Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12).
Kehittämiseen olennaisesti vaikuttavat tekijät:
Poliittiset tekijät: Oikeusministeriö valmistelee kansallisen ohjelman demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (yksi painopisteistä lasten ja nuorten osallisuuden edistäminen). Hyvinvointialuelain mukaan hyvinvointialueen asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toimintaan. Aluevaltuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä
Ekonomiset tekijät: Hyvinvointialueen rahoitus perustuu valtion rahoitukseen. Talousarvio vuodelle 2024 on alijäämäinen ja hyvinvointialueen tulee kattaa alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Tällä on merkittäviä vaikutuksia organisaation toimintatapoihin sekä –mahdollisuuksiin. Digitaalisen osallistumisalustan valintaan vaikuttaa tulevaisuudessa kilpailutusta koskeva sääntely ja rahoitus.
Sosiaaliset tekijät: Osallisuuden kokemus heikentynyt alueella. Myös luottamus hallintoon ja kokemus siitä, että voi vaikuttaa päätöksentekoon, heikentyneet kansallisesti. Valittu digitaalinen osallistumisen menetelmä ei sovellu kaikille, joten yhdenvertaisen saavutettavuuden näkökulmasta on tärkeää, että nuorilla on käytössä myös muunlaisia osallistumisen tapoja. Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Näin ollen nuoria on alueella tulevaisuudessa todennäköisesti vähemmän. Myös esimerkiksi palveluverkon muutokset saattavat vaikuttaa väestöön esim. muuttoliikkeenä pois alueelta.
Teknologiset tekijät: Digitaalisesti toteutettavissa osallistumisen menetelmissä huomioitava tietoturvallisuus sekä prosessissa ja tiedostojen säilytyksessä että niiden hallinnassa.
Ekologiset tekijät: Digitaalinen alusta ei suoraan kuluta materiaalia tai aiheuta jätteitä. Näin ollen se on melko ekologinen. Nuorilla on myös keskimäärin melko hyvä ympäristötietoisuus, joka todennäköisesti vaikuttaa heidän näkemyksiin raadissa käytävissä keskusteluissa. Digitaalinen raati tuo mahdollisuuden keskustella kestävästä kehityksestä hyvinvointialueella. Ekologisuuteen liittyvät kysymykset ovat kuitenkin kompleksisia, joten kaikkea ei voi tässä huomioida.
Suomalaisen demokratian heikkous on se, että moni kokee, ettei kykene vaikuttamaan itseään koskeviin asioihin ja yhteiskunnan kehitykseen. Osallisuudessa suuria sosioekonomisia ja alueellisiakin eroja.
Nuorten digitaalinen asiakasraati vastaa seuraaviin kansallisen demokratiaohjelman 2025 tavoitteisiin;
- Tukea lasten ja nuorten osallistumista.
- Vahvistaa ulkopuolisuutta kokevien osallistumista
- Edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä ja elinvoimaisuutta.
Nuorten osallisuuden kokemusta tulee vahvistaa, ja erityisesti niiden nuorten ääni tulisi saada kuuluviin, jotka eivät yleensä osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Organisaatio saa palveluiden kehittämisen tueksi tietoa ja näkemyksiä nuorilta, jotta palveluista osataan tehdä asiakaslähtöisempiä, tehokkaampia ja vaikuttavampia.
Nuorten ääntä on kuultu ja digitaalisia sekä livetilaisuuksina toteutettavia osallistumisen muotoja kokeiltu:
- Polis-keskustelu palveluverkon muutoksista (syksy 2023)
- Nuorten Digiraati – (kevät 2024)
- Kouluterveyskyselyn (2024): tuloksissa tullut ilmi, että nuoria pitäisi kuulla enemmän
- Keskustelutilaisuus kouluterveyskyselyn tuloksista (kevät 2024)
- Ohjaamon nuorille järjestetty työpaja digitaalisesta palvelutarjottimesta
- Topaasia –pelin kokeilu hyvinvointialueen nuorisovaltuustossa. (Positiivinen palaute sähköisestä, ketterästä menetelmästä osallistua ja vaikuttaa)
Nuoret tuoneet monella tapaa esiin kiinnostusta osallistua ja vaikuttaa hyvinvointialueen toiminnan kehittämiseen.
