Nuorten aikuisten arjen hallinnan ja työelämätaitojen vahvistaminen (2015-2018)

Luotu 13.08.2020
Nuorten aikuisten arjen hallinnan ja työelämätaitojen vahvistaminen (2015-2018)
Nuorten aikuisten arjen hallinnan ja työelämätaitojen vahvistaminen (2015-2018)

Tiivistelmä

Hankkeen tarkoitus oli vahvistaa toiminnallisen ryhmäprosessin avulla syrjäytymisuhassa olevien nuorten aikuisten osallisuutta, arjen hallintaa ja työ- ja opiskeluvalmiuksia. Tavoitteet pohjautuvat valtakunnalliseen tutkimus- ja selvitystietoon syrjäytymisuhassa olevien nuorten aikuisten kokemista haasteista ja heidän kaipaamastaan tuesta.

Toimintamalli tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja toimii siten sosiaalisten taitojen oppimisympäristönä. Suljettu pienryhmä edesauttaa luottamuksen syntymistä. Toiminnallisuus tuo keskusteluryhmiin verrattuna enemmän mahdollisuuksia toimijuuden kokemuksiin. Keskeisenä KOTA ry:n kaikessa ryhmätoiminnassa on myös arjen hallinnan tukeminen (Arjen hallinnan malli), joka näkyy tässä hankkeessa mm. toimintamalliin sisällytetyssä yhteisessä ruoanlaitossa ja ruokailussa.

Ryhmäprosesseja toteutettiin yhteensä kymmenen. Prosessin kesto oli kolme kuukautta, jonka aikana ryhmä kokoontui 3-4 päivänä viikossa, 4 tuntia päivässä. Ryhmäprosessin käynnistämisestä, ohjaamisesta, seurannasta ja arvioinnin toteuttamisesta vastasivat hankkeen työntekijät. Hankkeen työtapa oli vahvasti osallistava ja tarvelähtöinen. Ryhmien sisällöt suunniteltiin yhteistyössä nuorten kanssa, kuullen heidän toiveitaan ja tavoitteitaan.  Tästä syystä jokainen toteutettu ryhmä oli sisällöllisesti erilainen. Kaikissa ryhmissä toteutettiin toiminnallisia kertoja, esimerkiksi retkiä kaupunki- ja lähiluontoon sekä tutustumisia jousiammuntaan, melontaan tai köysitoimintaan. Nuorten kiinnostuksen kohteiden pohjalta ryhmässä tutustuttiin ammatteihin, oppilaitoksiin, vapaaehtoistyöhön ja harrastuksiin. Tapaamisiin on myös kutsuttu vierailijoita kertomaan omasta elämänpolustaan. Lisäksi ryhmissä on toteutettu työnhakuun liittyviä kokonaisuuksia ja eri laajuisia työprojekteja.

Kohderyhmä

Nuoret aikuiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Hankkeen loppuraportti
Kuvallinen esite hankkeen toteutuksesta ja tuloksista

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hanke alkoi osana RAY:n Paikka auki –ohjelmaa. Tavoitteena oli vahvistaa koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien, heikosti palveluihin kiinnittyvien 18-25 –vuotiaiden nuorten aikuisten osallisuutta, arjen hallintaa ja työelämätaitoja. Työtapana oli ammattilaisten ohjaama tavoitteellinen ja määräaikainen toiminnallinen ryhmäprosessi. Hanketta toteutettiin yhteistyössä Raision, Kaarinan ja Turun kaupunkien kanssa.

Hankkeen valmistelussa ja tarvekartoituksessa hyödynnettiin ajankohtaista tutkimus- ja selvitystietoa sekä THL:n ja RAY:n raportteja. Näiden lisäksi talven 2013–2014 aikana käytiin keskusteluja tulevien yhteistyökuntien nuorisotoimen johdon, etsivän työn, sosiaali- ja perhepalveluiden johtajien, nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten sekä KOTA ry:n hallituksen asiantuntijajäsenten kanssa. Valmistelussa hyödynnettiin KOTA ry:n monipuolista kokemusta kehittämistyöstä ja nuorten kanssa työskentelystä (mm. Lukiohanke (2012-2015), Koija–Oppis-hanke (2006-2008) ja Nuorten ryhmätoimintahanke (2009 - 03 / 2014)).

