulla kartoitetaan nuoren mielenterveyttä. Se auttaa ohjaamaan nuoren oikeanlaisen tuen pariin. Interventionavigaattori koostaa nuoren hyvinvoinnin kannalta olennaisia tietoja. Siinä kysytään mm. oireista, päihteiden käytöstä, toimintakyvystä, elämäntilanteesta ja opiskelusta.

Nuorten Matalan asiakasohjaus siirtyi Mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvonnan ja Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan toteuttamaksi helmikuussa 2025. Asiakasohjauksen kehittämisen myötä nuoren hoidon tarpeen arvio tulee tehtyä lain vaatimalla tavalla. Sekä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvonnan että Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan ammattilaisten kanssa määriteltyjen ohjautumisen kriteereiden myötä nuori on helppo ohjata tarvitsemansa muun tuen piiriin, mikäli Nuorten Matalan palvelut eivät ole oikeita tai riittäviä. Tällä vältetään niin sanottua asiakkaan pompottelua palvelusta toiseen. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Nuoret

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Kuvassa näkyy "Euroopan unionin rahoittama"-tunnus.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Terveydenhuollon palvelut

Terveydenhuollon palveluiden osalta 1.9.2023 voimaan tullut hoitotakuun lainsäädäntö tiukensi hoitoon pääsyn aikarajoja myös Nuorten Matalan toiminnassa. Uuden lainsäädännön myötä perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaikoja tiukennettiin 3 kuukaudesta 14 vuorokauteen. 1.9.2023 lähtien hoitoon on siis tullut päästä 14 vuorokauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. (STM.)

Psyykkisten terveysongelmien hoito on samalla viivalla fyysisten terveysongelmien hoidon kanssa, eli myös mielenterveyden ongelmissa on oikeus päästä hoitoon 14 vuorokaudessa. Hoitoon pääsyn sääntely koskee erityisesti hoitoon hakeutumista, eli pääsyä lääkäriin tai, jos diagnoosiin perustuvalle hoidolle ei siinä vaiheessa ole tarvetta, pääsyä hoitajan tai esimerkiksi psykologin suoravastaanotolle. (STM.)

Sosiaalihuollon palvelut

Sosiaalihuoltoasia tulee vireille hakemuksesta tai kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon työntekijä on muuten tehtävissään saanut tietää mahdollisesti sosiaalipalvelujen tarpeessa olevasta henkilöstä (ShL 34 §). Hyvinvointialue myöntää sosiaalipalveluja asiakkaille yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Arviointi perustuu asiakkaan omaan näkemykseen sekä yhden tai useamman asiantuntijan arvioon. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. (STM.) Mikäli kyseessä on erityistä tukea tarvitseva lapsi, on palvelutarpeen arviointi aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta ja sen on valmistuttava kolmessa kuukaudessa. (THL.)

Alkutilanne

Esihenkilöiden kanssa käydyn keskustelun ja heidän kokoamien tilastojen mukaan Nuorten Matalan asiakasohjauksen ruuhkautuminen aiheutti ennen arviointitiimien kehittämistä sen, että asiakkaat eivät päässeet ammattilaisen tekemään arvioon siinä tahdissa kuin heitä hakeutui Nuorten Matalaan asiakkaaksi.  Näin ollen asiakkaita jouduttiin laittamaan suoraan jonoon, jolloin hoidon ja palvelun tarpeen arviointi venyi jopa usean kuukauden päähän. Asiakkaiden hoidon tai palvelun tarvetta ei myöskään voitu arvioida riittävän yksilöidysti, joten asiakkaat ohjautuivat palvelun asiakkaaksi osittain sen mukaan, kenellä ammattilaisella oli tilaa ja mahdollisuus ottaa uusia asiakkaita. Hoidon tarpeen arviota ei tehty / kirjattu rakenteisesti, joten niitä ei lähtötilanteessa tilastoitunut lainkaan.

Strategiset liittymäkohdat

Kymenlaakson hyvinvointialueen strategian mukaan panostamme ennaltaehkäiseviin palveluihin ja vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin yhä varhaisemmassa vaiheessa. Pitkällä aikavälillä vahvistamme avopalveluita: hyödynnämme entistä vahvemmin kevyitä palveluratkaisuja laitoshoidon rinnalla. Pyrimme myös vahvistamaan perustason palveluita ja vähentämään kalliiden erikoistason palveluiden käyttöä pitkällä aikavälillä.

