Nepsy-kuntoutusta etänä ja ryhmätoimintona, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 25.03.2025
Nepsy-kuntoutusta etänä ja ryhmätoimintona, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Nepsy-kuntoutusta etänä ja ryhmätoimintona, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Vanhempainohjausryhmän perusidea on tarjota vanhemmille samansisältöistä ja laadukasta ohjausta, joka on saavutettavissa koko maakunnan alueella Teams -etäyhteyden välityksellä. Ryhmän kautta halutaan tarjota vanhemmille matalalla kynnyksellä tukea, tietoa ja käytännön vinkkejä arkeen sekä mahdollisuus itsemyötätunnon ja hyvinvoinnin vahvistamiseen turvallisessa ryhmäympäristössä toimintaterapeuttien ammattiosaamista hyödyntäen. 

Kohderyhmä

Lapset ja varhaisnuoret
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
  • Vanhempainohjausryhmät toteutettiin etäyhteyden välityksellä Teams-sovelluksessa kahdessa eri muodossa: kahtena suljettuna ryhmänä, joihin osallistuminen edellytti ennakkoilmoittautumista, ja avoimina tietoiskutyylisinä tilaisuuksina, joihin osallistuminen tapahtui Hyvinvointialueen nettisivuilta löytyvän avoimen Teams -linkin kautta.
  • Suljetut ryhmät tarjosivat vertaistuellisen keskustelumahdollisuuden, kun taas avoimet tilaisuudet mahdollistivat osallistujille ainoastaan kommentoinnin ja kysymysten esittämisen Teamsin keskustelukentässä
  • Saavutettavuus sama koko maakunnan alueelle
  • Taloudellisesti ja ajallisesti helpompi, ei matkakuluja/aikaa
  • Sosiaalinen vertaiskokemus samassa elämänvaiheessa oleville ryhmäläisille mahdollistui suljettujen ryhmien kautta mitkä oli jaettu 3-6v sekä 7-9v. vanhemmille
  • Vie vähän aikaa työntekijöiltä, useampi saa saman sisällön kerralla
  • Aikataulullinen haaste

Hyvinvointialueen toimintaterapian vastaanotolla vanhempien ohjaustarve on lisääntynyt, mikä on luonut tarpeen kehittää vanhempainohjausryhmää, jossa voidaan hyödyntää toimintaterapeutin ammattiosaamista. Taustalla on tarve tarjota konkreettisia, arkeen sovellettavia keinoja vanhemmuuden tueksi silloin, kun lapsen toiminnanohjaus, tunnesäätely tai esimerkiksi käyttäytyminen haastaa perhettä. Kun lapsen käytös haastaa ja kuormittaa vanhempaa herättää se usein riittämättömyyden, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteita vanhemmassa. Tämän vuoksi vanhemman itsemyötätunnon lisäämisen nähtiin olevan tärkeä osa kehitystyötä. Lisäksi kehitystyön lähtökohtana on ollut tarve mahdollistaa osallistuminen etäyhteyden kautta, jotta tuki tavoittaa myös ne vanhemmat joiden on ollut haastavaa osallistua fyysisesti alueen tarjoamiin vanhempainohjausryhmiin. Ryhmämuodot on suunniteltu vastaamaan eri vanhempien tarpeisiin turvallisen osallistumisen ja vertaistuen mahdollistamiseksi. 

  • Kohderyhmänä 3-9 vuotiaiden lasten vanhemmat.
  • Tavoitteena ennaltaehkäistä suurempia haasteita kasvatuksessa sekä lisätä tietoa ja ymmärrystä vanhemman oman roolin merkityksestä lapseen.
  • Hankkeen aikana kerättiin asiakasymmärrystä kolmella tavalla - sähköisillä palautekyselyillä, vertaistukikeskusteluilla suljetuissa ryhmissä sekä Teams-viestikentän kautta avoimessa ryhmässä. Saatu tieto auttoi muokkaamaan ohjausmateriaalia ja menetelmiä vastaamaan paremmin vanhempien arkea ja tarpeita sekä tukemaan osallistumista ja oppimista. 
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Vanhempainohjausryhmässä muutosta seurattiin palautekyselyjen, ja osallistumisen kautta. Suljetuissa ryhmissä kartoitettiin palautekyselyn avulla ryhmän sisällön vastaavuutta odotuksiin, tarpeettomia ja lisättäviä teemoja, itsemyötätunnon kehittymistä ryhmän myötä sekä etäryhmän toimivuutta. Avoimissa ryhmissä (tietoiskut) palautekyselyjen kautta selvitettiin, mistä käsitellyistä teemoista vanhemmat jäivät kaipaamaan lisää käytännön vinkkejä sekä kaipasivatko mahdollisuutta keskusteluun ja vertaistukeen. Suljetuissa ryhmissä osallistumista seurattiin ryhmän aktiivisuuden kautta, eli kuinka moni vanhempi ilmoittautuneista osallistui kokonaisuuteen ja kuinka monta kertaa he osallistuivat. Avoimissa tietoiskutyylisissä ryhmissä osallistumista seurataan Teamsin viestikentän käyttöä, tarkastellen esitettyjen kysymysten ja kommenttien määrää, sekä kuinka monta osallistujaa on paikalla kunkin tapaamisen aikana. 

