Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjutyöskentelyssä ammattilaisilta nousi esiin, kuinka Lapin hyvinvointialueen itäisellä palvelualueella Sodankylän moniammatillisessa työskentelyssä päihde- ja riippuvuustyön kontekstissa on hyviä elementtejä, mutta moniammatillista yhteistyötä ei ole mallinnettu.
Moniammatillisen yhteistyön mallintaminen
Mallin rakentaminen alkoi Sodankylän aikuissosiaalityön, mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen ja terveyspalvelujen sekä Posken kehittäjäasiakkaiden yhteistyönä syksyllä 2024 hankkeen vetämissä työpajoissa. Malliin kuvattiin Sodankylän nykytilannetta ja tarkennettiin yhteistyötä yhdessä havaittujen kehittämisen paikkojen osalta. Mallissa huomioitiin myös muiden toimijoiden kytkeminen mukaan yhteistyöhön, jolloin moniammatillinen yhteistyö laajentui monialaiseksi.
Monialaisen yhteistyön mallin pilotti/käyttöönottoa
Mallin käyttöönottoa laajennettiin itäisellä palvelualueella Sodankylästä Kemijärvelle moniammatillisen yhteistyön pilotissa ajalla 3/20258/2025. Pilotin/käyttöönoton asiakas/potilaskohderyhmänä oli 18-64-vuotiaat henkilöt, joilla on päihde- ja/tai riippuvuusongelmia.
Pilottiin osallistuneet yksiköt:
- aikuissosiaalityö
- mielenterveys- ja riippuvuuksien hoito
- avovastaanotto
- suun terveydenhoito
- vuodeosastot (mukaan 5/2025)
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Moniammatillisessa yhteistyöllä viitataan yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen yhteistyöhön. Monialaisella yhteistyöllä viitataan eri organisaatioiden ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön.
Monialainen yhteistyö on lakisääteistä.
- Terveydenhuoltolaissa 32 § (8.7.2022/581) säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä, jota tulee tehdä asiakkaan tuen tarpeiden edellyttämällä tavalla.
- Sosiaalihuoltolaissa 41 § (30.12.2014/1301) säädetään monialaisesta yhteistyöstä, minkä mukaan sosiaalihuollon viranomaisen on huolehdittava, että käytettävissä on asiakkaan yksiköllisiin tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta.
Tarve moniammatillisen yhteistyön mallintamiselle ja kehittämiselle on noussut osana päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämistä niin ammattilaisilta, esihenkilöiltä kuin myös kansalaisilta kehittäjäasiakaskahviloissa. Päihde- ja riippuvuuspalveluketjutyöskentelyssä moniammatillisen yhteistyön tekemisen todettiin olevan työntekijäkohtaista, sillä yhteisiä rakennettuja malleja ei ole.
Päihde- ja riippuvuuspalveluketjun työskentelyssä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset nostivat esiin seuraavia tilanteita, joissa on usein tunnistettu olevan moniammatillisen yhteistyön tarpeita:
- Asiakkaan asumiseen liittyvien tuen tarpeet tai asunnottomuus
- Korvaushoidon aloittaminen
- Taloudelliset tilanteet (mm. rahattomuus)
- Erilaisissa kriisitilanteissa sekä muutoin haastavissa tilanteissa
- Yhteiset laitosmuotoisten päihdepalvelujen arviot sosiaali- ja terveydenhuollon kesken
- Perheessä, jossa on alaikäisiä lapsia
- Alaikäisten lapsen asioissa
VASA 2-hankkeen päihde- ja riippuvuuspalvelujen kehittämisessä rakennettiin monialaisen yhteistyön malli vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä, eli moniammatillisen yhteistyötä. Mallin nimi on kuitenkin monialaisen yhteistyön malli, jotta asiakkaan/potilaan tuen tarpeen mukaisesti voidaan yhteistyöhön liittää myös muita tarvittavia tahoja kuten esimerkiksi työllisyyspalvelut ja järjestöt.
Monialaisen yhteistyön malli on rakennettu moniammatillisesta yhteistyössä sekä kehittäjäasiakkaiden kanssa
- Tukemaan ammattilaisten välistä yhteistyötä
- Vahvistamaan asiakkaiden kokonaisvaltaista palvelujen ja hoidon saantia/jatkuvuutta.
- Mallia voi käyttää jatkossa perehdytysmateriaalina sekä hyödyntää laajemmin muualla alueella/alueilla monialaisen yhteistyön kehittämisessä, unohtamatta kuitenkaan alueiden erityispiirteitä.
Mallissa ja sen käyttöönotossa keskiössä on asiakas ja asiakkaan kokonaistilanne.
Pilotissa asiakas/potilaskohderyhmänä oli 18-64-vuotiaat henkilöt, joilla on päihde- ja/tai riippuvuusongelmia. Päihde- ja riippuvuusongelmat edellyttävät usein moniammatillista yhteistyötä, sillä päihde- ja riippuvuusongelma on riippuvuussairaus josta voi myös aiheutua mm. somaattisia, sosiaalisia ja taloudellisia haasteita.