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Syrjäytymisestä ja nuorten syrjäytymisestä on puhuttu Suomessa vuosikymmenien ajan. Viime vuosina keskustelu on taas lisääntynyt ja vakiintunut aihealueena poliittiseen keskusteluun. Syrjäytymistä ilmiönä pidetään sekä taloudellisesti että inhimillisesti kalliina. (Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 2013, 55; Me-säätiö.)

Tässä hankkeessa kohderyhmä on määritelty seuraavasti: heikosti palveluihin sitoutuva, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleva, 18–25-vuotias nuori aikuinen. Artti Kellokummun palkitun pro gradu-tutkielman mukaan syrjäytymisen kansantaloudellinen määrittely on osoittautunut ahtaaksi. Työttömyyden ohella pahoinvoinnin tuottamiseen osallistuvat ja altistavat myös useat muut tekijät kuten mielenterveydelliset tai sosiaaliset ongelmat. Syrjäytymisestä on muodostunut vyyhti ja riski uhkaa levittäytyä kattamaan yhä laajemman osan nuorista. (Kellokumpu 2017, 1-2.)

Syrjäytyminen konkretisoituu yksilön kokemuksina. Ulkopuolisuuden, yksinäisyyden, toiseuden, näköalattomuuden ja merkityksettömyyden kokemuksia yhdistävät kaksi olennaista ihmisyyden ulottuvuutta – osallisuus ja toimijuus. THL:n mukaan osallisuudessa on kyse tunteesta, mahdollisuudesta, oikeudesta ja kasvun ja kehityksen perusedellytyksestä. Osallisuus ymmärretään tunteena, joka syntyy kun ihminen on osallisena jossakin yhteisössä esimerkiksi opiskelun, työn, harrastus- tai järjestötoiminnan kautta. Yhteisöissä osallisuus ilmenee jäsenten arvostuksena, tasavertaisuutena ja luottamuksena, sekä mahdollisuutena vaikuttaa omassa yhteisössä. Osallisuus on ratkaisevaa ihmisen identiteetin kehittymisen kannalta. Kyse on yhdestä kasvun ja kehityksen perusedellytyksestä. Osallistumisen kautta opitaan olemaan ja elämään yhdessä. (THL.)

Osallisuus synnyttää parhaimmassa tapauksessa toimijan identiteetin. Toimijuuteen liitettyjä termejä ovat mm. aktiivisuus, intentionaalisuus, osallisuus, vaikutus- ja valinnanmahdollisuus sekä vapaaehtoisuus. Toimijuus merkitsee yksilön tai ryhmän tunnetta siitä, että minä tai me teemme asioita, vaikutamme niihin, ne eivät vain tapahdu minulle tai meille. Täten toimijuuden kokemuksella on suuri merkitys ihmisen (tai yhteisön) identiteetin muodostuksessa siihen, kuka hän on ja keneksi hän haluaa tulla. (Kumpulainen yms. 2010, 24.)

Hanke vastasi tarpeeseen saada toimintaa, johon nuoren voi ohjata vahvistamaan arjessa ja työelämässä tarvittavia taitoja sekä herättelemään tulevaisuuden suunnitelmiin kohdistuvaa ”kipinää”. Taustoituksen perusteella kohderyhmän tarpeisiin kuuluivat mm. työelämävalmiuksien vahvistuminen, osallisuuden kokeminen, oman päätösvallan käyttäminen, ymmärtävien aikuisten läheisyys, haaveiden vahvistuminen, motivaation lisääntyminen, aktiivinen toimijuus ja arjen hallinnan taitojen vahvistuminen. Tuen sisältöön ja laatuun liittyviä tarpeita olivat mm. yksilöllisesti räätälöidyt ratkaisut, matalan kynnyksen palvelut, moniammatillinen yhteistyö, luottamuksen rakentuminen ja tavoitteellinen ja määräaikainen ryhmätoiminta.

Hankkeen kohderyhmä määriteltiin hankesuunnitelmassa laajasti ja toteutuneet ryhmät muodostuivat taustojen suhteen hyvin heterogeenisestä joukosta nuoria aikuisia. Vertaisuus muodostui ryhmissä yhteisistä haasteista, esimerkiksi näköalattomuuden, mielialaongelmien ja sosiaalisten pelkojen suhteen. Miltei jokaisella osallistujalla oli takanaan keskeytyneitä opintoja ja negatiivisia kokemuksia vertaisryhmästä. Toisaalta yhteistä oli halu osallistua ja muuttaa omaa elämäntilannetta.

