Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Rakenteinen kirjaaminen tekee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tehdyn ehkäisevän päihdetyön näkyväksi.
Mini-intervention rakenteinen kirjaaminen tiedolla johtamisen tukena
Tiivistelmä
Toimintamallin ydin on alkoholin riskikäytön varhaisessa tunnistamisessa, jonka välineenä käytetään kolmen kysymyksen Audit-C -lomaketta. Kysymyksillä kartoitetaan juomisen useutta, yksittäisen juomakerran annosmääriä sekä ns. runsaan juomisen (yli 6 annosta kerralla) yleisyyttä. Riskipisteiden ylittyessä toteutuu ammattilaisen tekemä mini-interventio. Lyhimmillään se tarkoittaa puheeksiottoa Infolehtisen avulla.
Ammattilainen kirjaa riskipisteet ja tehdyn intervention sovitulla, rakenteisella tavalla potilastietojärjestelmään (Lifecare, kirjaamisohje PHHYKY). Tieto siirtyy raportin muodossa Esimiehen työpöydälle, mistä esimiehet ja kehittäjät hyödyntävät sitä toimintansa kehittämisessä yhteistyössä asiakas-/potilastyötä tekevien ammattilaisten kanssa.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Alkoholia liikaa käyttävien osuus Päijät-Hämeessä on korkea, noin joka kolmas juo alkoholia riskitasolla. Vuonna 2016 alkoholia liikaa käyttäviä oli 33,1 %, vuonna 2018 yhteensä 30,9 % ja vuonna 2020 yhteensä 32,1 %. Kansallisen juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 % väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski.
Ennen toimintamallin käyttöönottoa alkoholin riskikäyttöä ei ollut kartoitettu systemaattisesti Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän terveys- ja sairaanhoitopalveluissa, eikä asiakas- ja potilastietojärjestelmästä saatu rakenteista tietoa tehdystä ehkäisevästä työstä tai siihen liittyvästä alkoholin riskikäyttöilmiöstä. Mini-intervention käyttöä vaikuttavana menetelmänä ja näyttöä sen systemaattisesta ja laajasta hyödyntämisestä kansanterveyttä edistävänä toimena ei niin ikään ollut seurattu.
Välitön kohderyhmä: Ammattilaiset
Ensivaiheessa koulutettiiin avosairaanhoidon vastaanottojen sekä erikoissairaanhoidon poliklinikoiden ja vuodeosastojen ammattilaiset tunnistamaan aikuisväestön alkoholin riskikäyttö ja tekemään mini-interventio riskipisteet ylittäneille. Yhteistyössä ammattilaisten kanssa määriteltiin käytettävä toimintamalli ja kirjaamisen rakenne sekä laadittiin ohjeistus kirjaamisen tueksi henkilöstölle.
Toimintamallin käyttöönottoa jatkettiin seuraavassa vaiheessa muihin sosiaali- ja terveydenhuollon aikuisväestön palveluihin.
Välillinen kohderyhmä: Asiakkaat / potilaat
Asiakkaita / potilaita tiedotettiin toimintamallin käyttöönotosta ja heitä motivoitiin vastaamaan kysymyksiin. Tehty seula ja interventio tallentuvat asiakkaiden / potilaiden kertomuksiin, ja ovat luettavissa KANTA-palvelusta. Viestinnän tueksi otettiin käyttöön toiminnasta kertovia julisteita, jotka asetettiin vastaanottotilojen auloihin ja käytäville.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon kirjaamiskäytäntöjä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toimintamallin käyttöön oton tavoitteena on vähentää alkoholin riskikäyttöä Päijät-Hämeessä, ja siten ehkäistä tarvetta päihdepalvelujen, jonkin muun erikoissairaanhoidon palvelun tai sosiaalihuollon erityispalvelujen käyttöön. Alkoholin riskikäytön puheeksiotto tukee asiakkaan / potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja.
