Mummola - ylisukupolvista taidelähtöistä toimintaa

Luotu 06.03.2026
Mummola - ylisukupolvista taidelähtöistä toimintaa
Mummola - ylisukupolvista taidelähtöistä toimintaa

Tiivistelmä

Mummolan ydinsisältö perustuu siihen, että taide ja kulttuuri tuodaan osaksi arjen kohtaamisia – ei erillisenä palveluna, vaan luonnollisena tapana olla yhdessä, kokea ja ilmaista itseään. Näin toiminta vastaa yksinäisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin tarpeisiin kokonaisvaltaisesti.

Mummola-toiminnassa on havaittu jo lyhyellä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia osallistujien hyvinvoinnissa, mielialassa ja sosiaalisessa aktiivisuudessa. Kulttuurihyvinvoinnin tutkimus osoittaa, että taidelähtöinen toiminta voi nopeasti parantaa mielialaa, lisätä koettua hyvinvointia sekä vahvistaa sosiaalista osallisuutta.

Vaikutukset todennetaan tapahtumakohtaisilla palautekyselyillä (mieliala, hyvinvointi, sosiaalinen aktiivisuus, osallistumishalukkuus) sekä osallistujamäärien ja avopalautteen seurannalla.

Mummola rakentaa pitkällä aikavälillä yhteisöllisempää ja hyvinvoivempaa arkea, jossa taIDE ja kulttuuri tukevat ihmisten toimintakykyä, osallisuutta ja sukupolvien välistä yhteyttä sekä keventävät palvelujärjestelmän kuormitusta ennaltaehkäisevästi.

Kohderyhmä

Ikäihmiset
Lapset ja varhaisnuoret

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Mummola‑toiminnan lähtötilanteena oli havainto siitä, että eri sukupolville ei ole riittävästi luontevia, matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, joissa yhteys, leikkisyys ja jaettu kulttuurinen kokemus voisivat syntyä arjessa. Samanaikaisesti sekä lapset että ikäihmiset kokevat lisääntyvää yksinäisyyttä ja erillisyyttä, ja sukupolvien välinen vuorovaikutus on vähentynyt. Myös laajemmat kansalliset havainnot osoittavat, että ikääntyneiden hyvinvointia heikentävät sosiaalinen eristäytyminen, vähäiset osallistumismahdollisuudet sekä puutteet kulttuuristen sisältöjen saavutettavuudessa .

Mummola vastaa tähän ongelmaan luomalla kodinomaisen, kiireettömän ja taidelähtöisen ympäristön, jossa lapset ja ikäihmiset voivat kohdata tasavertaisesti: kertoa omista leikeistään ja lapsuuden tavoistaan, jakaa oppimaansa, tehdä taidetta yhdessä ja tutkia luontoa. Tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä, toimintakykyä, osallisuutta ja mielen hyvinvointia, joita korostetaan myös kansallisissa linjauksissa. Esimerkiksi laatusuositus 2024–2027 painottaa ennaltaehkäiseviä toimia, kulttuurista osallistumista, yhteisöllisyyttä ja luonnon hyvinvointivaikutuksia osana ikääntymispolitiikkaa .

Mummola linkittyy strategisesti useisiin kokonaisuuksiin:

  • Kulttuurihyvinvoinnin kansalliset mallit, jotka korostavat taidelähtöistä toimintaa, yhteisöllisyyttä ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista .
  • Kansallinen ikäohjelma 2030, joka painottaa sukupolvien välistä solidaarisuutta, yhteisöllisiä ratkaisuja ja kulttuurisen osallisuuden vahvistamista .
  • Osallisuuden edistämisen linjaukset (THL), joissa korostetaan mahdollisuuksia vaikuttaa, kuulua yhteisöihin ja osallistua mielekkääseen toimintaan .
  • Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet vuoteen 2030, joissa yhtenä painopisteenä on kaikille mahdollisuus osallistua yhteisölliseen ja hyvinvointia tukevaan vapaa-ajantoimintaan .
  • Paikallinen kulttuuripolitiikka (esim. Rovaniemen kulttuuriohjelma), joka tukee luovuutta, saavutettavuutta ja monialaisia yhteistyörakenteita .

