Neuvolan kotikäyntimallia vauvaperheiden tueksi lähdettiin kehittämään osana RRF Keski-Pohjanmaa-hanketta vuosina 2022-2024. Tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka vastaa nopeasti perheiden tuen tarpeisiin ja parantaa palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Kotiin vietävällä matalan kynnyksen palvelulla pyritään myös madaltamaan kynnystä avun ja tuen hakemiseen.
Raskauden ja lapsuusajan olosuhteilla tiedetään olevan tärkeä merkitys syntyvän ja kasvavan lapsen hyvinvoinnille. Raskausaikana ja erityisesti lapsen ensimmäisinä elinvuosina luodaan pohja elinikäiselle mielenterveydelle. Pikkulapsiperheissä lapsen ja koko perheen hyvinvointi on suurelta osin kiinni vanhempien hyvinvoinnista. Oleellista on, että vanhemmat saavat tarvitsemaansa apua ja tukea silloin, kun sitä tarvitaan.
Kansallisen imetyksen edistämisen toimintaohjelmassa esitetään vauva-ja perhemyönteisyysohjelman jalkauttamista Suomen äitiys-ja lastenneuvoloihin yhdenmukaistamaan ja tehostamaan imetyksen edistämistä perusterveydenhuollossa. Tämä haastaa neuvoloita kehittämään toimintaansa. Sosioekonomisten tekijöiden vaikutukset näkyvät erityisen selvästi imetyksen yleisyydessä ja onnistumisessa. Suomessa haasteena on parantaa lasten yhdenvertaisuutta imetyksen toteutumisessa lapsen perhetilanteesta, perheen koulutustasosta, äidin iästä tai terveyskäyttäytymisestä huolimatta.
Ennen kehittämistyön alkamista neuvoloiden terveydenhoitajat eivät pystyneet reagoimaan riittävän nopeasti perheiden tilanteisiin. Ajanvarauskirjat olivat täynnä, eikä kotikäyntiä aina saatu järjestymään perheiden tarpeiden mukaan. Terveydenhoitajien vastaanotoilla näkyy vanhempien kuormitus, tukiverkostojen puute ja mielenterveyden ongelmat. Vanhempien voimavarat ja omaan terveyteen liittyvät haasteet vaikuttavat siihen, miten hyvin vanhemmat pystyvät tunnistamaan vauvansa tarpeita ja vastaamaan niihin. Monet vanhemmat tarvitsevat paljon vahvistusta ja tukea vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen vauvansa kanssa.
Suuri osa lapsiperheistä voi hyvin ja saa tarvitsemansa palvelut neuvolasta, mutta yhä enemmän on myös niitä perheitä, jotka kaipaavat vahvempaa, yksilöllisempää tukea. Lapsiperheiden palveluissa on myös huomioitava ne, jotka eivät aktiivisesti hae apua, mutta hyötyisivät siitä, ja toisaalta ne perheet, jotka kuormittavat terveydenhuollon eri yksiköitä, kun eivät saa tarvitsemaansa apua peruspalveluista.
Vauvamyönteisyysohjelman käyttöönotto äitiys-ja lastenneuvoloissa myös haastaa neuvoloita uusien hoitokäytänteiden luomiseen ja henkilöstön jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen sekä yhteistyöhön perheitä hoitavien tahojen kanssa. Vanhempien tukeminen ja riittävä ohjaus tulee huomioida kaikissa perheitä hoitavissa yksiköissä ja hoidon jatkuvuus tulee turvata.
Kohderyhmänä on neuvolan asiakkaat; raskaana olevat perheet sekä kaikki vauvaperheet, jotka tarvitsevat vahvempaa ohjausta ja tukea imetykseen, vauvan hoitoon, varhaiseen vuorovaikutukseen tai vanhemmuuteen. Perheet voivat hakea apua itse tai ohjautuvat palveluun ammattilaisten kautta. Omahoidon viestillä asiakkaat saavat yhteyden työntekijään. Imetyksen kannalta riskiryhmiin kuuluville järjestetään vertaistukiryhmiä raskauden aikana.
Terveydenhoitajat saavat tukea työlleen ja mahdollisuuden konsultaatioon ja täydennyskoulutuksiin.
Asiakaspalautetta pyydetään säännöllisesti ja sitä hyödynnetään toiminnan kehittämisessä.