Hankkeen työtapa oli vahvasti osallistava ja tarvelähtöinen. Ryhmien sisällöt suunniteltiin yhteistyössä nuorten kanssa, kuullen heidän toiveitaan ja tavoitteitaan.  Tästä syystä jokainen toteutettu ryhmä oli sisällöllisesti erilainen. Kaikissa ryhmissä toteutettiin toiminnallisia kertoja, esimerkiksi retkiä kaupunki- ja lähiluontoon sekä tutustumisia jousiammuntaan, melontaan tai köysitoimintaan. Nuorten kiinnostuksen kohteiden pohjalta ryhmässä tutustuttiin ammatteihin, oppilaitoksiin, vapaaehtoistyöhön ja harrastuksiin. Tapaamisiin on myös kutsuttu vierailijoita kertomaan omasta elämänpolustaan. Lisäksi ryhmissä on toteutettu työnhakuun liittyviä kokonaisuuksia ja eri laajuisia työprojekteja.

Ryhmätyöskentelyn lisäksi hankkeen työntekijät ovat tarpeen mukaan tarjonneet yksilöllistä ohjausta ja tukea. Suunnitellusti yksilötyö kuului prosessin alku- ja loppuvaiheeseen, esimerkiksi jatkopolun suunnitteluun yhteistyössä ryhmään ohjanneen ammattilaisen kanssa. Käytännössä tarve oli kuitenkin suurempi. Nuorten kanssa on otettu yhteyttä mm. velkaneuvontaan, ulosottoon, sosiaalityöntekijöihin, terveyspalveluihin, työvoimavirkailijoihin, toisten järjestöjen palveluihin sekä Ohjaamoon.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Hankkeen päätavoitteena oli, että ryhmätoimintaan ohjautuu siitä hyötyviä nuoria aikuisia ja nämä saavat tukea ja apua oikeaan aikaan. Toiminnalla tavoiteltiin nuoren aikuisen osallisuuden ja työ- ja opiskeluvalmiuksien vahvistumista. Osallisuuden nähtiin vahvistuneen, jos nuori aikuinen sitoutui ryhmään ja osallistui toiminnan suunnitteluun sekä osoitti, että hänen arjessa tarvittavat taitonsa olivat vahvistuneet. Työ- ja opiskeluvalmiuksien vahvistuminen ymmärrettiin tässä hankkeessa tiedon lisääntymisenä (mahdollisuuksiin tutustuminen) ja työhön/opiskeluun motivoitumisena.

Näiden kahden lisäksi tavoitteena oli myös kehittää ja soveltaa seikkailukasvatukseen, arjen hallinnan malliin (KOTA ry:n kehittämä malli) ja tavoitteelliseen, määräaikaiseen ryhmäprosessiin perustuva toimintatapa yhdessä hankkeeseen osallistuvien nuorten aikuisten ja yhteistyökuntien ammattilaisten kanssa. Tavoite oli koota hankkeen aikana syntyneitä kokemuksia, toimintatapoja ja tuloksia, jotta niitä voidaan soveltaa hankkeen päättymisen jälkeen nuorten aikuisten kanssa tehtävässä työssä.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Hankkeen tavoitteiden toteutumista on seurattu useilla menetelmillä. Tämä vahvistaa seurannan luotettavuutta. Tavoitteiden mukaisesti seurannan kohteena ovat osallistujien kokemat muutokset ja heidän sitoutumisensa sekä ohjaajien ja yhteistyökumppanien huomiot osallistujissa tapahtuneesta muutoksesta. Menetelmällisesti muutosta on seurattu haastatellen ja havainnoiden. Sitoutumista mittaa läsnäoloprosentti. Toimintamallin ja yhteistyöverkostojen kehittämisen tuloksellisuutta on arvioitu työntekijä- ja sidosryhmäpalavereissa prosessin eri vaiheissa.