Mummola täydentää näitä strategioita tarjoamalla konkreettisen, käytännönläheisen toimintamallin, joka yhdistää taidelähtöisen tekemisen, sukupolvien välisen vuorovaikutuksen, luonnon hyvinvointivaikutukset ja osallisuuden vahvistamisen.

Varjoteatteri esitystä lapsiperhe katsomassa.
Yhdessä tehdyt varjonuket saavat elämän taiteilija Jose Salon esityksessä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Mummola-toimintaa tukevat laajat poliittiset ja yhteiskunnalliset linjaukset, joissa korostuvat ennaltaehkäisevä työ, osallisuuden vahvistaminen sekä kulttuurihyvinvoinnin rooli hyvinvointipalveluissa. Kansalliset ohjelmat, kuten ikäohjelma 2030, painottavat sukupolvien välistä solidaarisuutta, toimintakyvyn tukemista, vapaaehtoistyötä ja kulttuuristen sisältöjen saavutettavuutta, mikä luo vahvan perustan ylisukupolviselle toiminnalle kuten Mummolalle . Lisäksi valtion laatusuositus ikääntymisen palveluille 2024–2027 korostaa ehkäisevää, osallisuutta vahvistavaa ja kulttuurista toimintaa osana iäkkäiden hyvinvointia, sekä ekologisesti kestäviä toimintaympäristöjä, jotka on huomioitava myös Mummola-toiminnassa .

Lainsäädännöllisesti kulttuurihyvinvointi ja osallistumismahdollisuudet ovat osa hyvinvointialueiden lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä, jota ohjaavat mm. sosiaalihuoltolaki ja kulttuuristen oikeuksien velvoitteet. Ikääntyneiden palveluja koskevat kansalliset linjaukset korostavat oikeutta osallistua ja vaikuttaa sekä mahdollisuutta käyttää kulttuuripalveluja osana hyvinvointia.

Kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät liittyvät suoraan yhteisöllisyyden, osallisuuden, paikallisen kulttuurin ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen vahvistamiseen. Hyvinvointialueiden kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa ja kunnallisissa kulttuuriohjelmissa (esim. Rovaniemi) korostetaan saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja matalan kynnyksen toiminnan kehittämistä, mikä tukee Mummolan avoimia ja lämminhenkisiä toimintamalleja .

Ympäristötekijöiden osalta kestävän kehityksen periaatteet, luonnon hyvinvointivaikutukset sekä ekologisesti kestävät palvelurakenteet vaikuttavat tulevaisuudessa yhä enemmän. Kansalliset suositukset ohjaavat hyödyntämään luontoa hyvinvoinnin lähteenä ja suunnittelemaan toimintaa ekologisesti vastuullisesti, mikä sopii luontevasti Mummolan luonto- ja pihapainotteiseen tekemiseen .

 

  • Lapsille: mahdollisuuksia kohdata eri-ikäisiä ja oppia yhteisöllisyyttä leikin ja luovuuden kautta.
  • Ikäihmisille: osallistumisen paikkoja, merkityksellistä tekemistä, sosiaalisia suhteita ja kulttuurisia virikkeitä.
  • Ammattilaisille: selkeitä, toimivia ja helposti toteutettavia malleja ennaltaehkäisevän työn tueksi.
  • Organisaatioille: kustannusvaikuttavia ratkaisuja, jotka vahvistavat hyvinvointia ja vähentävät palvelukuormaa.
  • Yhteiskunnalle: mallia, joka edistää sukupolvien välistä yhteyttä, osallisuutta ja kulttuurisia oikeuksia sekä vastaa ikääntyvän väestön haasteisiin.

Mummolan kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja ikäihmiset, joille halutaan tarjota mahdollisuus luonnolliseen, kiireettömään ja turvalliseen kohtaamiseen. Kohderyhmän tarve nousi alun perin arkisesta tilanteesta: työikäinen kohtasi työpäivän aikana kaksi yksinäisyyden ääntä – toisen lapselta, toisen iäkkäältä. Tätä taustaa vasten kysyimme: miten nämä kaksi voisi saada kohtaamaan? Tämä havainto toimi toiminnan käynnistävänä asiakasymmärryksen siemenenä.