Kymenlaakson hyvinvointialuestrategia 2023 - 2025
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Nuorten (13-17-vuotiaat) perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden tuottamisesta vastaa Kymenlaaksossa Kymenlaakson hyvinvointialueen Nuorten Matalan yksiköt. Nuorten Matalan yksiköissä tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluita moniammatillisena tiiminä. Nuorten Matalassa työskentelee sairaanhoitajia, sosiaaliohjaajia, toimintaterapeutteja, psykologeja, sosiaalityöntekijöitä sekä lääkäreitä ja näin ollen myös työtä ohjaavia lakeja on useita.

Nuorten Matala tarjoaa nuorille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä nuoren ja perheen tarpeeseen vastaavia hoito- ja tukitoimia.  Nuorten Matalaan voi ottaa yhteyttä esimerkiksi:

  • Nuoren mielen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä
  • Päihteiden käyttöön liittyvissä kysymyksissä
  • Nuoren itsenäistymiseen liittyvissä kysymyksissä
  • Nuoren käyttäytymiseen liittyvissä asioissa
  • Vanhemmuuteen tai kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä sekä
  • Kodin ristiriitatilanteissa.

Lainsäädännön mukaisesti hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä saman arkipäivän aikana, kun asiakas ottaa yhteyttä toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnissa tehdään yksilöllinen arvio 

  • asiakkaan tutkimusten tai hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä
  • siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön toteuttamaa hoitoa tai tutkimuksia asiakas tarvitsee. 

Arvion hoidon tarpeesta tekee laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Olennaista 14 vuorokauden hoitotakuun toteutumisessa on, että henkilöstötarpeeseen vastataan toimintatapojen pysyvillä muutoksilla, kuten työnjaon ja työskentelymallien muutoksilla sekä digitaalisten palvelujen käytön laajentamisella ja lisäämisellä.

Hyvinvointialueella on velvoite järjestää toimintansa niin, että joko sen omana tuotantona tai ostopalveluna on saatavilla tutkimus- ja hoitoaikoja siten, että asiakkailla on tosiasiallinen mahdollisuus saada palveluja säädetyissä enimmäisajoissa. Hyvinvointialueen on hoidon tarvetta arvioidessaan arvioitava sitä, pystyykö se tuottamaan tutkimukset ja hoidon määräajassa. (STM.)

Nuorten Matalan palvelut on tarkoitettu 13-17 -vuotiaille kymenlaaksolaisille nuorille. Nuorten Matalaan voivat olla yhteydessä nuoret, huoltajat ja muut yhteistyötahot. Nuorten Matalan palveluiden käyttäminen perustuu nuoren suostumukseen, joten nuoren omat toivomukset ja mielipiteet on otettava huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. Nuorten Matalan palveluita toteutetaan yhteistyössä nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa. Huoltaja ei voi kieltää huollettavaansa käyttämästä Nuorten Matalan palveluita.

Kehittämistyön aikana asiakkailta kysyttiin palautetta Interventionavigaattorin käyttöön liittyen. Palautetta kysyttiin Terapiat etulinjaan -toimintamallin kansallisella kyselyllä, joten vastauksia ei eritelty Kymenlaakson osalta. Kansallisella tasolla sekä nuorilta että huoltajilta saatu palaute oli saman suuntaista, kun reilu puolet vastaajista koki Interventionavigaattorin käytön hyödylliseksi, kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään ja noin 10% ei kokenut siitä olevan hyötyä omassa tilanteessaan.

Toimintamallin kohderyhmänä olivat asiakkaiden lisäksi myös Nuorten Matalan yksiköissä työskentelevät ammattilaiset ja heidän työnsä sujuvoittaminen. Erityisesti arviointitiimin työntekijät ovat olleet aktiivisesti mukana toimintamallin kehittämisessä ja arvioinnissa.