Mittarit: Audit_C (IHA10) ja Mini-interventio (IHA21)
Rakenteinen kirjaaminen mahdollistaa tiedolla johtamisen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Organisaation ylin johto: Periaatepäätös toimintamallin käyttöönotosta
Moniammatillinen kehittämisen johtoryhmä (toiminnan vakiinnuttua työryhmän nimenä Audit-C johtoryhmä): Toiminnan ohjaus, kehittäminen ja arviointi yhdessä henkilöstön kanssa
Projektin hallinta ja kehittämistyön johtaminen: Ehkäisevän työn seutukoordinaattori ja asiantuntijasairaanhoitaja (työaika á 30 %)
Lähiesimiehet: Seuranta, arviointi ja edelleenkehittäminen, koulutus ja tuki henkilöstölle
Henkilöstö: Sitoutuminen sovitun toimintamallin käyttöön
ICT-partnerit: Rakenteisen kirjaamisen mahdollistaminen tietojärjestelmätasolla, käyttöönoton tuki
Toimintamallin ydinsisältö
Toimintamallin ydin on alkoholin riskikäytön varhaisessa tunnistamisessa, jonka välineenä käytetään kolmen kysymyksen Audit-C -lomaketta. Kysymyksillä kartoitetaan juomisen useutta, yksittäisen juomakerran annosmääriä sekä ns. runsaan juomisen (yli 6 annosta kerralla) yleisyyttä. Riskipisteiden ylittyessä toteutuu ammattilaisen tekemä mini-interventio. Lyhimmillään se tarkoittaa puheeksiottoa Infolehtisen avulla.
Ammattilainen kirjaa riskipisteet ja tehdyn intervention sovitulla, rakenteisella tavalla potilastietojärjestelmään (Lifecare, kirjaamisohje). Tieto siirtyy raportin muodossa Esimiehen työpöydälle, mistä esimiehet ja kehittäjät hyödyntävät sitä toimintansa kehittämisessä yhteistyössä asiakas-/potilastyötä tekevien ammattilaisten kanssa.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Toimintamalli (ml. rakenteellinen kirjaaminen) otettiin käyttöön syys-marraskuussa 2019 yhteensä 15 avosairaanhoidon vastaanotolla, 20 erikoissairaanhoidon poliklinikalla ja 16 vuodeosastolla sekä Akuutti24:ssa. Toiminnan laajentaminen seuraaviin yksiköihin jatkui vuonna 2020 (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, vammaispalvelujen tuettu asuminen, ikääntyneiden palvelut). Vuoden 2020 lopussa mukana oli 83 kustannuspaikkaperustaista yksikköä. Laajennus jatkuu edelleen vuonna 2021 (suun terveydenhuolto, sosiaalihuollon palvelut, neuvolapalvelut).
Vuoden 2018 seurantatietoihin verrattuna seulontamäärät ja tehtyjen mini-interventioiden määrä moninkertaistuivat palveluissa vuonna 2019: Alkoholin riskikäyttöä kartoitettiin Audit-C-seulalla ajalla 9-12/2019 yhteensä 4764 kertaa. Riskipisterajan ylitti 14 % seulotuista potilaista, joista mini-interventio tehtiin 53 %:lle (vuonna 2018: 7 %). Jatkohoitoon ohjattiin kahdeksan alkoholin ongelmakäyttäjää.
Vuonna 2020 Audit-C-seuloja tehtiin yhteensä 11 439 kertaa. Riskipisterajan ylitti 13 % koronavuoden aikana seulotuista potilaista: Joka kolmas (30 %) työikäinen mies ja joka kuudes (14 %) työikäinen nainen osoittautui seulontojen perusteella alkoholin riskikäyttäjäksi. Mini-interventio tehtiin 55 %:lle riskipisteet ylittäneistä.
Vuonna 2021 alkoholin riskikäytön seulontojen kokonaiskattavuus ylsi 3,1 %:iin. Aktiivisimmin seulontoja tehtiin ikääntyneiden palveluissa (28,1 %), psykososiaalisten palvelujen vuodeosastoilla (24,1 %), opiskeluterveydenhuollossa (15,6 %), kehitysvammaisten asumispalveluissa (12,2 %) sekä erikoissairaanhoidon operatiivisilla poliklinikoilla (5,9 %). Mini-interventioiden kokonaisaktiivisuus laski 50,3 prosenttiin. Aktiivisimpia mini-intervention käyttäjiä olivat vammaispalvelujen asumispalvelut (100 %), opiskeluterveydenhuolto (81 %), psykososiaalisten palvelujen poliklinikat (65,1 %), erikoissairaanhoidon medisiiniset poliklinikat (58,9 %) ja suun terveydenhuolto (58,3 %).