Asiakasymmärrystä syvennettiin ensin jututtamalla mahdollisia kohderyhmiä – erityisesti yksinäisiä ikäihmisiä, vapaaehtoisia, lasten vanhempia sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Tätä täydensi havainnointi Mummola-tapahtumissa ja keskustelut osallistujien kanssa tapahtumapäivien aikana. Lisäksi kerätään kirjallista palautetta, jonka avulla voidaan arvioida mielialaa, hyvinvointia, sosiaalista aktiivisuutta ja kulttuurisen osallisuuden kokemusta.

Kertynyt asiakasymmärrys vastaa myös kansallisia havaintoja: ikääntyneiden hyvinvoinnissa keskeisiä haasteita ovat yksinäisyys, vähäiset osallistumismahdollisuudet ja tarve matalan kynnyksen kulttuuritoimintaan, jota korostetaan ikääntyneen väestön kulttuurihyvinvointisuunnitelmissa sekä laatusuosituksissa, joissa painotetaan osallisuutta ja ennaltaehkäisevää toimintaa . THL:n osallisuusopas korostaa lisäksi kokemustiedon keräämisen ja osallistavan kehittämisen merkitystä – juuri niitä menetelmiä, joita Mummolassa hyödynnetään jatkuvasti .

Kohderyhmän tarpeet tiivistyvät kolmeen kokonaisuuteen:

  • yksinäisyyden ehkäisy ja mahdollisuus olla osa yhteisöä
  • luova ja leikkisä toiminta, jossa sukupolvet jakavat kokemuksiaan
  • kulttuurinen ja toiminnallinen osallisuus, joka antaa ihmisille mahdollisuuden tulla nähdyksi omana itsenään

Näiden tarpeiden pohjalta Mummola rakentaa kodinomaisia, taidelähtöisiä ja kaikille avoimia kohtaamisia, joissa eri-ikäiset voivat löytää toisensa.

Leiritonttu hämmästelee kanaa sylissään.
Mummolassa vetäjänä oli leiritonttu, joka hämmästyi ehkä vielä enemmän kanaa kuin lapset.
Lapsia toivomassa kappaletta DJ:ltä.
Lapset ohjaavat ikäihmisiä toivebiiseillään diskotunnelmaan.
Kirjoja uunin pankolla.
Kirjastoyhteistyössä esillä on kirjavinkkauksia. Ja luettavaa yksin tai yhdessä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Mummola-toiminnalla tavoitellaan sitä, että eri sukupolvien kohtaamiset vahvistuvat ja arjen yksinäisyys vähenee. Tavoitteena on lisätä lasten ja ikäihmisten hyvinvointia tarjoamalla heille luovia, osallistavia ja taidelähtöisiä kokemuksia, joiden on osoitettu tukevan mielialaa, toimintakykyä ja osallisuutta .

Toimintamallin avulla halutaan lisätä yhteisöllisyyttä, vahvistaa kuulumisen ja merkityksellisyyden kokemuksia sekä tarjota matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua kulttuuriin ja yhdessä tekemiseen, mikä on keskeinen tavoite myös ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämisessä .

Mummola pyrkii tuomaan kulttuurihyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn osaksi arkea niin, että osallistuminen on helppoa ja saavutettavaa, kuten laatusuosituksissa korostetaan .

Kasviton kokoamista.
Kasviston kokoaminen kuului mummojen nuoruuteen, mutta paljon iloa ja oppia sen tekemisessä mummot saavat tämän päivän lasten näkökulmasta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Mummola-toiminnan vaikutuksia seurataan keräämällä jokaisesta tapahtumasta osallistujamäärät sekä lyhyt palautekysely, joka mittaa mielialan muutosta, koettua hyvinvointia, sosiaalista aktiivisuutta ja kulttuurisen osallisuuden kokemusta. Näitä teemoja pidetään valtakunnallisesti keskeisinä kulttuurihyvinvoinnin ja ennaltaehkäisevän työn arvioinnissa .

Arviointikysymykset ovat:

  1. Paransiko toiminta mielialaa?
  2. Lisäsikö toiminta hyvinvointia arkeen verrattuna?
  3. Lisäsikö tapahtuma sosiaalista aktiivisuutta?
  4. Kuinka merkitykselliseksi osallistuja koki kulttuurin osana tapahtumaa?

Arviointikriteerit ja indikaattorit ovat 1–5 -asteikon vastausten keskiarvot, osallistujamäärien kehittyminen ja avopalautteesta esiin nousevat toistuvat teemat (esim. yhteisöllisyys, ilo, uudet kohtaamiset). Menetelminä käytetään lyhyttä kyselyä, määrällistä seurantaa sekä avovastausten laadullista tarkastelua, joita suositellaan myös ikääntyneiden hyvinvoinnin seurantaan liittyvissä kansallisissa linjauksissa .

