Mielialaryhmä

Luotu 13.10.2022
Mielialaryhmä
Mielialaryhmä

Tiivistelmä

Mielialaryhmä oli matalan kynnyksen toimintaa, jossa ohjaajina toimivat sotekeskuksen miepä-hoitaja työparinaan vaihtuva ammattilainen sekä kokemusasiantuntija. 

Ryhmiin otettiin 8 asiakasta ja ryhmä kokoontui kuusi kertaa viikon välein. Kuuden kerran jälkeen asiakkaiden oli mahdollisuus jatkaa kokemusasiantuntijoiden ohjaamassa ryhmässä neljän kerran ajan. Kokemusasiantuntijoiden ryhmä käynnistyi heti mielialaryhmän päättymisen jälkeen seuraavalla viikolla (ellei ollut esim. pyhiä).

Ryhmäkertojen pohjana käytettiin Mielenterveystalon kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaa hoito-ohjelmaa. 

Ryhmätoiminnalla pyrittiin vaikuttamaan asiakkaiden varhaiseen avun/tuen saantiin. Ryhmien kautta haluttiin tarjota apua mahdollisimman varhain niille henkilöille, joilla oli mieliala- tai masennusoireilua ja jotka kokivat tarvitsevansa niihin tukea. Ryhmä oli maksuton eikä siihen tarvittu lähetettä. 

Ryhmätoiminnalla pyrittiin parantamaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Perusterveydenhuollossa ei Kymenlaakson alueella ole aiemmin ollut miepä-asiakkaille kohdennettua ryhmätoimintaa. Ehkäisevällä mielenterveys- ja päihdetyöllä on todettu olevan vaikutusta myös muuhun sairastavuuteen. Ryhmätoiminnan kehittämisellä oli tarkoitus saada yhteinen toimintamalli koko Kymenlaakson alueelle ja kaikille sen asukkaille yhtäläinen mahdollisuus osallistua ryhmätoimintaan. Tavoitteena oli, että asiakkaat saavat avun hyvissä ajoin, varhaisessa vaiheessa. 

  • Ryhmätoiminnan päätyttyä asiakkaan oli mahdollisuus jatkaa kokemusasiantuntijan ohjaamassa ryhmässä neljän kerran ajan -> tämän jälkeen asiakkaan tarvitessa vielä tukea ->  jatko-ohjautuminen esim. 3:lle sektorille

  • Kokemusasiantuntijoiden ohjaama ryhmätoiminta käynnistettiin Kymenlaaksossa keväällä 2023

Kohderyhmä

Ikäihmiset
Opiskelijat
Työikäiset
Työttömät
Vähemmistöt

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kymenlaaksossa ei perusterveydenhuollossa ole aiemmin ollut matalan kynnyksen ryhmätoimintaa tarjolla. 

Tällä palvelulla pyrittiin tuomaan helpotusta hoitajien aikatauluhaasteisiin ja siihen, että asiakkaat saavat tarvitsemaansa hoitoa/apua ajoissa -> ne asiakkaat jotka voivat hyötyä ryhmähoidosta ohjautuvat siihen eivätkä automaattisesti yksilöajoille. Yksilöajoille alueella oli jonoa, mutta ryhmätoimintaan pääsi mukaan nopealla aikataululla.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalvelut

Asiakkaille: Erilaisia hoitomahdollisuuksia (muutakin kuin yksilöhoito), mahdollisuus vertaistukeen

Ammattilainen: Erilaisten hoitomuotojen käyttö. Ryhmähoidon ja vertaistuen merkityksen ymmärryksen lisääntyminen. Ryhmähoidolla voidaan kustannustehokkaasti hoitaa asiakkaita vs yksilöajat.

Organisaatio: Asiakkaiden oikea ohjautuminen, oikea-aikaisesti, oikeatasoiseen hoitoon, kustannustehokkuus

Kohderyhmää ovat kaikki täysi-ikäiset alueen asukkaat joilla mieliala/masennusoireilua. Diagnoosia ei tarvita.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Asiakkaiden ohjautuminen heille sopivaan hoitomuotoon/palveluun kun tarjolla on muutakin kuin yksilöhoidot.

Asiakkaat ohjautuvat jatkossa oikea-aikaisemmin oikeatasoiseen hoitoon kun hoitovalikoima laajenee (on muutakin kuin yksilöhoidot). Asiakkailla mahdollisuus saada vertaistukea ryhmässä sekä muilta ryhmäläisiltä, että kokemusasiantuntijoilta. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Asiakkaiden hoitoon ohjautumisen seuranta hta:n jälkeen - > mihin palveluun asiakkaat ovat ohjautuneet

Asiakastyytyväisyyskyselyllä ryhmien päättymisen jälkeen -> miten asiakkaat kokivat ryhmätoiminnan, tukiko se heidän pärjäämistään, oliko heillä jatkohoidon tarvetta? Jatkoivatko asiakkaat kokemusasiantuntijan ohjaamassa ryhmässä, joka käynnistyy mielialaryhmän jälkeen vai saiko asiakas avun ryhmästä?