Vuonna 2022 alkoholin riskikäyttöä seulottiin 149 suorituspaikalla. Riskikäytöstä kysyttiin terveys- ja sairaanhoitopalveluissa asioineilta yhteensä 9 897 kertaa, joista riskikäyttäjiksi tunnistettiin 14,7 %. Mini-interventio tehtiin 43 % riskipisteet ylittäneistä. Seulontojen kattavuus oli 5,9 %.
Vuonna 2023 riskikäyttöä kartoitettiin 141 suorituspaikalla. Riskikäytöstä kysyttiin yhteensä 8 598 kertaa. Riskipisteet ylittyivät 12,9 %, joista erityisesti työikäisten miesten alkoholin riskikäyttö herätti huomiota (21,2 - 25,0 % seulotuista). Mini-interventio tehtiin 44,2 % alkoholin riskikäytön rajat ylittäneistä. Seulontojen kattavuus oli 4,7 %. Kehitimme varhaista tunnistamista ja puheeksiottoa sosiaalihuollon palveluissa.
Vuonna 2024 toimintamme laajeni ja mukaan tulivat aktiivisesti myös sosiaalihuollon ammattilaiset. Suorituspaikkojen määrä kasvoi 215:een. Kattavuus nousi 7,1 % asiakasvirrasta. Alkoholin riskikäyttöä kartoitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa yhteensä 13 803 kertaa, joista riskikäyttö tuli esiin 11,8 %:lla. Heistä lyhytneuvontaa tilanteeseensa sai 67,4 %. Mini-interventioaktiivisuudelle asetetut tavoitteet (60 %) saavuttiin ensimmäistä kertaa sen ollessa 67,4 %. Myös seulontojen kattavuus parani edellisvuosista ja lähestyi vähitellen tavoitetasoa (10 %).
Vuonna 2025 alkoholin riskikäytöstä kysyttiin yhteensä 10 133 sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalta, joista miehiä oli 4139 ja naisia 5994. Sekä miesten että naisten alkoholin käyttö vaikutti vähentyneen vuoteen 2024 verrattuna. Vuonna 2025 riskikäytöstä kysyttiin 8 642 mieheltä (muutos vuoteen 2024 verrattuna +2057), joista riskipisteet ylittyivät 21,9 % (muutos -2.1 %). Huoli miehistä on edelleen korkea, vaikka riskikäyttö näyttäisikin vähentyneen. Riskikäytöstä kysyttiin myös 11 613 naiselta (muutos +2929), joista riskipisteet ylittyivät 9,1 % (muutos -1,4 %). Nuorten (18-29-vuotiaiden) naisten alkoholin käyttö oli runsaampaa kuin keski-ikäisten ja ikääntyvien naisten. Erityishuomio kiinnittyy edelleen 30-40-vuotiaisiin naisiin, joiden alkoholin riskikäyttö on pysynyt matalana vuodesta toiseen.
Vuonna 2026 tavoitteemme pysyvät ennallaan. Laajennamme toimintaa edelleen sosiaalihuollon palveluissa ja kehitämme kirjaamisen laatua kokonaisuutena.
Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset
Lyhyen aikavälin tulokset: Alkoholin käyttöä koskeva tieto kirjataan yhdenmukaisesti ja rakenteisessa muodossa, kirjaamisen kattavuus paranee, tiedot löytyvät helpommin asiakas- ja potilastietojärjestelmistä, ammattilaisten kirjaamiskäytännöt yhtenäistyvät sekä hyvinvointialue saa aiempaa luotettavampaa tietoa alkoholin riskikäytön yleisyydestä ja tunnistamisesta.
Lyhyen aikavälin vaikutukset: Alkoholin riskikäyttö tunnistetaan aiempaa systemaattisemmin, hoidon jatkuvuus paranee, koska tieto on muiden ammattilaisten käytettävissä, puheeksiotto ja mini-interventiot kohdentuvat paremmin riskiryhmiin, esihenkilöt ja johto voivat seurata toiminnan toteutumista ja kattavuutta sekä tietoon perustuva johtaminen vahvistuu.
Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus
Asiakas- ja potilastyö: Riskikäyttäjät tunnistetaan aiemmin ja tasapuolisemmin, alkoholihaittoja ehkäisevät toimenpiteet kohdentuvat paremmin sekä hoidon laatu ja yhdenvertaisuus paranevat.
Organisaatio: Päihdetyön toteutumista voidaan seurata luotettavasti, resursseja voidaan kohdentaa todellisen palvelutarpeen perusteella, vaikuttavuuden arviointi helpottuu, kansalliseen raportointiin ja hyvinvoinnin seurantaan saadaan laadukkaampaa tietoa.