Kaksi mummoa pohtii kysymyksiin vastauksia pöydän ääressä.
On hyvä palautteen muodossa myös kerrata ja tallentaa koettua ja opittua.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Mummola-toimintamallin onnistunut toteuttaminen edellyttää useiden tekijöiden samanaikaista toteutumista:

Johtaminen

  • Tarvitaan selkeä koordinaatio ja tavoitteellinen johtaminen, jossa toiminnan tarkoitus (yhteisöllisyys, kulttuurihyvinvointi, ylisukupolvisuus) ohjaa tekemistä.
  • Johtamisessa korostuu yhteistyön mahdollistaminen sekä työn resursointi ja organisointi.

Sidosryhmäyhteistyö

  • Toimintamalli rakentuu laajalle verkostolle: kunta, hyvinvointialue, järjestöt, seurakunta, taide- ja kulttuuritoimijat, vapaaehtoiset.
  • Yhteistyö on keskeinen edellytys vaikuttavuudelle ja toiminnan juurtumiselle.

Asiantuntemus ja osaaminen

  • Tarvitaan monialaista osaamista:
    • kulttuuri- ja taidelähtöiset menetelmät
    • kohtaamistyö ja ryhmänohjaus
    • ikäryhmien erityistarpeiden ymmärrys
  • Asiakaslähtöisyys ja kokemustiedon hyödyntäminen ovat keskeisiä kehittämisessä. 

Henkilöstöresurssit

  • Toiminta vaatii sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia.
  • Riittävä resursointi ja henkilöstön hyvinvointi ovat keskeisiä toiminnan jatkuvuudelle. 

Toimitilat ja toimintaympäristö

  • Tarvitaan helposti saavutettavia, kodinomaisia ja muunneltavia tiloja, joissa eri sukupolvien on luonteva kohdata.
  • Ulkotilojen ja luonnon hyödyntäminen tukee hyvinvointivaikutuksia.

Rahoitus

  • Toiminta edellyttää perusrahoitusta (esim. kunta, hyvinvointialue, hankkeet tai osallistuva budjetointi).
  • Kumppanuusrahoitus ja monitoimijainen rahoitus tukevat yhteistyötä ja toiminnan laajentamista. 

Viestintä

  • Tarvitaan monikanavaista viestintää, jotta tavoitetaan eri kohderyhmät (lapset, perheet, ikäihmiset).
  • Viestinnällä lisätään tietoisuutta kulttuurihyvinvoinnin merkityksestä ja madalletaan osallistumiskynnystä.

Toimintamallin ydinsisältö

Mummolan ydinsisältö perustuu siihen, että taide ja kulttuuri tuodaan osaksi arjen kohtaamisia – ei erillisenä palveluna, vaan luonnollisena tapana olla yhdessä, kokea ja ilmaista itseään. Näin toiminta vastaa yksinäisyyden, osallisuuden ja hyvinvoinnin tarpeisiin kokonaisvaltaisesti.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Mummola muuttaa toimintaa niin, että taidelähtöinen, ylisukupolvinen yhdessä tekeminen siirtää painopistettä yksinäisyydestä ja palvelujen kuluttamisesta kohti yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja ennaltaehkäisevää hyvinvointia.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Mummola-toiminnassa on havaittu jo lyhyellä aikavälillä myönteisiä vaikutuksia osallistujien hyvinvoinnissa, mielialassa ja sosiaalisessa aktiivisuudessa. Kulttuurihyvinvoinnin tutkimus osoittaa, että taidelähtöinen toiminta voi nopeasti parantaa mielialaa, lisätä koettua hyvinvointia sekä vahvistaa sosiaalista osallisuutta.