Nuorten Matalan verkkosivut
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Tavoitteena oli vahvistaa peruspalveluja ja parantaa palvelujen saatavuutta. Nopeammalla palveluihin pääsyllä voidaan ehkäistä ongelmien kasautumista ja pitkittymistä ja vähentää erityistason palveluiden tarvetta. Hoitoon pääsyn viivästyminen voi pahentaa asiakkaan tilannetta ja monimutkaistaa monien terveysongelmien hoitoa ja näin lisätä kustannuksia. (STM.) Nuorten interventionavigaattorin käyttöönotolla vakioitiin arvioinnin sisältöä ja tehtiin siitä tasalaatuisempaa.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Sote-järjestämislaissa säädetään hyvinvointialueen velvoitteesta omavalvontaan, jonka osana sillä on velvoite valvoa myös hoitoon pääsyn toteutumista. Hyvinvointialueen yksikön tulee julkaista internetissä tietoja hoitoon pääsystä. Hoitoon pääsyä koskevat tiedot tuottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, jolloin tieto on vertailukelpoista eri järjestäjien välillä. Perusterveydenhuollon avoterveydenhuollon toimintayksiköiden tiedot hoitoon pääsystä on julkaistava kalenterikuukausittain. Valvira ja aluehallintovirastot laillisuusvalvojina valvovat hoitoon pääsyn toteutumista. (STM, THL, Valvira.) Nuorten Matalan yksiköiden terveydenhuollon palveluiden hoitoon pääsyn tiedot eivät ennen muutosta raportoituneet THL:n tietoihin, koska hoidon tarpeen arviointia ei kirjattu raportoinnin vaatimalla tavalla.

Terveydenhuollon palveluiden hoitoon pääsyn tietojen lisäksi kehittämistyön tuottamaa muutosta mitataan Nuorten Matalan jonotilanteen muutosta, interventionavigaattorin täyttömääriä sekä toteutuneita ensikäyntejä seuraamalla.

Linkki Kymenlaakson hyvinvointialueen hoitoon pääsyn tietoihin
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Käyttöönotto vaatii organisaation johdon ja palveluyksiköiden esihenkilöiden sitoutumisen toimintamalliin ja henkilöstön työaikaresurssin kohdentamisen toimintamallin mukaisesti. Yhdessä asetettuja tavoitteita kohti tulee kulkea systemaattisesti, ottaen huomioon erilaisten osa-alueiden vaikutukset toisiinsa. 

Kehittämistyön aikana juurruttamistyötä tehtiin arviointitiimin viikkopalavereissa, säännöllisissä esihenkilötapaamisissa ja lisäksi palvelun johto vastasi käyttöönoton päätöksenteosta ja kokonaisuuden arvioinnista.

Toimintamallin seuranta, arviointi ja päivittäminen turvataan jatkossa sillä, että arviointitiimin toimivuudesta keskustellaan yksiköiden toimistokokouksissa säännöllisesti. Arviointitiimien työntekijöillä on myös säännölliset yhteiset tapaamiset, joissa he jatkokehittävät toimintaa yhdessä.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallissa luotiin Kymenlaakson hyvinvointialueen Nuorten Matalan yksiköihin arviointitiimit, joissa työskentelee sairaanhoitaja-sosiaaliohjaaja työpari. Työparilla on mahdollisuus konsultoida Nuorten Matalan muita ammattiryhmiä (lääkäri, toimintaterapeutti, psykologi, sosiaalityöntekijä). Arviointitiimit mahdollistavat Nuorten Matalaan ohjautuvien nuorten moniammatillisen palvelun tarpeen arvioinnin heti asiakkuuden alkuvaiheessa. Arviointitiimin työntekijöiden moniammatillisen arvion sekä Interventionavigaattorin tuoman tiedon myötä nuoren tarvitseman tuen tarve on helpompi ja nopeampi arvioida ja nuori voidaan ohjata suoraan häntä tukevan intervention tai palvelun piiriin. Arviointitiimien työskentely käynnistyi Nuorten Matalan molemmissa yksiköissä toukokuussa 2024.

Interventionavigaattorin käyttö aloitettiin Nuorten Matalan arviointitiimeissä pilottina, joka kesti syyskuuhun 2024 asti. Pilotin jälkeen Interventionavigaattorin käyttö juurtui pysyväksi osaksi arviointitiimien toimintaa. Interventionavigaattori on digitaalinen kysely, jonka avulla kartoitetaan nuoren mielenterveyttä. Se auttaa ohjaamaan nuoren oikeanlaisen tuen pariin. Interventionavigaattori koostaa nuoren hyvinvoinnin kannalta olennaisia tietoja. Siinä kysytään mm. oireista, päihteiden käytöstä, toimintakyvystä, elämäntilanteesta ja opiskelusta.