Näiden mittausten kautta saatu tieto auttaa kehittämään ohjausmateriaalia ja valitsemaan, kummalla toteutustyylillä - suljetulla vai avoimella ryhmällä - on tarkoituksenmukaisinta jatkaa. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • markkinointi on avainasemassa
  • yhteistyö verkostoihin, perhekeskus, perustaso, erityistaso
  • valmis ohjaajan paketti takaa saman sisällön työntekijästä riippumatta, mikä edesauttaa perehtymistä ja sujuvoittaa varsinaisissa tapaamisissa teemojen käsittelyä
  • työajasta menee vain murto-osa, sillä paketti on valmis käytettäväksi sellaisenaan. Lisäarvon tuo työntekijän omat kokemukset
  • Vanhempainohjausryhmän toimivuus edellyttää, että osallistujilla ja ohjaajilla on käytössä toimiva Teams-etäyhteys ja riittävä laitteisto. Ohjaajien tulee hallita sekä toimintaterapeutin asiantuntemus- että ryhmänohjauksen taidot. Ryhmämuoto (avoin vrt. suljettu) sekä kesto tulee olla ennalta suunniteltu ja osallistujille tulee antaa ohjeet Teamsin käyttöön. 

Toimintamallin ydinsisältö

Vanhempainohjausryhmän perusidea on tarjota vanhemmille samansisältöistä ja laadukasta ohjausta, joka on saavutettavissa koko maakunnan alueella Teams -etäyhteyden välityksellä. Ryhmän kautta halutaan tarjota vanhemmille matalalla kynnyksellä tukea, tietoa ja käytännön vinkkejä arkeen sekä mahdollisuus itsemyötätunnon ja hyvinvoinnin vahvistamiseen turvallisessa ryhmäympäristössä toimintaterapeuttien ammattiosaamista hyödyntäen. 

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • Ryhmäläisten ajankäytön haaste vaikeutti sitoutumista ryhmään, minkä vuoksi suljettujen ryhmien lisäksi päätettiin pilotoida avoin ryhmä, minkä toteutus oli tiiviimpi mutta pääasiassa samoja teemoja käsittelevä, eikä vaatinut ennakkoilmoittautumista.
  • Vanhempainohjausryhmän aikana osalla vanhemmista itsemyötätunto lisääntyi, mutta osalla, joilla on itsellään runsaasti toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden haasteita, ryhmä ei tuottanut toivottua vaikutusta vaan vahvisti oloa että lapsen ohjaaminen ja tukeminen arjessa on haastavaa ja vanhempi itse tarvitsisi harjoitusta mm itsesäätelyn osalta.
  • Suljettuihin ryhmiin osallistuneet kokivat osallistumisen olevan Teams-yhteydellä helppoa muuhun arkeen sovittamisen näkökulmasta, mutta kokivat että fyysinen ryhmä toisi lisäarvoa sen kautta että tutustuminen muihin ryhmäläisiin ja puheenvuoron ottaminen olisi luontevampaa
  • Avoimet tunnin kestävät tietoiskut keräsivät oletettua vähemmän linjoille kuulijoita (22  hlöä 1. tapaamisella) tapahtuman katsojamäärään verrattuna.
  • Keskustelu ja vertaistuki mahdollisuutta ei avoimissa tilaisuuksissa palautteen perusteella kaivattu, mutta osallistujat olivat kiinnostuneita myös tilaisuuksista joissa tämä olisi mahdollista, sen vaatiessa kuitenkin selkeästi pidemmän ajan kuin 1h
  • Teema sisältöjä pidettiin annetun palautteen perusteella käytännönläheisinä mistä hyötyvät sekä vanhemmat että lasten kanssa toimivat ammattilaiset
  • Pohdittavaksi jää onko jatkossa hyvä jakaa diat kaikkien käytettäviksi ja ryhmässä näiden teemojen sisältöön tarjottaisiin yksilöllisempää ohjausta. Tällöin kuntoutuksellisuus toteutuisi parhaiten.
  • Pilotoinnin jälkeen osallistujien antaman palautteen perusteella vanhempainohjausryhmä saa jatkoa ja kiinnittyy lähtiterveyspalvelut ja kuntoutus palvelualueen toiminnan alle. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Periaatteessa teemat sopivat kaiken ikäisten lasten vanhemmille, mikäli vertaisuudelle ei laiteta painoarvoa
  • toimisi parhaiten livetapaamisissa, jolloin mm kotitehtäviä voisi arvioida ja vertaistuellinen keskustelu voisi olla vilkkaampaa. Tuolloin ryhmäprosessin tulisi olla pidempi.
  • ajallisesti 90 min on vähimmäisaika kaiken materiaalin läpikäymiselle ja vertaistuelliselle keskustelulle.
  • Käytännön vinkit sekä vanhempien nostamiin arjen haasteisiin paneutuminen herätti  keskustelua ja tuli vaikutelma että tämä oli vanhemmille käyntien parasta antia joten siihen on hyvä panostaa.
  • Ohjaajan sisältökansion luominen vanhemmille esitettävän powerpoint esityksen rinnalle sujuvoitti ns. luento-osuuksien esittämistä ja kahden ohjaajan välistä työnjakoa.
  • Ilmoittautumisen ja varsinaisen ryhmän toteutuksen välillä ei tulisi olla liian pitkä aikaväli, jotta osallistujien motivaatio säilyy ja ohjaus on oikea-aikaista. Ilmoittautuneille on hyvä lähettää ainakin kerran muistutus viesti lähestyvästä ryhmästä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)