Mielenterveys on hyvinvoinnin kannalta keskeinen voimavara, johon kuuluvat psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen sekä henkinen ulottuvuus. WHO:n määritelmän (2013) mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen pystyy näkemään omat kykynsä ja selviytymään elämään kuuluvissa haasteissa sekä työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. Mielenterveys on monen tekijän summa ja jotkut tekijät voivat olla vahvempia kuin toiset. Mielenterveyden tekijät myös vaihtelevat elämäntilanteesta toiseen. Suotuisissa oloissa mielenterveyden voimavarat kasvavat, mutta kuormittavat olosuhteet kuluttavat niitä.
Mielenterveystyön tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä ja vähentää mielenterveyteen kohdistuvia uhkia. Mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä edistävä työ, mielenterveyden häiriöiden ehkäisy ja hoito sekä sosiaalihuollon mielenterveystyö. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa mielenterveystyön valtakunnallisesta suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta. Perusterveydenhuolto on hoidossa ensisijaista. Hoitoa järjestetään myös erikoissairaanhoidossa psykiatrian poliklinikoilla ja psykiatrisena sairaalahoitona. Mielenterveyden hoitoa on toteutettava myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyönä. Mielenterveyden hoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän mielenterveystyön kanssa.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella 18-vuotta täyttäneiden mielenterveyspalveluiden avohoitokäyntejä vuonna 2023:
Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit: 22 607
Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, psykiatria: 20 017
Tulostaulukko - Sotkanet.fi, Tilasto- ja indikaattoripankki
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella mielenterveys- ja päihdepalveluissa toimii alueen potilaille keskitetty yhteydenottokanava. Potilas voi ottaa yhteyttä puhelimen tai chat-palvelun kautta arkisin. Potilas saa omalla yhteydenotolla neuvontaa sekä tarvittaessa hoidon tarpeen arviointia omaan tilanteeseensa liittyen. Hyvinvointialueen terveydenhuollon ammattilaisilla on mahdollisuus välittää yhteydenottopyyntö potilaan luvalla kiireetöntä hoidon tarpeen arviointia varten.
Lähetteiden määrä neuropsykiatrisiin tutkimuksiin on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Potilaat on aiemmin asetettu tutkimusjonoon lähetteiden saapumisjärjestyksessä yhden mukaisesti. Tutkimuksiin jonotusaika on ollut pitkä, noin vuosi.
Alle 23-vuotiaiden neuropsykiatrisiin tutkimuksiin pääsyä on hoitotakuun mukaisesti kehitetty. Nykyään alle 23-vuotiaiden tutkimuksiin pääsyä on nopeutettu.
Lasten ja nuorten (alle 23-vuotiaat) psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arvioinnin edellyttämät tutkimukset ja erikoislääkärin arviointi on toteutettava kuudessa viikossa lähetteen saapumisesta. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa hoidon tarpeen toteamisesta.
Aikaisemmin hoidon tarpeen arviointi on ollut saatavilla vain mielenterveyspotilaille. Hoidon tarpeen arvioinnissa on aiemmin työskennellyt vain yksi psykiatrinen sairaanhoitaja. Kuormituksen mukaisesti yhteydenotto potilaaseen on saattanut viivästyä. Työkaluja hoidon tarpeen arvioinnissa ei ole yhtä laaja-alaisesti ollut käytössä hoidon arvioinnin tasalaatuistamiseksi. Huomattavan pienen resurssin vuoksi toiminnan ja yhteistyön kehittäminen sekä jalkautuminen on ollut mahdotonta. Toiminnan jatkuvuus on ollut erityisen haavoittuvaa, koska toiminta on ollut yhden työntekijän vastuulla.
Nykyään hoidon tarpeen arviointia tehdään mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalveluiden potilaille tasavertaisesti ja kattavasti. Hoidon tarpeen arvioinnissa työskentelee nykyään 4 mielenterveys- ja päihdepalveluiden sairaanhoitajaa. Terapianavigaattori on otettu käyttöön osaksi hoidon tarpeen arviointia. Lisääntyneen resurssin myötä toiminnan kehittäminen, yhteistyö sekä jalkauttaminen on mahdollista.
Kehittämistyön alussa ainut yhteydenottokanava oli yksittäinen puhelinlinja. Nykyään käytössä on lisäksi chat-palvelu. Puhelinjärjestelmää kehitellään tällä hetkellä. Tarkoituksena on ottaa käyttöön takaisinsoittojärjestelmä vuoden 2025 aikana parantamaan hoidon saatavuutta.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen yli 18-vuotiaat mielenterveys- päihde ja riippuvuuspalveluiden asiakkaat, heidän omaisensa sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