Alkuhaastattelut on toteutettu yksilötapaamisissa ennen ryhmäprosessin alkua. Niiden avulla on saatu tietoa nuoren taustasta ja kiinnostuksen kohteista sekä tavoitteista, toiveista ja unelmista. Viikoittaiset havainnot ja keskustelut on kirjattu ns. ryhmäpäiväkirjaan. Ryhmän loppuun käyneet on haastateltu uudestaan jatkopolun suunnittelun yhteydessä. Haastattelussa nuorta on pyydetty arvioimaan ryhmätoimintaan osallistumisen hyötyjä itselle. Nuorilta pyydettiin myös palautetta ryhmän toteutuksesta ja sisällöstä. Kahden ensimmäisen ryhmän haastatteluja käytettiin YAMK:n opinnäytetyön (Saunders 2016) tutkimusaineistona. Opinnäytetyössä kehitettyjä haastattelukysymyksiä on käytetty kaikissa nuorten haastatteluissa vertailukelpoisen seuranta- ja arviointitiedon saamiseksi.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Hankkeen toimintaympäristössä tapahtui vuosien 2015–2018 välillä paljon muutoksia, jotka vaikuttivat erityisesti kohderyhmän tavoittamiseen. Suurin muutos on vastaavien, virallisemman aseman omaavien palveluiden, esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen, tulo kentälle.

KOTA ry ei hakenut hankkeelleen jatkoa vaan toivoo kohderyhmän suuruuden vuoksi vastaavan toiminnan siirtyvän ”leveämmille hartioille” ja vakiintuvan osaksi rakenteellisia palveluita.

Toimintamallin ydinsisältö

Hankkeen tarkoitus oli vahvistaa toiminnallisen ryhmäprosessin avulla syrjäytymisuhassa olevien nuorten aikuisten osallisuutta, arjen hallintaa ja työ- ja opiskeluvalmiuksia. Tavoitteet pohjautuvat valtakunnalliseen tutkimus- ja selvitystietoon syrjäytymisuhassa olevien nuorten aikuisten kokemista haasteista ja heidän kaipaamastaan tuesta.

Toimintamalli tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja toimii siten sosiaalisten taitojen oppimisympäristönä. Suljettu pienryhmä edesauttaa luottamuksen syntymistä. Toiminnallisuus tuo keskusteluryhmiin verrattuna enemmän mahdollisuuksia toimijuuden kokemuksiin. Keskeisenä KOTA ry:n kaikessa ryhmätoiminnassa on myös arjen hallinnan tukeminen (Arjen hallinnan malli), joka näkyy tässä hankkeessa mm. toimintamalliin sisällytetyssä yhteisessä ruoanlaitossa ja ruokailussa.

Ryhmäprosesseja toteutettiin yhteensä kymmenen. Prosessin kesto oli kolme kuukautta, jonka aikana ryhmä kokoontui 3-4 päivänä viikossa, 4 tuntia päivässä. Ryhmäprosessin käynnistämisestä, ohjaamisesta, seurannasta ja arvioinnin toteuttamisesta vastasivat hankkeen työntekijät. Hankkeen työtapa oli vahvasti osallistava ja tarvelähtöinen. Ryhmien sisällöt suunniteltiin yhteistyössä nuorten kanssa, kuullen heidän toiveitaan ja tavoitteitaan.  Tästä syystä jokainen toteutettu ryhmä oli sisällöllisesti erilainen. Kaikissa ryhmissä toteutettiin toiminnallisia kertoja, esimerkiksi retkiä kaupunki- ja lähiluontoon sekä tutustumisia jousiammuntaan, melontaan tai köysitoimintaan. Nuorten kiinnostuksen kohteiden pohjalta ryhmässä tutustuttiin ammatteihin, oppilaitoksiin, vapaaehtoistyöhön ja harrastuksiin. Tapaamisiin on myös kutsuttu vierailijoita kertomaan omasta elämänpolustaan. Lisäksi ryhmissä on toteutettu työnhakuun liittyviä kokonaisuuksia ja eri laajuisia työprojekteja.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Hankkeen tulokset osoittavat, että osallistujien osallisuus ja työ- ja opiskeluvalmiudet vahvistuivat hankkeen aikana. Osallisuus näkyi sitoutumisena ja arjen hallinnan taitojen vahvistumisena, mutta näitä vahvemmin sosiaalisten taitojen, itsetunnon ja psyykkisen hyvinvoinnin vahvistumisena. Työ- ja opiskeluvalmiuksien vahvistuminen tuli esiin sosiaalisten taitojen ja itsetunnon vahvistumisena sekä mahdollisuuksien selvenemisenä. Osallistujajoukon heterogeenisyys vaikutti kuitenkin siihen, kuinka vahva vaikutus kolmen kuukauden mittaisella interventiolla oli.