Mallin kehittämisessä ja pilotin aloitustyöpajassa on ollut mukana kehittäjäasiakkaita työskentelemässä sote-ammattilaisten rinnalla tuoden asiakkaiden ääntä osaksi kehittämistä. Yhteistyössä kehittäjäasiakkaiden kanssa rakennettiin mm. asiakkaan ääni monialaisessa yhteistyössä. Juliste valmistui yhteistyössä päihde- ja riippuvuuspalvelujen (moniammatillisen yhteistyön pilotti) ja opiskeluhuollon kehittämiskokonaisuuksien (VASA-verkosto) sekä näissä mukana olleiden kehittäjäasiakkaiden yhteistyönä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena
- keskiössä asiakas ja asiakkaan kokonaistilanne
- moniammatillisen sote-yhteistyön vahvistaminen
- asiakkaiden hoitoon ja palveluun pääsyn sekä jatkuvuuden vahvistaminen
- hoidon ja palvelun yhteensovittaminen asiakkaan kanssa moniammatillisessa yhteistyössä
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutosta mitattiin laadullisesti:
- Ennen pilottia järjestettiin moniammatillinen työpaja, jossa tuli esiin nykytilanne sekä kehittämisen paikat, joihin etsittiin moniammatillisesti sote-ammattilaisten ja esihenkilöiden sekä kehittäjäasiakkaiden kanssa ratkaisuja
- Pilotin ajan kokoontui kuukausittain 1,5h ajan etänä moniammatillinen työryhmä: Tunnistettiin kehittämisen paikkoja sekä toimivia käytänteitä sekä miten yhteistyö vahvistui pilotin aikana
- Hankkeesta pilotista vastaava erityisasiantuntija jalkautui säännöllisesti kuukausittain aikuissosiaalityön ja mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon tiimeihin: Tunnistettiin kehittämisen paikkoja sekä toimivia käytänteitä sekä miten yhteistyö vahvistui pilotin aikana
- Avovastaanoton kehittäjäsairaanhoitaja kiinteä osa avovastaanottoa: Tunnistettiin kehittämisen paikkoja sekä toimivia käytänteitä sekä miten yhteistyö vahvistui pilotin aikana
- Pilotin lopussa hankkeen erityisasiantuntija haastatteli jokaisen yksikön ammattilaisia tiimeissä pilotin kokemuksista ja mahdollisista jatkotoiveista.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen vaatii selkeät rakenteet niin palvelujen kuin palvelujen ja kehittämisen kesken:
- Esihenkilöiden kanssa säännölliset tapaamiset ennen, aikana ja jälkeen pilotin. Ennen pilottia järjestettiin suunnittelutapaamiset, pilotin aikana välitapaaminen sekä pilotin lopuksi loppuarvio/juurruttamiskeskustelu.
- Avovastaanotolla oli sairaanhoitaja, joka toimi 20% kehittäjätyöntekijänä. Kehittäjätyöntekijän tehtäviin kuului moniammatillisen yhteistyön ja mallin käyttöönoton tuki lähellä käytäntöä. Kehittäjätyöntekijän rooli oli avainasemassa mallin sujuvan käyttöönoton mahdollistamiseksi.
- Ennen pilottia järjestettiin moniammatillinen työpaja. Työpajassa sovittiin moniammatillisen yhteistyön mallin pilotoinnin konkretiasta, kun asiakkaana on henkilö, jolla on päihde- ja/tai riippuvuusongelmia. Työpaja järjestettiin läsnäolevana. Hankkeen lisäksi työpajaan osallistui jokaisesta yksiköstä ammattilaisia ja esihenkilöitä sekä kaksi kehittäjäasiakasta.
- Pilotin ajan kokoontui kuukausittain 1,5h ajan etänä moniammatillinen työryhmä. Työryhmä koostui pilottiin osallistuneista yksiköistä, joista kustakin nimettiin ammattilainen ja hänen varahenkilö työryhmään. Alusta toimi yhteisen kehittämisen ja tiedottamisen areenana. Toiminta koettiin hyödylliseksi ja toiminta jatkuu myös pilotin jälkeen.
- Hankkeesta pilotista vastaava erityisasiantuntija jalkautui säännöllisesti kuukausittain aikuissosiaalityön ja mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon tiimeihin, sillä näistä tiimeistä ei ollut omaa kehittäjätyöntekijää. Tällä tavalla tuettiin mallin käyttöönottoa tiimeissä yhteistyössä tiimien esihenkilöiden kanssa.
- Pilotin lopussa hankkeen erityisasiantuntija haastatteli jokaisen yksikön ammattilaisia pilotin kokemuksista ja mahdollisista jatkotoiveista.
