Alaikäisen päihteitä käyttävän nuoren palveluiden moniammatillisen yhteistyön kehittäminen ja palveluiden saatavuuden parantuminen. Meijän polku -toimintamalli linkittyy Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan. Kehittämistyön lähtökohtana on toiminut alaikäisten päihdepalvelujen nykytilan kartoitus.
Tiivistelmä
Mistä prosessi alkaa : Huoli perheneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa herää päihde/peliasioissa -> yhteydenotto suoraan nimetylle mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitajalle eli Meijän Polku-työparille työviestinä potilastietojärjestelmän kautta tai puhelimitse. Asiakkaan suostumus tarvitaan aina, kun asiakkaan asiasta puhutaan hänen henkilötiedoistaan. Pelkkä konsultaatio nimettömänä onnistuu myös.
Mihin prosessi päättyy: perheneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ammattilainen ei enää tarvitse miepä-hoitajan konsultatiivista tai työparitukea, asiakas ei enää tarvitse tukea/palveluita tai tuki ja palvelut järjestetään jossakin muualla esim. lastensuojelu, yhdistykset jne.
Prosessin menestystekijät: yhteistyön sujuvuus, asiakkaan tyytyväisyys ja varhainen tuki, alaikäisen vanhempien huomioiminen/mukaan ottaminen, ota huoli puheeksi -oppaan hyödyntäminen, osaamisen vahvistaminen ja verkostoyhteistyön sujuvuus.
Osaamisen vahvistaminen: työparityöskentely, puheeksi ottaminen, mini-interventio, ota huoli puheeksi-opas ja motivoiva haastattelu
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Pohjois-Karjalan alueella on alaikäisten nuorten päihteiden käyttöä runsaasti ja se on nähtävissä mm. kouluterveyskyselyn perusteella. Myös nuorten huumekuolemia on valitettavan paljon verrattuna maan keskitasoon ja väkilukuun suhteutettuna.
Tämän kehittämistyön lähtökohtana on perheneuvoloista, kouluista ja toisen asteen oppilaitoksista noussut tarve moniammatillisen yhteistyön vahvistamisesta alaikäisten päihteitä käyttävien tuen turvaamiseksi. Myös nuorten kautta on saatu tietoa, että tarvetta matalamman kynnyksen palveluille on olemassa.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, Siun sotessa on ollut tarve lasten ja nuorten päihdepalveluiden kehittämiseen jo vuosien ajan, sillä aiemmin nuorten päihdehoito on toteutunut yhdessä täysi-ikäisten asiakkaiden palveluissa. Siun soten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut integroituna alaikäisten ja aikuisten päihdepalvelut yhden kokonaisuuden alle.
Pohjois-Karjalassa on alaikäisten nuorten päihteiden käyttöä tilastollisesti paljon, myös nuorten huumekuolemia on valitettavan paljon verrattuna maan keskitasoon ja väkilukuun suhteutettuna. Tarvetta palvelujen kehittämiselle on olemassa. Varsinkin matalan kynnyksen palvelut ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen on ensisijaista.
Tärkeää on huomioida, että eri toimi- ja palvelualojen ammattilaiset, lasten, ja nuorten kanssa toimivat aikuiset sekä läheiset/omaiset saavat riittävästi tukea liittyen alaikäisten päihteiden käyttöön ja osaavat ohjata nuorta hakemaan apua. Hankkeen tuotoksena kehitettiin tälle kohderyhmälle Ota huoli puheeksi -opas.
Kohderyhmänä on alaikäiset päihteitä käyttävät nuoret ja myös haitallisesti pelaavat nuoret. Nykytilan kuvaamisen asiakkaita on osallistettu nuorisovaltuuston kautta sekä nuorten ääniä esiintuovien yhdistysten ja järjestöjen kautta. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakaspalaute sekä perheneuvoloista, kouluilta ja oppilaitoksilta tullut tarve on huomioitu kehittämistyössä. Kehittämistyössä on ollut mukana kokemusasiantuntija sekä miepä-asiakasraati.
Alaikäisten päihdepalvelujen asiakasprosessia vahvistetaan kartoittamalla, kehittämällä ja käyttöönottamalla hyvien käytänteiden mukaisia hoitoonohjauksen ja alaikäisille suunnattuja matalan kynnyksen palveluja.
Tavoitteena on, että yhteistyö sote- ammattilaisilla lisääntyy ja alaikäisille mahdollistuu matalan kynnyksen tuki sekä tarvittaessa hoitoon pääseminen selkeiden käytäntöjen mukaisesti oikea-aikaisesti ja mahdollisimman nopeasti.
Muutosta mitataan seuraamalla yhteistyön, konsultaatioiden ja työparityöskentelyn määriä. Toimintamalliin nimetyt miepä-hoityajat seuraavat näitä mittareita.
Meijän Polku- päihdetyöparimalliin on nimetty mielenterveys- ja päihdepalveluissa erilliset miepä-hoitajat, joihin yhteydenotto ja yhteistyö perheneuvolasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta on sujuvaa ja nopeaa.
Mistä prosessi alkaa : Huoli perheneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa herää päihde/peliasioissa -> yhteydenotto suoraan nimetylle mielenterveys- ja päihdepalvelujen hoitajalle eli Meijän Polku-työparille työviestinä potilastietojärjestelmän kautta tai puhelimitse. Asiakkaan suostumus tarvitaan aina, kun asiakkaan asiasta puhutaan hänen henkilötiedoistaan. Pelkkä konsultaatio nimettömänä onnistuu myös.
Mihin prosessi päättyy: perheneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa ammattilainen ei enää tarvitse miepä-hoitajan konsultatiivista tai työparitukea, asiakas ei enää tarvitse tukea/palveluita tai tuki ja palvelut järjestetään jossakin muualla esim. lastensuojelu, yhdistykset jne.
Prosessin menestystekijät: yhteistyön sujuvuus, asiakkaan tyytyväisyys ja varhainen tuki, alaikäisen vanhempien huomioiminen/mukaan ottaminen, ota huoli puheeksi -oppaan hyödyntäminen, osaamisen vahvistaminen ja verkostoyhteistyön sujuvuus.
Osaamisen vahvistaminen: työparityöskentely, puheeksi ottaminen, mini-interventio, ota huoli puheeksi-opas ja motivoiva haastattelu
Pohjois-karjalan hyvinvointialueella on tämän kehittämistyön tuloksena tullut alaikäisille päihdeasiakkaille oma palvelumalli. Tämä on tuonut alaikäisille asiakkaille matalan kynnyksen palvelujen mahdollisuuden ja oman palveluprosessin päihdepalveluihin, jossa moniammatillinen yhteistyö ja asiantuntijuus on asiakkaalle saatavilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja vaikuttavasti.
Yhteinen keskustelu toimi-ja palvelualueilla ammattilaisten välillä on tärkeää. Asiakas tulee nähdä yhteisenä ja kaikki palvelut tulisi kehittää asiakasta osallistaen. Asiakas tulee olla keskiössä koko kehittämisprosessin ajan.