Väestötaso: Alkoholihaittojen ehkäisy tehostuu, päihdepalveluiden ja muiden palveluiden tarvetta voidaan ennakoida paremmin sekä hyvinvointialueen päätöksenteko perustuu aiempaa vahvempaan tietopohjaan.
Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä
Lyhyellä aikavälillä kustannukset voivat hieman kasvaa: henkilöstön koulutus, kirjaamiskäytäntöjen käyttöönotto, mahdolliset tietojärjestelmämuutokset ja kirjaamiseen käytettävä työaika.
Pitkällä aikavälillä rakenteinen kirjaaminen voi tuottaa säästöjä välillisesti: päällekkäinen työ ja tiedon etsiminen vähenevät
tiedolla johtaminen paranee, ehkäisevät toimenpiteet voidaan kohdentaa tehokkaammin, palvelujen käyttöä voidaan suunnitella paremmin ja alkoholihaittojen ehkäisyyn liittyvien toimintojen vaikuttavuus kasvaa.
Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Toiminnan lähtökohtana on tarve ja kiinnostus työn kehittämiseen ja näkyväksi tekemiseen.
Toiminnan onnistuminen edellyttää johdon sitoutumista, riittävää resurssointia, henkilöstön osallisuuden varmistamista, moniammatillista yhteistyötä sekä projektin hallinta- ja kehittämisosaamista.
Riskikäytöstä kysymisen, mini-intervention teon ja rakenteisen kirjaamisen muuttuminen systemaattiseksi toimintatavaksi vaatii aikaa, sitoutumista ja halua toiminnan paradigmaattiseen muutokseen.
Toimintamalli on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin.
Lisäkysymykset
1. Miksi juuri tämä toimintamalli pitäisi palkita?
Toimintamalli on juurtunut pysyväksi toiminnaksi ja osaksi alueemme vaikuttavaa ehkäisevää työtä. Toiminta on mittaroitu ja sen tuloksia seurataan säännöllisesti. Toimintaa kehitetään edelleen: Sen kattavuudelle ja mini-interventioaktiivisuudelle on asetettu kasvutavoitteet. Toiminnan ytimessä on alueemme asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
2. Mitä olette tehneet kasvattaaksenne luottamusta yhteiseen tekemiseen?
Toimintamalli on kehitetty aidossa vuoropuhelussa asiakastyötä tekevien ammattilaisen ja johdon kanssa. Kehittämistyötä on tehty avoimesti ja eri osapuolten näkemykset huomioiden. Geneeristä toimintamallia on muokattu tarvelähtöisesti kuhunkin yksikköön sopivaksi. Toiminnan tueksi järjestetään asiakastyötä tekevien ja lähiesimiesten yhteisiä kehittämistapaamisia kaksi kertaa vuodessa.
3. Mitä tietoja yhdistelette ja miten jalostatte tiedon yhteiseen käyttöön?
Toiminnasta kerättävä tieto on mittaroitu. Se raportoituu potilastietojärjestelmään ja sieltä edelleen Esimiehen työpöydälle. Työpöydälle kertyvä tieto on johdon, esimiesten ja kehittäjien käytössä, ja tietoa käsitellään sekä työryhmissä että johtoryhmissä säännöllisesti. Esiin tulleisiin ongelmiin puututaan välittömästi, ja ne tulevat helposti näkyväksi paitsi käydyissä keskusteluissa, myös raportoinnissa.
4. Miten yhteistä tietoa hyödynnetään toiminnassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa?
Dokumentaatio kertoo tehdystä ehkäisevästä työstä, mutta myös alkoholin riskikäytöstä ilmiönä. Mini-interventio tiedetään vaikuttavaksi toimintamalliksi ja sen käyttöä tuetaan ja vahvistetaan. Kertynyttä tietoa hyödynnetään toiminnan edelleen kehittämisessä ja vahvistamisessa, mutta myös päihdepalveluiden kehittämisessä. Tieto hyödyttää myös päätöksentekijöitä taloudesta ja resurssien kohdentamisesta päätettäessä.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Päijät-Hämeen hyvinvointialue
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintamallin tyyppi
Toimintatapa tai työkäytäntö
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Levinnyt kehittämisympäristön ulkopuolelle
Rahoittaja
Ei erillisrahoitusta