Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Neurokirjon lasten ja nuorten palvelupolkujen yhtenäistäminen Etelä-Savon hyvinvointialueella on asetettu tavoitteeksi Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushankkeen hankesuunnitelmassa:
”Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa yhtenäistetään alueen palveluita ja toimintamalleja sekä levitetään alueellisesti mm. psykososiaalisia menetelmiä ja näyttöön perustuvia toimintamalleja, kehitetään NEPSY-nuorten palveluita sekä otetaan käyttöön yhteinen chat-palvelu koko alueelle.”
Kehittämistyö vastaa osaltaan myös hyvinvointialueen strategiassa esiin nostettuun laadulliseen tavoitteeseen palveluiden painopisteen siirtämisestä varhaisentuen palveluihin sekä sujuvien ja oikea-aikaisten palveluiden saavutettavuudesta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Lapsi- ja perhepalvelujen alueellisen kehittämisen painopisteet Tulevaisuuden sotekeskus-ohjelmassa liittyvät voimakkaasti varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisyyn. Painopisteenä on ollut lasten ja nuorten matalan kynnyksen monialaisten palvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen. Yhtäältä lasten ja nuorten hyvinvointia rakennetaan laajassa eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Toisena näkökulmana palveluketjuja ja -kokonaisuuksia sekä palveluja kehitetään lukuisilla alueilla ja keskeisenä tavoitteena on palveluketjujen alueellinen selkiyttäminen, yhdistäminen sekä saatavuuden vahvistaminen.
Palvelupolkutyön toimintaympäristönä on hyvinvointialueen opiskeluterveydenhuolto, lasten ja nuorten perustason mielenterveysyksiköt, erikoissairaanhoito (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria, lastenneurologia), sosiaalipalvelut, sivistyspalvelut sekä kolmas sektori.
Etelä-Savon hyvinvointialueella on tunnistettu, että vanhojen organisaatioiden toimintatavat sekä palvelupolut eivät ole olleet kaikilta osin keskenään yhtenäisiä. Neuropsykiatristen asiakkaiden ollessa usein vielä paljon palveluja tarvitseva asiakasryhmä, luo tämä entisestään tarvetta palvelupolkujen jäsentämiselle, jotta päällekkäiseltä työltä vältyttäisiin ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä varmistetaan.
Asiakasnäkökulmasta kehittämistyöllä on haluttu myös varmistaa, että asiakkaille näkyvät prosessit ovat selkeät ja yhdenmukaiset.
Kohderyhmänä on hyvinvointialueen työntekijät, jotka työskentelevät neuropsykiatrisia oireita omaavien lasten ja nuorten kanssa polun missä tahansa vaiheessa (huolen havaitseminen, tuki, tutkimukset, hoito ja kuntoutus).
Asiakkaille suunnattujen hoitopolkujen kohderyhmää ovat hyvinvointialueen asukkaat.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on laatia Etelä-Savon hyvinvointialueelle selkeät ja yhtenäiset hoitopolut koskien neuropsykiatrisia oireita omaavien lasten ja nuorten tukea, tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta.
Tavoitteena on laatia seuraavat hoitopolut:
- ADHD-hoitopolku kouluikäisille lapsille ja nuorille
- ADHD-hoitopolku neuvolaikäisille
- ADHD-hoitopolku 2. asteen koulutuksessa oleville alle 18-vuotiaille
- Autismi-hoitopolku
Kaikissa hoitopoluissa on tavoitteena kuvata eri toimijoiden välinen työnjako ja yhteistyö
- Perusterveydenhuollon toimijat (opiskeluterveydenhuolto, perustason mielenterveysyksiköt)
- Erikoissairaanhoidon toimijat (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, aikuispsykiatria, lastenneurologia)
- Sosiaalipalvelujen toimijat
- Varhaiskasvatuksen ja koulun toimijat
- Kolmannen sektorin toimijat
Hoitopoluissa pyritään kuvaamaan mm.:
- Missä ja miten järjestetään tuen tarpeen ilmetessä käynnistyvät kuntouttavat toimet ja tuki arjessa
- Miten lapsen/nuoren ”polku” etenee, mikäli varhainen tuki ei riitä? Kuka ammattilainen ”ottaa koppia” tarkemmista selvittelyistä ja mahdollisista tutkimuksista? Miten yhteistyön muodot toteutuvat?
- Missä ja miten hoito ja kuntoutus järjestetään?
- Miten konsultaatiokäytännöt toteutuvat?
Tavoitteena on lisäksi laatia edellä mainituista hoitopoluista asiakkaille suunnatut versiot sekä toimintakäsikirja asiakasohjauksen välineeksi.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Valmiit hoitopolut tulee perehdyttää ja tiedottaa hyvinvointialueen eri toimijoille. Hanketyön jälkeen juurruttaminen ja prosessien koordinointi ja ylläpito on opiskeluhuollon ohjauksessa.
Hoitopolkujen päivittäminen on suunniteltu tarvittaessa, mutta ainakin kerran vuodessa läpi käytäviksi.
