Nuorten keskittymis-ja tarkkaavaisuushäiriöiden tutkimusten ja hoidon tarve on on viime vuosina kasvanut. Neuropsykiatristenhäiriöiden esiintyvyys valtakunnallisesti eri lähteiden mukaan noin 10 % luokkaa. Hoitamattoman keskittymishäiriön liitännäisvaikutukset ovat isot. Hoitamaton ADHD voi haitata opintoja ja työllistymistä ja suurentaa psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.
THL selvitys hyvinvointialueille nosti kehittämistarpeet myös Pohjanmaan hyvinvointialueen osalta. Varhaista tukea neuropsykiatriseen oireiluun oli periaatteessa melko kattavasti tarjolla alle 13-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, mutta 13–19-vuotiaiden varhainen tuki oli puutteellisemmin järjestetty. Myös diagnostiikka ja lääkitysten aloittaminen näytti käyvän mutkikkaammaksi sen mukaan, mitä vanhemmista lapsista oli kyse.
Alueellamme esiintyvyys on maamme pienintä , mutta tutkimuksiin ja hoitoon pääsy nuorilla oli keskittynyt erikoissairaanhoitoon ja jonotusaika kasvanut kohtuuttoman pitkäksi.
Toimintamallin suunnittelua varten tehty asiakaskysely nuorille ja heidän vanhemmilleen tehtiin keväällä 2024, josta nousi esille vaikea hoitoon pääsy , tuen tarjonnaan hajanaisuus sekä ammattilaisten keskinäinen yhteistyön puute. Asiakkailta tuli palautetta tiedon vaikeasta saannista ja pitkästä prosessista.
Ennen toimintamallin suunnittelua käytiin lukuisia työpaikka käyntejä eri hoitotahojen kanssa: Hyvinvointialueella todettiin olevan erilaisia käytäntöjä hoitoonpääsyssä, tutkimusten teossa sekä lääkeseurannassa. Organisaation palvelulupaus ja strategia yhdenvertaisuudesta ei toteutunut.
Yli 16 vuotiaiden nuorten tutkimukset oli keskitetty erikoissairaanhoidon aikuisten psykiatrian poliklinikalle keskisellä alueella, jossa jonotus aika oli kasvanut lähes kahteen vuoteen, eikä hoitotakuu toteudu.
Kohderyhmänä ovat 16–29-vuotiaat nuoret, jotka asuvat Pohjanmaan hyvinvointialueen keskisellä alueella ja joilla on keskittymis- ja tarkkaavaisuushaasteita. Tämä ryhmä sisältää esimerkiksi ADHD:stä tai muista tarkkaavaisuushäiriöistä kärsiviä nuoria, joiden arki ja toimintakyky voivat olla haasteiden vuoksi rajoittuneita.
Keväällä 2024 toteutetussa asiakaskyselyssä, johon vastasivat sekä nuoret että heidän vanhempansa, kartoitettiin nykyisten palveluiden tilaa ja kehittämistarpeita. Kyselyn tulokset osoittivat selkeitä kehityskohteita: hoitoon pääsy koetaan vaikeaksi, tarjolla oleva tuki ei vastaa tarpeita, ja palvelut ovat hajanaisia ja heikosti yhteensovittuja. Lisäksi ammattilaisten välinen yhteistyö on riittämätöntä, mikä vaikeuttaa kokonaisvaltaisen tuen saamista.
Asiakkailta saadun palautteen mukaan pitkät odotusajat palveluihin ja tiedon saatavuuden puutteellisuus olivat merkittäviä ongelmia. Tieto esimerkiksi saatavilla olevista palveluista ei ollut helposti löydettävissä, mikä heikensi palveluiden saavutettavuutta.