Toimintamalli tarjoaa mahdollisuuksia sosiaalisiin kontakteihin ja toimii siten sosiaalisten taitojen oppimisympäristönä. Suljettu pienryhmä edesauttaa luottamuksen syntymistä. Toiminnallisuus tuo keskusteluryhmiin verrattuna enemmän mahdollisuuksia toimijuuden kokemuksiin. Keskeisenä KOTA ry:n kaikessa ryhmätoiminnassa on myös arjen hallinnan tukeminen (Arjen hallinnan malli), joka näkyy tässä hankkeessa mm. toimintamalliin sisällytetyssä yhteisessä ruoanlaitossa ja ruokailussa.

Hankkeen alkuvuosien haastatteluaineiston pohjalta tehdyssä opinnäytetyössä Minna Saunders tutki vahvistaako KOTA ry:n ryhmätoiminta siihen osallistuneiden nuorten osallisuutta ja toimijuutta. Työn mukaan ryhmänohjaajien rooli ja ammattitaito korostuvat onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa. Oleellista on sensitiivinen, reflektiivinen, joustava ja reagoiva työtapa, joka huomioi nuoren yksilönä. Reflektiivisyys ryhmätoiminnassa mahdollistaa nuoren tukemisen kokonaisvaltaisella tavalla. Näin toteutettuna ryhmätoiminta tukee nuoren osallisuutta ja toimijuutta. Oleellista on myös tarjota toimintaa, jonka suunnitteluun ja kehittämiseen nuoren on aktiivisesti osallistuttava. Nämä osallisuuden ja toimijuuden kokemukset siirtyvät myös muihin yhteisöihin. (Saunders 2016, 40).

Lasten, nuorten ja perheiden syrjäytymisen ja eriarvoistumisen vähentämistä tavoittelevan Me-säätiön julkaisema 100 nuorta kehittäjää-raportti (2018) kokoaa yhteen reilun sadan nuoren kokemukset ja työpajoissa syntyneet kehittämisideat koskien nuorten saamaa psykososiaalisen tuen palvelua. Nuorten pääviestit voidaan tiivistää kahdeksaan kohtaan, joista KOTA ry:n hanke kohdistuu seitsemään: mielen hyvinvointi, elämän perushallinta, välittävä aikuinen, tulevaisuus, harrastaminen, ystävät ja saavutettavuus. Hankkeen haastattelumateriaalin ja Me-säätiön tulosten vertaaminen hankkeen tavoitteisiin ja toimintamalliin osoittaa hankkeen olleen aidosti tarvelähtöinen. Haastattelut myös todistavat, että seikkailukasvatuksellisella ryhmäprosessilla voidaan tarttua syrjäytymisen ytimeen: toimijuuteen ja osallisuuteen.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin tuloksellinen toteuttaminen vaatii huomion kiinnittämistä riittävään työntekijäresurssiin ja yksilölliseen ja tarvelähtöiseen tavoitteenasettamiseen ja ohjaustyöhön.

Ryhmiin osallistuneiden nuorten elämäntilanteet ovat vaatineet paljon yksilöllistä tukea.  Siihen vastaaminen onnistuu vain riittävällä henkilöstöresurssilla. Ryhmän toiminnallisuus vaatii ammattimaista ohjaajuutta luoda tilanteita ja reagoida tilanteisiin joissa nuori on halukas ja valmis puhumaan. Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa yksilötyön sujuvuuden ilman sovittua keskusteluhetkeä. Ryhmissä on oltava siis aina vähintään kaksi, mielellään kolme ohjaajaa.

Hankkeen aikana ryhmiin on osallistunut nuoria, joiden hyöty etenkin jatkon suhteen on jäänyt epävarmaksi. Työntekijäpalavereissa on keskusteltu intervention pituudesta ja kohderyhmän rajaamisesta. Työntekijät uskovat kuitenkin, että molempiin voidaan vastata ammattimaisella ohjaustyöllä. Tärkeää on asettaa tavoitteet yksilöllisesti oikealle korkeudelle.

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
KOTA – Lasten ja nuorten hyvinvointi ry
Toimintaympäristö
KOTA - Lasten ja nuorten hyvinvointi ry (Turku, Kaarina, Raisio)
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)