Nuorten Matalan asiakasohjaus siirtyi Mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvonnan ja Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan toteuttamaksi helmikuussa 2025. Asiakasohjauksen kehittämisen myötä nuoren hoidon tarpeen arvio tulee tehtyä lain vaatimalla tavalla. Sekä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvonnan että Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan ammattilaisten kanssa määriteltyjen ohjautumisen kriteereiden myötä nuori on helppo ohjata tarvitsemansa muun tuen piiriin, mikäli Nuorten Matalan palvelut eivät ole oikeita tai riittäviä. Tällä vältetään niin sanottua asiakkaan pompottelua palvelusta toiseen. 

Interventionavigaattori eli Nuorten navi

Toimintamallin aikaansaama muutos

Nuorten Matalan arviointitiimien aloitettua työnsä, on jonotilannetta saatu purettua tehokkaasti molemmissa Nuorten Matalan yksiköissä. Kehittämistyön myötä nuori ja huoltaja pääsevät ensikäynnille pääsääntöisesti tavoitellun 14 vuorokauden määräajan sisällä.

Interventionavigaattorin käyttöönotto on puolestaan selkeyttänyt ensikäynnillä tehtävää nuoren tilanteen arviointia. Tämän mahdollistaa se, että lähes kaikki nuoret ja huoltajat ovat täyttäneet navigaattorin pyydetysti. 31.10.25 mennessä navigaattori on täytetty ja ensijäsennys tehty Nuorten Matalassa 620 kertaa. Arviointitiimin työntekijät voivat perehtyä jokaisen nuoren ja huoltajan vastauksiin jo ennen varsinaista ensikäyntiaikaa, mikä osaltaan sujuvoittaa asian käsittelyä nuoren ja huoltajan tapaamisella.

Toimintamallin kehittämisen myötä asiakkaiden omat yhteydenotot tulevat keskitettyjen asiakasohjausten kautta. Asiakasohjauksen siirtymisestä Mielenterveys- ja päihdepalveluiden neuvontaan ja Sosiaalihuollon asiakasneuvontaan ei ole vielä saatavilla arviota vaikutuksista. Arviointia tullaan kuitenkin tekemään palveluiden toimesta säännöllisesti. 

Jatkokehittämisenä tehdylle työlle jatkuu Nuorten Matalan sosiaalihuollon ammattilaisten digitaalisten kalentereiden käyttöönotto ja ajanvarauksen kehittäminen siten, että Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan ammattilaiset pääsevät jatkossa varaamaan nuoren ensikäyntiajan suoraan arviointitiimin sosiaaliohjaajan kalenteriin. Tämä käytäntö on jo nyt olemassa terveyspalveluiden osalta. Tämä kehittäminen sujuvoittaa sitä, että ammattilaisen ja asiakkaan väliltä jää yksi puhelinsoitto pois, kun Sosiaalihuollon asiakasneuvonnan ammattilainen voi kertoa tulevan ajan asiakkaalle heti ensimmäisessä yhteydenotossa.

Sosiaalihuollon ajanvaraus - Toimintamallikuvaus Innokylässä

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on hyvin käyttöönotettavissa myös eri kohderyhmien kanssa sekä eri toimintaympäristöissä työskenneltäessä. Prosessien kuvaamisessa ja käyttöönotossa kannattaa huomioida, että työ vie aikaa, vaikka kyseessä olisi henkilöstölle tutun yksikön toiminnan kehittämisestä. Nuorten Matalan osalta huomioitavaa oli myös sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteensovittaminen lakien ja organisaation käytänteiden mukaisesti. Uuden toimintamallin käyttöönotto vaatii esihenkilöiltä luottamuksellisen ilmapiirin rakentamista sekä työntekijöiden tukemista, kannustamista ja ohjaamista.

Toimintamallia kehitettäessä täytyy huomioida riittävä resurssi ja tarvittavat sijaistukset työn sujuvaan tekemiseen. Nuorten Matalan osalta arviointitiimeihin on nimetty yksi sairaanhoitaja-sosiaaliohjaaja työpari kumpaankin yksikköön. Tämä on riittävä resurssi perusarjessa, mutta loma-ajat ja erityisesti äkilliset poissaolot ovat tuoneet esiin toimintamallin haavoittuvuuden, jos sijaisjärjestelyjä ei ole etukäteen sovittu.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kymenlaakson hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Nuorten Matalan yksiköt tarjoavat 13-17 -vuotiaille nuorille matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa, hoidon ja tuen arviointia sekä hoito- ja tukitoimia ilman lähetettä, kun nuorella, hänen vanhemmalla tai toisella viranomaisella on huolta tilanteesta.
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)