Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Tavoittelemme monikielisiä ikääntyneitä palveluihin ja luomme samalla luottamussuhdetta koko yhteisöön. Tärkeää on olemassa olevan suomen kielentaidon tukeminen ja säilyttäminen, fyysisen ja henkisen toimintakyvyn ylläpitäminen ja yksinäisyyden ehkäisy. Ikääntyneet maahan muuttaneet ovat aliedustettuja palveluissamme ja tavoitteenamme on tarjota oikea aikaisesti tukea esimerkiksi omahoitoperheille sekä muistisairaille ikääntyneille, siten että heitä ei ensisijaisesti nähdä maahan muutto taustaisina vaan ikääntyneinä henkilöinä. Jotta pääsemme ikääntyneiden todellisiin tarpeisiin, meidän on kehitettävä kielillistä saavutettavuutta ja kulttuurisensitiivistä sekä antirasistista työotetta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Tämän hetkinen poliittinen ilmapiiri sekä polarisoituminen aiheuttavat epävarmuutta tulevaisuudesta eri kieli- ja kulttuuritaustaisissa yhteisöissä. Kielellinen vähemmistöasema asettaa esteitä yhteiskuntaan kiinnittymiseen sekä palvelujärjestelmän tuntemiseen ja siihen kuulumiseen. Koventunut julkinen puhe maahan muuton haitoista myös valuu valtaväestöön ja vaatii turvallisemman tilan turvaamisen vuoksi vahvaa antirasistista työotetta henkilökunnalta ja sidosryhmiltä.
Kehitystyön lähtökohtana on tehdä palvelukeskustoiminnasta aidosti saavutettavaa ja yhdenvertaista moninaisille ikääntyneille. Palvelusuunnittelussa pyrimme jatkossa huomioimaan ikääntyneen kieli- ja kulttuuritaustan sekä esteet olemassa olevien palveluihin kiinnittymisessä, toimimaan yhteisössä antirasistisesti sekä havainnoimaan yhteiskunnassa olevat esteet palveluihin kiinnittymiseen. Toimintamallin tavoitteena on kouluttaa ammattilaiset havaitsemaan mm. vähemmistöstressin vaikutus luottamuksen puutteeseen mikä voi kohdistua palvelujärjestelmään jatkuvan toiseuden kokemuksen ja trauman myötä. Toiseuden kokemusta vahvistavat mm. kielitaidon sekä luku- ja kirjoitustaidon puute, joka suoraan vaikuttaa palveluneuvonnan ja -ohjaamisen tarpeeseen.
Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ja sitä kautta monikulttuuriset ikääntyneet. Tavoitteena on saavuttaa palveluihin eri kieli- ja kulttuuritaustaisia ikääntyneitä ja vahvistaa valtaväestöön kuuluvien palvelukeskusasiakkaiden sekä monikulttuuristen ikääntyneiden välistä vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuutta.
Monikulttuuriset ikääntyneet kokevat toiseutta sekä irrallisuutta yhteiskunnassamme. Osallisuutta voimme tukea pitämällä yllä heidän suomen kielen taitoa, antamalla palveluohjausta ja -neuvontaa heidän omalla kotikielellä sekä vertaistuellisella ryhmätoiminnalla. Osana kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan nähdään tärkeää vuoropuhelu ja -vaikutus kieli- ja kulttuuritaustojen läpi. Tähän päästäksemme henkilöstömme tulee olla koulutettuja moninaisuus- ja kulttuurisensitiiviseen sekä antirasistiseen työotteeseen. Tietoa olemme keränneet palvelukeskusten ammattilaisilta haastattelujen ja kautta sekä asiakkailta moskeijavierailuilla, osallistumalla maahanmuuttoerityisten palveluiden sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiin ja järjestöyhteistyön kautta (Jade yhteisö ry, Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry, SOZ ry, Kal Kaliyee ry).
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on saavuttaa ikääntyneiden palveluihin kotikielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia ikääntyneitä. Henkilöstöä koulutetaan kulttuuri- ja moninaisuussensitiivisemmästä työotteesta ja yksilöllisestä kohtaamisesta sekä syrjintään puuttumisesta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelukeskuspalvelut toteutuvat säännöllisillä koulutuksilla syrjinnästä ja moninaisuuden kohtaamisesta sekä tarvittavan kielellisen tuen tarjoamisesta asiakkaan tarpeen ymmärtämisessä. Koko henkilöstön tulee olla sitoutunut antirasistiseen työotteeseen ja syrjintä vapaaseen palvelukeskusympäristöön. Esihenkilöiden tulee aktiivisesti tukea antirasistista työotetta ja pitää yllä keskustelua turvallisemmasta tilasta.
Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten ikääntyneiden tavoittamisessa on hyvä olla tietoinen siitä että se vie aikaa. Ryhmätoiminnan käynnistäminen saattaa viedä jopa vuoden. Sitä voidaan edesauttaa järjestöyhteistyöllä ja kokemusasiantuntijoiden osaamisen hyödyntämisellä. Kielen merkitystä ei kannata aliarvioida.