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Juurruttamistyötä tehtiin ammattilaisten, projektivastaavan sekä kokemusasiantuntijoiden toimesta. Ryhmätoimintaa mainostettiin erilaisissa alueen sisäisissä tapahtumissa kuten viranomaiset Manskilla, Slush, Hyväntuulen messut. Asiakasohjauksen kautta pyrittiin lisäämään tietoa mahdollisuudesta osallistua ryhmätoimintaan, mutta alueen asukkaat eivät lähtökohtaisesti vaikuttaneet innostuneen ryhmään osallistumisesta. Asiakkaiden motivointiin olisi tarvinut panostaa enemmän. Viestintää toteutettiin aktiivisesti yhteistyökumppaneille, alueen omissa toimipisteissä ja alueen median välityksellä. 

Toimintamallin ydinsisältö

Mielialaryhmä oli matalan kynnyksen toimintaa, jossa ohjaajina toimivat sotekeskuksen miepä-hoitaja työparinaan vaihtuva ammattilainen sekä kokemusasiantuntija. 

Ryhmiin otettiin 8 asiakasta ja ryhmä kokoontui kuusi kertaa viikon välein. Kuuden kerran jälkeen asiakkaiden oli mahdollisuus jatkaa kokemusasiantuntijoiden ohjaamassa ryhmässä neljän kerran ajan. Kokemusasiantuntijoiden ryhmä käynnistyi heti mielialaryhmän päättymisen jälkeen seuraavalla viikolla (ellei ollut esim. pyhiä).

Ryhmäkertojen pohjana käytettiin Mielenterveystalon kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvaa hoito-ohjelmaa. 

Ryhmätoiminnalla pyrittiin vaikuttamaan asiakkaiden varhaiseen avun/tuen saantiin. Ryhmien kautta haluttiin tarjota apua mahdollisimman varhain niille henkilöille, joilla oli mieliala- tai masennusoireilua ja jotka kokivat tarvitsevansa niihin tukea. Ryhmä oli maksuton eikä siihen tarvittu lähetettä. 

Ryhmätoiminnalla pyrittiin parantamaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Perusterveydenhuollossa ei Kymenlaakson alueella ole aiemmin ollut miepä-asiakkaille kohdennettua ryhmätoimintaa. Ehkäisevällä mielenterveys- ja päihdetyöllä on todettu olevan vaikutusta myös muuhun sairastavuuteen. Ryhmätoiminnan kehittämisellä oli tarkoitus saada yhteinen toimintamalli koko Kymenlaakson alueelle ja kaikille sen asukkaille yhtäläinen mahdollisuus osallistua ryhmätoimintaan. Tavoitteena oli, että asiakkaat saavat avun hyvissä ajoin, varhaisessa vaiheessa. 

  • Ryhmätoiminnan päätyttyä asiakkaan oli mahdollisuus jatkaa kokemusasiantuntijan ohjaamassa ryhmässä neljän kerran ajan -> tämän jälkeen asiakkaan tarvitessa vielä tukea ->  jatko-ohjautuminen esim. 3:lle sektorille

  • Kokemusasiantuntijoiden ohjaama ryhmätoiminta käynnistettiin Kymenlaaksossa keväällä 2023

Mielialaryhmät Kymenlaaksossa perustasolla
Ryhmänkertojen teemat ja vaihtuvat ammattilaiset

Toimintamallin aikaansaama muutos

Mielialaryhmät eivät jatku palveluissa hankeajan päätyttyä. Tähän vaikutti ryhmien peruuntumiset osallistujapulan vuoksi, osallistumisen ja sitoutumisen haasteet sekä resurssitilanne. Asiakkaiden sitoutumista ryhmätoimintaan haastoi mm. ajankohta (arkipäivisin päivällä), motivaation puute, eri elämäntilanteet. 

Myös ryhmän päällekkäisyys asiakkaan muun psykiatrisen ja päihdehoidon kanssa, olivat asioita, jotka vaikuttivat päätökseen ryhmien jatkoista. Vaikuttavuutta ei myöskään pystytty näin lyhyen pilotoinnin osalta täysin osoittamaan siltä osin, säästetäänkö tällä mallilla resurssia ja pystytäänkö ryhmätoiminnalla puuttumaan ongelmiin varhaisessa vaiheessa. 

Kymenlaakson hyvinvointialueella aloitettiin syksyllä 2023 Arkeen voimaa ryhmäkonsepti, jonka katsottiin riittävän matalan kynnyksen ensivaiheen ryhmäksi. Jatkossa Kymenlaakson hyvinvointialueella keskitytään oikea-aikaisempaan hoitoon ohjautumiseen ja digivälineiden käyttöönottoon.  

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamalli on sovellettavissa muille hyvinvointialueille. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Hamina
Kouvola
Kotka
Miehikkälä
Virolahti
Kehittäjäorganisaatiot
Kymenlaakson hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kouvola (Ratamo), Kotka (Toukolantie), Hamina (terveysasema), Miehikkälä-Virolahti
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)