Satakunnan hyvinvointialueen strategiassa linjataan, että asiakkaita palvellaan yhdenvertaisesti ja kohdataan inhimillisesti. Neuropsykiatrisia piirteitä omaavista asiakkaista joka kolmas kokee, ettei saa varhaisen tuen palveluissa tarvitsemaansa apua (THL). Jotta neuropsykiatrisia piirteitä omaava asiakas voi olla yhdenvertainen yhteiskunnan jäsen ja palveluiden käyttäjä, tulee palvelurakennetta muokata vastaamaan tarvetta. Neuropsykiatrisen valmennuksen hyödyntäminen perustason palveluissa vastaa asiakkaiden palvelutarpeeseen sekä mahdollistaa asiakkaalle positiivisen ja hyödyllisen palvelukokemuksen.
Tiivistelmä
Neuropsykiatrinen valmennus on ohjauksellinen menetelmä, jolla voidaan tukea asiakkaiden arjen taitojen vahvistumista. Parhaimmillaan valmennusta saadaan niistä palveluista, joihin asiakas on jo kiinnittynyt. Tämän vuoksi luodaan hyvinvointialueen palveluihin rakenteita, jotka mahdollistavat neuropsykiatrisen valmennuksen työotteeksi niiden asiakkaiden kanssa työskentelyyn, jotka hyötyisivät valmennuksesta.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden tunnistaminen on kehittynyt 2000-luvulla, jonka seurauksena myös diagnosoinnin tarve on lisääntynyt. Vähintään 10% väestöstä kärsii neuropsykiatrisista oireista, jotka vaikuttavat päivittäiseen elämään. Neuropsykiatrisia piirteitä voi ilmetä myös henkilöillä, joiden piirteet eivät täytä diagnostisia kriteerejä. Tästä huolimatta piirteet vaikuttavat päivittäiseen elämään. Neuropsykiatrilla piirteillä olevat ihmiset ja perheet kokevat usein olevansa palveluissa väliinputoajia.
Neuropsykiatrisia piirteitä omaavat asiakkaat ja heidän perheensä kokevat olevansa väliinputoajia palveluverkossa, eivätkä koe saavansa tarvitsemaansa apua. Tarpeena on vastata näiden asiakkaiden tarpeeseen, jotta he saavat arjen tuen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, oppivat pärjäämään piirteiden ja niiden mukana tuomien haasteiden kanssa ja jotta voidaan vähentää ongelmien kasaantumista ja raskaampien palveluiden tarvetta.
Ensimmäisessä vaiheessa asiakkaana on 4-22 -vuotiaat lapset ja nuoret, joilla on neuropsykiatrisia piirteitä. Työskentely yltää myös heidän perheisiin ja lähiaikuisiin. Mallintamisen eri kehittämisvaiheissa hyödynnetään neuropsykiatrisen diagnoosin saaneista kokemusasiantuntijoista koottua kehittäjäryhmää. Toisessa vaiheessa asiakaskuntaan kuuluvat myös työikäiset asiakkaat sosiaalipalveluissa, työkyvyn tuen palveluissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnallisessa kuntoutuksessa ja asumispalveluissa.
Käyttäjäkokemus juurruttamistyön tueksi haetaan pilotoinneilla. Samaan aikaan koulutetaan neuropsykiatrisia valmentajia eri palveluihin. Jotta asiakkaat ohjautuvat samanarvoisesta palveluihin, on suositeltavaa keskittää palvelun koordinaatio ja määritellä myöntämisen kriteerit.
Satakunnassa perhekeskusten neuropsykiatristen valmentajien asiakasohjautuvuutta koordinoidaan keskitetysti nepsyvalmentajapankin kautta ja myöntämisen yhtenäisyys varmistetaan kuntoutustyöryhmien tuella. Aikuisten palveluissa kokonaisuutta rakennetaan palvelu kerrallaan. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden toiminnallisessa kuntoutuksessa toteutetaan sekä ryhmä- että yksilömuotoista neuropsykiatrista valmennusta asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Muissa palveluissa toteutusta tarkastellaan pilotin kokemusten perusteella.
Neuropsykiatrinen valmennus on ohjauksellinen menetelmä, jolla voidaan tukea asiakkaiden arjen taitojen vahvistumista. Parhaimmillaan valmennusta saadaan niistä palveluista, joihin asiakas on jo kiinnittynyt. Tämän vuoksi luodaan hyvinvointialueen palveluihin rakenteita, jotka mahdollistavat neuropsykiatrisen valmennuksen työotteeksi niiden asiakkaiden kanssa työskentelyyn, jotka hyötyisivät valmennuksesta.
Satakuntalaisilla alueellisesti yhtäläiset mahdollisuudet saada neuropsykiatrista valmennusta hyvinvointialueen tuottamana. Hyvinvointialueen nepsyvalmentajilla on mahdollisuus hyödyntää osaamistaan omassa työssään. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa valmentajilla on mahdollisuus saada työnohjauksellista ja vertaisuuteen perustuvaa tukea osaamisen kehittämiselle ja asiakastyölle.
Kannattaa heti alussa määritellä, minkä lain perusteella neuropsykiatrista valmennusta myönnetään (terveydenhuoltolaki vrt sosiaalihuoltolaki) ja huomioida se jokaisessa prosessin vaiheessa.
Työajan käytön suunnittelussa tulee huomata, että tavoitteellinen, suunnitelmallinen, määrämittainen työskentely vaatii tapaamisten lisäksi suunnittelu- ja raportointiaikaa. Myös siirtymiin tulee varata aikaa ja resursseja, sillä työskentely tapahtuu asiakkaan arkiympäristössä.