Puhdin kehittäminen on osa Suomen kestävän kasvun (RRP) ohjelmaa vuosina 2022–2025. Malli vastaa merkittävään yhteiskunnalliseen haasteeseen: ikääntyneiden määrän kasvuun ja heidän lisääntyvään palvelutarpeeseensa erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa.
Yhteiskunnallisesti ikääntyneiden hyvinvointi on noussut yhä tärkeämmäksi painopisteeksi niin kunnallisessa kuin kansallisessakin sote-politiikassa. Samalla väestön ikääntymiseen liittyvä palvelutarpeen kasvu edellyttää uudenlaisia, ennaltaehkäiseviä ja kustannustehokkaita ratkaisuja – kuten varhaista tukea tarjoavaa kuntoutusta.
Tutkimustieto ja paikallinen hyvinvointidata tukevat tarvetta: esimerkiksi pääkaupunkiseudun vuoden 2021 hyvinvointikyselyn mukaan alkoholin liikakäyttö on yleisintä 65–79-vuotiaiden keskuudessa, joista jopa 46 % raportoi liikakäyttöä. Lisäksi ikääntyneiden mielenterveysongelmat, erityisesti masennus ja ahdistus, ovat lisääntyneet. Fyysisten ja psyykkisten ongelmien kasaantuminen voi johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen ja tarpeeseen pitkäaikaiselle hoivalle – mikä voidaan usein ehkäistä ajoissa tarjotulla kuntoutuksella.
Lainsäädännöllisesti kuntoutuspalveluiden järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueille, ja ikääntyneille suunnattujen erityispalveluiden tarve on tunnistettu sekä sote-uudistuksessa että tulevaisuuden sote-keskus -rakenteessa. Asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus ohjaavat palvelujen kehittämistä: ikääntyneillä tulee olla pääsy heille soveltuviin ja vaikuttaviin palveluihin – ei ainoastaan samoihin palveluihin, jotka on suunnattu työikäiselle väestölle.
Sosiaalisesti ja kulttuurisesti ikääntyneet kohtaavat usein yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja stigmoja, jotka liittyvät erityisesti mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön. Tämä tekee matalan kynnyksen, ikäerityisen ja vertaistukeen pohjautuvan kuntoutuksen erityisen merkitykselliseksi.
Nykyinen toimintaympäristö on otollinen Puhdin kaltaisen toimintamallin kehittämiselle ja laajentamiselle: poliittinen tahtotila, väestörakenteen muutos, lainsäädäntö ja palvelujärjestelmän uudistaminen kaikki tukevat ikääntyneiden erityistarpeisiin vastaavien kuntoutuspalveluiden vakiinnuttamista osaksi arjen sote-käytäntöjä.
Kaupunkilaiset:
- Puhti on kehitetty ikääntyneille, joilla on mielenterveys- tai päihdehaasteita ja jotka tarvitsevat matalan kynnyksen, kokonaisvaltaista tukea ja kuntoutusta arjessa selviytymiseen. Ikääntyneiden kuntoutustarpeet poikkeavat muun aikuisväestön tarpeista – esimerkiksi toimintakyvyn lasku, yksinäisyys ja elämänkaaren haasteet ovat tyypillisiä. Siksi kuntoutuksen tulee olla eriytettyä ja ikäryhmän erityispiirteet huomioivaa. Tavoitteena on yhdessä asiakkaan kanssa löytää keinoja, jotka tukevat hänen kotona asumistaan ja elämänlaatuaan mielenterveys- tai päihdehaasteista huolimatta.
Sote-ammattilaiset:
- Puhdissa työskentelevän henkilökunnan osaaminen koskien ikäerityistä päihde- ja mielenterveystyötä on vahvistunut. Toimintamalli on vahvistanut yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä helpottanut ongelmien puheeksi ottamista, varhaista tunnistamista ja asiakkaiden ohjaamista oikea-aikaiseen kuntoutukseen.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala:
- Puhti-toimintamallin tavoitteena on viivästyttää tai ehkäistä asiakkaiden siirtymistä raskaampien palveluiden piiriin. Malli tukee erityistä tukea tarvitsevien ikääntyneiden osallisuutta ja vahvistaa heidän toimijuuttaan kuntoutusprosessissa. Kuntoutusjaksojen aikana edistetään myös asiakkaiden digiosaamista, mikä tukee itsenäistä elämää.
Yhteiskunta:
- Puhti-toimintamalli toimii ennaltaehkäisevästi tukemalla ikääntyneiden kotona asumista ja toimintakykyä. Näin se osaltaan vähentää tarvetta raskaammille sosiaali- ja terveyspalveluille ja lisää ikääntyneiden hyvinvointia sekä osallisuutta yhteiskunnassa.
Puhdin kohderyhmä on ikääntyneet henkilöt, joilla on mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyviä haasteita. Asiakkaat jakautuvat kahteen pääryhmään:
- Ikääntyneet, joilla on mielenterveyden haasteita (esim. masennus, alakulo, ahdistus), mutta ei päihteiden käyttöä.
- Ikääntyneet, joilla on sekä mielenterveyden haasteita että päihteiden käyttöä.
Käytännössä puhtaasti päihdesairautta ilman mielenterveyden oireita ei ole esiintynyt – päihdesairaus on tunne-elämän sairaus, johon liittyy lähes aina myös muita psyykkisiä oireita, kuten ahdistusta tai masennusta. Usein asiakkailla on myös elämänhallintaan liittyviä vaikeuksia, kuten ongelmia unen, ravitsemuksen, vuorokausirytmin, kodinhoidon, talouden tai terveydestä huolehtimisen kanssa. Moni käyttää liikkumiseen apuvälinettä ja kokee toimintakykynsä heikentyneen. Asiakkailla voi olla taipumusta eristäytyä kotiin, vaikeuksia lähteä kotoa sekä kokemuksia yksinäisyydestä. Osalla asiakkaista on käytössään kotiin vietäviä palveluja, kuten kotihoito, turvapuhelin tai lääkeautomaatti.
Puhti-kuntoutus sopii erityisesti asiakkaille, jotka:
- ovat motivoituneita muutokseen
- kokevat tarvitsevansa irtioton kotiympäristöstään
- eivät kärsi merkittävistä muistihaasteista
- joiden terveydentila on vakaa
Kuntoutusjaksolla asiakas määrittelee itse omat tavoitteensa sekä jakson ajaksi että kotiin paluun jälkeiseen arkeen. Hän pohtii yhdessä työntekijän kanssa konkreettisia keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Asiakkaat täyttävät kuntoutusjakson päättyessä palautelomakkeen. Viikoittain Puhdissa pidetään yhteisöpalaveri, jossa asiakkaita kannustetaan tuomaan esiin toiminnan kehittämistarpeita sekä -toiveita. Saatujen asiakkaiden palautteiden, kehittämisehdotusten ja ideoinnin myötä Puhdin toimintaa on kehitetty asiakkaiden toivomaan suuntaan.