Vaikutukset todennetaan tapahtumakohtaisilla palautekyselyillä (mieliala, hyvinvointi, sosiaalinen aktiivisuus, osallistumishalukkuus) sekä osallistujamäärien ja avopalautteen seurannalla.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Mummola rakentaa pitkällä aikavälillä yhteisöllisempää ja hyvinvoivempaa arkea, jossa taIDE ja kulttuuri tukevat ihmisten toimintakykyä, osallisuutta ja sukupolvien välistä yhteyttä sekä keventävät palvelujärjestelmän kuormitusta ennaltaehkäisevästi.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Lyhyellä aikavälillä

Mummola-toiminta aiheuttaa maltillisia kustannuksia, jotka liittyvät:

  • henkilöstöresursseihin (koordinaatio ja ohjaajat)
  • tiloihin ja välineisiin (työpajat, materiaalit)
  • viestintään ja järjestelyihin
  • mahdolliseen taiteilijapalkkioon tai koulutukseen

Toiminta on kuitenkin kustannustehokasta, koska se perustuu:

  • monitoimijaiseen yhteistyöhön (kunta, hyvinvointialue, järjestöt)
  • vapaaehtoisten osallistumiseen
  • olemassa olevien tilojen ja rakenteiden hyödyntämiseen

Kulttuurihyvinvoinnin malleissa on todettu, että tällaiset toimintatavat voidaan toteuttaa kevyillä rakenteilla osana olemassa olevia palveluja.

Pitkällä aikavälillä

Mummolan keskeinen kustannusvaikutus on säästöpotentiaali, joka syntyy ennaltaehkäisevän hyvinvointityön kautta.

Vaikutukset kohdistuvat erityisesti:

  • yksinäisyyden vähenemiseen → pienempi riski mielenterveys- ja palvelutarpeille
  • toimintakyvyn ylläpitoon → ikäihmiset pärjäävät pidempään arjessa
  • osallisuuden vahvistumiseen → vähentää syrjäytymistä ja siihen liittyviä kustannuksia

Kansallisissa linjauksissa tuodaan esiin, että hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavat toimet voivat vähentää raskaampien palvelujen tarvetta ja tuottaa taloudellista hyötyä pitkällä aikavälillä. 

Lisäksi tutkimusnäyttö osoittaa, että taide- ja kulttuuritoiminta:

  • tukee terveyttä ja elämänlaatua
  • ehkäisee ongelmien kasvua
  • parantaa kustannusvaikuttavuutta osana palvelujärjestelmää

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Mummola-toimintamalli on helposti siirrettävissä erilaisiin toimintaympäristöihin, koska sen rakenne on joustava ja perustuu paikallisiin kumppanuuksiin, osallistujien tarpeisiin sekä olemassa olevien tilojen hyödyntämiseen. Mallia voidaan toteuttaa esimerkiksi kylätaloissa, kulttuuritiloissa, leirikeskuksissa tai ulkoympäristöissä ilman raskaita rakenteita.

Toimintamallin keskeinen siirrettävyyden ehto on kuitenkin ammattimainen taideohjaus, josta ei tingitä. Taidelähtöinen työskentely vaatii osaamista, jotta toiminta on laadukasta, osallistavaa ja turvallista eri-ikäisille osallistujille. Taideohjaus mahdollistaa myös sen, että kohtaamiset eivät jää pelkäksi yhdessäoloksi, vaan syventyvät luovaksi vuorovaikutukseksi, jossa syntyy merkityksellisiä kokemuksia. 

Muutoin toimintamalli on tarkoituksella joustava ja sovellettava:

  • sisältöjä voidaan muokata paikallisten toimijoiden ja osallistujien mukaan
  • tilat voivat vaihdella kodinomaisista sisätiloista luontoympäristöihin
  • toteutustapa voi olla avoin tapahtuma tai ohjattu päiväleiri
  • kumppanit ja resurssit rakennetaan paikallisista verkostoista

Siirrettävyyttä tukee myös kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleille tyypillinen monialainen yhteistyö, jossa kunnat, järjestöt ja kulttuuritoimijat rakentavat toiminnan yhdessä. 

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää vahvaa yhteistyötä, ammattimaista taideohjausta, osallistavaa kehittämistä sekä joustavuutta soveltaa malli paikallisiin tarpeisiin – samalla kun sen ydin säilyy.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Rovaniemi
Kehittäjäorganisaatiot
Rovaniemen kaupunki
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
Avoimissa, helposti saavutettavissa paikoissa, joissa eri sukupolvet voivat kohdata matalalla kynnyksellä: pihat, pirtit ja ympäristöjä hyödyntävät työpajapisteet. Luonnonläheisissä retki- ja leiripaikoissa.
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Kunta