MUISTIHOITAJIEN TOIMINTAMALLI: Toimintatapojen yhtenäistäminen vastaanottopalveluissa | Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
MUISTIHOITAJIEN TOIMINTAMALLI: Toimintatapojen yhtenäistäminen vastaanottopalveluissa | Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I1)
Lähiterveyspalvelun muistihoitajien toimintatapojen yhtenäistämisellä vahvistetaan hyvinvointialueen palvelujen tasalaatuisuutta.
Toimintamallin nimi
Lähiterveyspalvelun muistihoitajien toimintatapojen yhtenäistämisellä vahvistetaan hyvinvointialueen palvelujen tasalaatuisuutta.
Muistihoitajien toimintamalli otettiin käyttöön Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella marraskuussa 2025. Toimintamalliin koottiin kahdeksan sote-keskusalueen muistihoitajien osaaminen, yhtenäistetyt käytännöt ja selkeät pelisäännöt - tavoitellen sujuvia palveluja kaikkien 18 kunnan asukkaille tehokkaasti ja yhdenvertaisesti vastaamaan muistisairausepäilyn sekä jo todetun muistisairauden seurannassa olevien tarpeisiin. Toimintamalli kattaa pääosin kasvokkain tapahtuvat vastaanotot, mutta myös etävastaanottoa pilotoitiin ja takaisinsoittojärjestelmä otettiin käyttöön parantamaan palvelujen saavutettavuutta ja joustavuutta. Kutsujärjestelmän käyttöönotto laajennettiin koko alueen muistihoitajille selkeyttämään työnhallintaa. Vastaanoton sisältöä ohjaava kirjaamispohja yhtenäisti dokumentointia ja tilastointikäytäntöjen yhdenmukaistaminen vahvisti tiedolla johtamisen edellytyksiä. Toimintamalli tukee muistihoitajien työskentelyä määritellyillä pelisäännöillä ja konkreettisilla ohjeilla. Yhtenäistämistoimilla parannetaan palvelujen sujuvuutta ja laatua, luoden perustaa tasalaatuiselle ja asiakaslähtöiselle muistisairauksien selvittelyille ja seurannalle koko hyvinvointialueella.
Alkuselvitysten avulla tunnistettiin keskeiset kehittämiskohteet, jotka vaativat yhdenmukaistamista:
- Seurantavastaanottojen vahvistaminen
- Asiakaslähtöisten terveys- ja hoitosuunnitelmien laatiminen
- Viestintäkäytäntöjen, kutsujärjestelmän, tilastoinnin, kirjaamiskäytäntöjen ja kotikäyntikriteerien selkeyttäminen
- Ennaltaehkäisevän työn lisääminen
- Esiin tulivat selkeästi myös resurssien epätasaisuus ja muistihoitajien kasvavaan työmäärään varautumisen tarve
Yhtenäistetyt toimintatavat muodostavat perustan muistihoitajien ammatilliselle toiminnalle ja asiakaslähtöiselle palvelulle. Työtehtävien ja pelisääntöjen selkiyttäminen tukee muistihoitajien jaksamista ja työn tehokkuutta.
Toimintamalli liitettiin muistiverkosto Teams-kanavalle tukemaan käyttöönottoa ja jatkuvuutta. Se sisällytetään myös osaksi juuri käynnistynyttä Muistisairaan palveluketjun päivitystyötä.
Keskeiset uudistukset
- Muistihoitajaroolin ja muistisairaan prosessikuvauksen määrittely
- Yhtenäiset toimintatavat mm.
- Ajanvarauskäytäntöjen yhtenäistäminen
- Alkukartoitus-, diagnosointi- ja seurantavastaanottokäytäntöjen yhtenäistäminen
- Geriatri/lääkäriyhteistyön määrittely
- Kotikäyntikriteerien määrittely
- Kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistäminen ja fraasipohjien päivittäminen
- Tilastointikäytäntöjen yhtenäistäminen
- Uuden vastaanottolajin muodostaminen geriatrin työparina toimiessa
- Kutsujärjestelmän selkeyttäminen ja käyttöönoton laajentaminen kaikille muistipoliklinikoille
- Terveys- ja hoitosuunnitelman koulutus ja käyttöönotto
- Muistihoitajien verkostokanavan perustaminen
- Etävastaanottokokeilut ja videovastaanottojen pilotointi osalla muistihoitajista
Muistihoitajien toimintamallin kehittäminen on varsin ajankohtainen aihe. Väestön ikääntyessä muistisairauksien määrän arvioidaan kasvavan 64% vuoteen 2040 mennessä. Hoitoon pääsyn haasteet, digitalisaatio ja etäpalvelujen kasvu edellyttävät uusia, kustannustehokkaita toimintatapoja.
Kohderyhmänä olivat sote-keskusten muistihoitajat. Kehittämistyön pohjaksi järjestettiin työpaja ja toteutettiin Webropol-kysely, joiden avulla tunnistettiin yhtenäistämistarpeet ja hyvät käytännöt. Toimintamalli kehitettiin hoitotyön johdon ja asiantuntijakonsulttien tuella ja myös muistipoliklinikkojen geriatreja kuultiin, koska he toimivat tiiviissä yhteistyössä muistihoitajien kanssa. Johdon hyväksymisen jälkeen toimintamalli esiteltiin lähiesihenkilöille ja muistihoitajille.
Toimintamallin käyttöönotto ei vaatinut lisärahoitusta, vaan perustui yhtenäistettyihin pelisääntöihin, jotka ohjaavat tekemään asioita uudella tavalla. Juurtuminen edellyttää muistihoitajien sitoutumista ja esihenkilöjen aktiivista tukea. Prosessi käynnistettiin vuorovaikutteisella esittelytilaisuudella esihenkilöille ja muistihoitajille, jonka jälkeen materiaali tallennettiin yhteiselle verkostokanavalle. Käyttöönoton aikana tarjottiin ohjausta ja tukea. Toimintamalli kerrattiin kuukauden kuluttua esihenkilöiden ja lähiylilääkäreiden kanssa.
Kehittämisprosessi vaati aikaa erityisesti nykytilan selvittämiseen, kahdeksan sote-keskuksen toimintatapojen yhteensovittamiseen, kenttäyhteistyöhön, materiaalin ja koulutusten valmisteluun sekä henkilöstön opastamiseen. Lopputuloksena toimintamallin toivotaan vakiintuvan osaksi muistihoitajien arkea koko hyvinvointialueella.
Muistihoitajille mm. otettiin käyttöön vastaanoton sisältöä ohjaavat kirjaamisen fraasipohjat ja tilastointiohjeet sekä selkeytetty kutsujärjestelmä työn hallinnan tueksi. Yhtenäiset tilastointiohjeet tukevat tiedolla johtamista.
Kansikuva