Mielenterveys- ja päihdehoidon valtavirtaistaminen alaikäisten palveluissa Kanta-Hämeessä (RRP, P4, I1)

Luotu 24.10.2022
Mielenterveys- ja päihdehoidon valtavirtaistaminen alaikäisten palveluissa Kanta-Hämeessä (RRP, P4, I1)
Mielenterveys- ja päihdehoidon valtavirtaistaminen alaikäisten palveluissa Kanta-Hämeessä (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Mielenterveys ja päihdetyö kuuluu kaikille perhekeskuksen ammattilaisille. Jokaisen ammattilaisen osaaminen ja  rooli tulee olla selkeä.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Kanta-Hämeen hyvinvointialueen käynnistyttyä palvelut olivat hajanaiset ja pirstaleiset. Yhtenäistämisen tarpeen lisäksi yhteistyön lisäämisen tarve oli merkittävä, jotta voidaan luoda hyvinvointialueen yhteisiä palveluita. 

Perhekeskuskehittäminen oli käynnistynyt jo ennen hyvinvointialueen muodostumista ja näkyi vahvana perhekeskuksen sisäisenä kehittämisenä. Pulmat liittyivät lähinnä yhteistyöhön muiden alueen toimijoiden kanssa kuten mielenterveys- ja päihdehoidon järjestämiseen alaikäisten osalta.

Strategisesti pyrittiin ratkaisemaan kysymys; oikeaan aikaan oikeassa paikassa laadukkaat palvelut kaikkialla Kanta-Hämeen alueella.

Kokonaisuuden kehittämiseen liittyy osaltaan myös lastensuojelun ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden yhteisasiakkuusprosessin luominen, jota on tehty rinnalla.

Lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdetyön yhteisasiakkuustoimintamalli. (RRP2, P4, I1) | Innokylä

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Päällekkäisyyksien poistaminen ja laadukkaiden palveluiden kehittäminen ovat taloudellisesti merkittäviä seikkoja. 

Varhaisen oikea-aikaisen,  tuen ja avun tarjoaminen sekä sujuvien prosessien kehittäminen ovat avain palvelun tarjoamiseen heti sen ilmaannuttua ja näin vältämme raskaiden palveluiden tarvetta.

Asiakkaan näkökulmasta pyrittiin kehittämään palveluita helpommin saataviksi niin, että asiakas ei koe palvelusta toiseen pompottelua ja saa tarpeen mukaisen avun ketterästi omassa elinpiirissään. Tarpeena huomioida asiakkaan systeeminen kokonaisuus ja perhe.

Ammattilaisille on pyritty luomaan osaamisvelvoitteita sekä vahvistamaan osaamista, jotta jokainen ammattilainen tietää miten toimi omassa roolissaan.

Organisaatiossa on pyritty selkeyttämään eri toimenkuvia ja osaamisvelvoitteita. Vahvistamaan yhteistyötä ja jokaisen osaamista omassa tehtävässään.

Yhteiskunnallisesti toimintaa on luotu lakien ja säädösten mukaisesti sekä sote uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi kehittämistä on tehty lasten ja nuorten terapiatakuulainsäädännön käyttöönotto huomioiden.

Kokemusasiantuntijoita on osallistettu kehittämisen eri vaiheissa.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kanta-Hämeen alueen lapsille ja nuorille on terapiatakuulain mukaiset sujuvat oikea-aikaiset palvelut, joissa huomioidaan koko perheen tarpeet. Muutoksella pyritään vähentämään raskaiden palveluiden tarvetta ja tarjoamaan apua oikea- aikaisesti olemassa olevat palvelut huomioiden.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Lapsille ja nuorille on olemassa olevat vaikuttavat palvelut käytössä ja palveluihin pääsy toteutuu lakien edellyttämissä aikarajoissa.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimi- ja tulosalueiden sitoutuminen yhteistyöhön. Johtamisen sitoutuminen kaikilla eri tasoilla yhteistyöhön. Muutosjohtamisen kyky ja valmius.

Toimintamallin ydinsisältö

Mielenterveys ja päihdetyö kuuluu kaikille perhekeskuksen ammattilaisille. Jokaisen ammattilaisen osaaminen ja  rooli tulee olla selkeä.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Perhekeskuksen sisällä oleva kehittäminen on ollut sujuvaa, suunnitelmallista ja aikatauluissa pysyvää. Integroiva yhteistyö on ollut hidasta poikkihallinnollisen johtamisen puuttumisen vuoksi. Tämä edellyttää hyvinvointialueella edelleen keskustelun jatkumista.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Konkreettiset toimeenpano suunnitelmat tulee tehdä yhdessä johdon kanssa ja sitouttaa kaikki tasot työskentelyyn.  

Yhteinen ymmärrys mielenterveys- ja päihdetyön kuulumisesta osaksi kaikkien työtä on asennetyötä, joka edellyttää pitkäjänteistä ja suunnitelmallista työtä.

Poikkihallinnollinen mielenterveys- ja päihdehoidon prosessien omistajuus on tärkeä ja roolien kirkastaminen prosessin sisällä merkityksellistä, jotta asiakkaan tarpeet tulee huomioiduksi koko prosessin ajan. 

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen alueella.
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)