Moniammatillinen työnohjaus, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Moniammatillinen työnohjaus, Länsi-Uudenmaan hva (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on parantaa lapsiperhepalveluiden vaikuttavuutta juurruttamalla systeemistä työotetta moniammatillisissa työnohjauksissa. Systeemisellä työotteella vahvistetaan yhteistä toimintakulttuuria, verkostotyötä ja asiakastyön laatua.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on parantaa lapsiperhepalveluiden vaikuttavuutta juurruttamalla systeemistä työotetta moniammatillisissa työnohjauksissa. Systeemisellä työotteella vahvistetaan yhteistä toimintakulttuuria, verkostotyötä ja asiakastyön laatua.
Kuva
Moniammatillisen työnohjauksen tavoitteena on systeemisen osaamisen kehittäminen, toisten työhön tutustuminen ja yhteistyön sujuvoittaminen. Moniammatillinen työnohjaus on oppimisprosessi, joka syventää systeemistä osaamista käsittelemällä työyhteisöön, perhekeskukseen ja omaan työrooliin liittyviä kysymyksiä. Työnohjauksessa case- ja ilmiökysymysten yhteisellä käsittelyllä saadaan uusia eväitä asiakastyöhön ja opitaan paremmin tekemään yhteistyötä, kun kuullaan eri toimijoiden työnkuvia ja erilaisia näkökulmia.
Viideltä perhekeskusalueelta koottiin enintään 8 henkilön työnohjausryhmiä. Kunkin perhekeskusalueen ryhmä muodostettiin mahdollisimman moniammatillisesti. Ryhmien ohjaajina toimi kaksi koulutettua työnohjaajaa, joilla oli vankkaa osaamista systeemisestä työskentelyotteesta sekä kehittämistyöstä. Ryhmät kokoontuivat kahdeksan kertaa syksystä 2024 kevääseen 2025.
Hyvinvointialueuudistus on keskeisin rakenteellinen muutos, joka on vaikuttanut palvelujen järjestämiseen, integraatioon ja toimintakulttuureihin. Tämä siirtymä on luonut tarpeen yhtenäistää toimintatapoja ja kehittää yhteistä asiakaslähtöistä palvelujärjestelmää – mihin systeeminen työote ja moniammatillinen työ vastaa hyvin. Alueella on sekä nopeasti kasvavia kaupunkikeskuksia että harvemmin asuttuja seutuja, mikä haastaa yhdenvertaisten palvelujen toteuttamisen.
Poliittisesti painotetaan ennaltaehkäisyä, varhaista tukea ja peruspalvelujen vahvistamista, mikä näkyy myös kansallisissa ohjelmissa, kuten Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa. Lainsäädännöllisesti valmistelussa olevat sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain uudistukset tukevat monialaisen yhteistyön, asiakasosallisuuden ja oikea-aikaisen tuen vahvistamista.
Palvelujen toteuttamista, kehittämistä ja uudistamista haastavat kuitenkin hyvinvointialueiden taloudellisen toimintaympäristön haasteet ja talouden sopeutustarpeet heijastuvat palvelutuotantoon. Tämä luo tarpeen vaikuttavalle, monialaiselle ja asiakaslähtöiselle työlle, jossa resursseja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Kohderyhmänä on alle 18-vuotiaiden lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelevät ammattilaiset.
Toimintamallin käyttöönottoon tarvitaan johdon ja lähiesimiesten riittävää tukea sekä resurssia organisointiin ja työnohjauksen kustannuksiin. Ryhmien organisointi aloitetaan perhekeskusten johtotiimeissä, ja kukin lähiesimies nimeää tiimistään mahdollisesti halukkaan/halukkaat osallistujat. Koordinaattori kokoaa työnohjausryhmät ja sopii työnohjausajat ja –paikat. Moniammatillista työnohjausta järjestettäessä on pohdittava, mikä on sen suhde tiimien omiin työnohjauksiin: työajan käyttö sekä työnohjausten kustannukset.
Webropol-kyselyssä työnohjaukseen osallistuneet kokivat sen parantaneen moniammatillista yhteistyötä ja asiakastyön laatua sekä tukeneen työssäjaksamista. Työnohjauksen koettiin edistäneen organisaation systeemistä toimintakulttuuria sekä vahvistaneen yhteistä arvopohjaa ja toimintatapoja. Kyselyn mukaan työnohjaus kehitti ammatillista osaamista työntekijät oppivat toisiltaan uusia lähestymistapoja ja ratkaisuja. Työnohjaus auttoi reflektoimaan omaa työtä ja vahvisti ammatti-identiteettiä. Työnohjaus lisäsi kykyä toimia asiakaslähtöisesti ja tilanteen mukaisesti. Osallistujat kokivat yhteisymmärryksen ja yhteistyövalmiuksien parantuneen, kun eri ammattiryhmät voivat ymmärtää toistensa näkökulmia ja työrooleja paremmin. Työnohjaus lisäsi luottamusta ja sujuvoitti yhteistyötä.
Kyselyn mukaan asiakastyön laadun koettiin parantuneen, kun ammattilaisten yhteistyö toimii paremmin: asiakkaat saavat kokonaisvaltaisempaa ja johdonmukaisempaa palvelua. Työnohjauksessa voitiin pohtia myös konkreettisia asiakastilanteita eri näkökulmista, ja löytää niihin parempia ratkaisuja. Osallistujat kokivat työnohjauksen tukeneen jaksamista, koska se tarjosi turvallisen tilan purkaa kuormitusta sekä auttoi käsittelemään eettisesti haastavia työtilanteita.
Projektin näkökulmasta moniammatillinen työnohjaus saavutti asetut tavoitteet hyvin. Työssäjaksamista ei oltu asetettu tavoitteeksi, mutta se nousi useasti vastauksissa esiin, ja työnohjauksen koettiin tuovan tukea alati muuttuvassa toimintaympäristössä toimimiseen.