Varhaiskasvatuksessa työskenteleville aikuisille tarjotaan matalan kynnyksen lastenpsykiatrista tukea, tietoa, uusia keinoja ja menetelmiä kohdata ryhmässä haastavasti käyttäytyviä lapsia. Työtä toteutetaan jalkautumalla varhaiskasvatusryhmiin. Lasten mielenterveyteen, kehitykseen ja erityiskasvatukseen perehtynyt työpari pyrkii reflektoimalla ja havainnoimalla koko varhaiskasvatusryhmän toimintaa, sekä siellä esiintyviä ilmiöitä, lisäämään henkilökunnan ymmärrystä haastaviksi koettujen lasten käytöksestä ja mahdollisista lastenpsykiatrisista pulmista.
Jalkautuvaan konsultaatioon hakeudutaan lastenpsykiatrisen/-mielenterveyspalvelujen konsultaatiopuhelimen kautta. Puhelinsoiton perusteella konsultaation antaja arvioi, ratkeaako kysymys puhelinkonsultaatiolla tai palveluohjauksella vai onko soiton taustalla ilmeinen jalkautuvan konsultaation tarve. Jos päädytään jalkautuvaan konsultaatioon, jalkaudutaan varhaiskasvatusryhmään havainnoimaan ja keskustelemaan aikuisten kanssa. Vaihtoehtoisesti varhaiskasvatusryhmästä voi yksi työntekijä osallistua yli yksikkörajojen koottuun ryhmäkonsultaatioon.
Tavoitteena on vakauttaa varhaiskasvatusryhmän toimintaan ryhmän aikuisia tukemalla, lisäämällä tietoa ja ohjaamalla lasten toimintakykyä parantavien keinojen käyttöönotossa.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Hyvinvointialueen tehtävänä on tukea kuntia. Toimiva yhteistyö ja konsultaatiorakenteet tukevat asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointia ja ennaltaehkäisevät raskaampien palveluiden tarvetta.
Inkluusion lisääntymisen myötä yhä useammassa varhaiskasvatusryhmässä on haastavasti käyttäytyviä lapsia, joiden kohtaaminen edellyttää aiempaa laajempaa, moniammatillista näkökulmaa ja koko ryhmän tilanteen huomioimista arjen tilanteissa. Varhaiskasvatus on kriisissä, koska pysyvää ja sitoutunutta henkilökuntaa on haasteellista saada. Tämä voi olla osasyynä lasten lisääntyneeseen haasteelliseksi koettuun käytökseen. Tulevaisuuden näkökulmasta on tärkeä pohtia, mistä löytyy riittävät taloudelliset resurssit toteuttaa tämänkaltaista tärkeää ennaltaehkäisevää varhaiskasvatuksen tukea.
Inkluusiota on vahvistettu ja yhä suurempi osa lapsista halutaan mukaan varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatuksen arkeen tarvitaan lasten mielenterveystyön näkökulmaa ja osaamista lisäämään tukea tarvitsevien lasten tuenmuotojen toteuttamiseksi, myöhempien ongelmien ennaltaehkäisemiseksi sekä ammattitaitoisten työntekijöiden pysyvyyden ja saatavuuden lisäämiseksi.
Kohderyhmänä on ollut toimintaan hakeutuneet varhaiskasvatusryhmät Espoossa, Inkoossa, Kauniaisissa, Karkkilassa ja Siuntiossa. Prosessi toteutettiin tiiviissä yhteistyössä asiakkaan (varhaiskasvatuksen työntekijät) kanssa, asiakkaan määrittelemiä tavoitteita kohti. Projektin tueksi koottiin projektialueilta kehittämistyöryhmä, joka on kokoontunut säännöllisesti kehittäen yhdessä toimintaa ja peilaten mallia eri kokoisten kuntien näkökulmasta.
Toiminnassa tavoitteena on tukea varhaiskasvattajia haastavissa tilanteissa ja vakauttaa siten varhaiskasvatusryhmiä. Pitkän linjan tavoitteena on myös lisätä varhaiskasvatuksen työntekijöiden osaamista ja hyvinvointia sekä työssä jaksamista.
Mittareina on käytetty mukana olleiden kasvattajien täyttämiä alku- ja loppukartoituksia sekä yksikönjohtajille ja varhaiserityisopettajille suunnattuja kyselyitä. Konsultoijat arvioivat muutosta myös havaintojensa perustella.
Varhaiskasvatuksessa on valmius toiminnan jatkamiseen ja hyvinvointialueella on tarvittava osaaminen. Hyvinvointialueen osalta tarvitaan päätös siitä, että palvelua voidaan tarjota osana lasten mielenterveystyötä 1-5 –vuotiaiden ryhmille. Riittävää osaamista konsultaation antamiseen voi löytyä lastenpsykiatrisista/-mielenterveyspalveluista, lasten kuntoutuspalveluista tai perheneuvoloista. Lasten mielenterveyttä tukevaa konsultatiivista työskentelyä voidaan toteuttaa myös kuntien varhaiskasvatuksen omana tehtävänä, mikäli osaamista ja tietotaitoa sekä resursseja on riittävästi.
Resursseihin vaikuttaa taloudelliset mahdollisuudet sekä eri kuntien varhaiskasvatuksen laajuus ja yksiköiden määrä. Projekti toteutettiin kuntien suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa, mutta tulevaisuudessa on tärkeä tarjota palvelua myös ruotsinkielellä.
Varhaiskasvatuksessa työskenteleville aikuisille tarjotaan matalan kynnyksen lastenpsykiatrista tukea, tietoa, uusia keinoja ja menetelmiä kohdata ryhmässä haastavasti käyttäytyviä lapsia. Työtä toteutetaan jalkautumalla varhaiskasvatusryhmiin. Lasten mielenterveyteen, kehitykseen ja erityiskasvatukseen perehtynyt työpari pyrkii reflektoimalla ja havainnoimalla koko varhaiskasvatusryhmän toimintaa, sekä siellä esiintyviä ilmiöitä, lisäämään henkilökunnan ymmärrystä haastaviksi koettujen lasten käytöksestä ja mahdollisista lastenpsykiatrisista pulmista.
Jalkautuvaan konsultaatioon hakeudutaan lastenpsykiatrisen/-mielenterveyspalvelujen konsultaatiopuhelimen kautta. Puhelinsoiton perusteella konsultaation antaja arvioi, ratkeaako kysymys puhelinkonsultaatiolla tai palveluohjauksella vai onko soiton taustalla ilmeinen jalkautuvan konsultaation tarve. Jos päädytään jalkautuvaan konsultaatioon, jalkaudutaan varhaiskasvatusryhmään havainnoimaan ja keskustelemaan aikuisten kanssa. Vaihtoehtoisesti varhaiskasvatusryhmästä voi yksi työntekijä osallistua yli yksikkörajojen koottuun ryhmäkonsultaatioon.
Tavoitteena on vakauttaa varhaiskasvatusryhmän toimintaan ryhmän aikuisia tukemalla, lisäämällä tietoa ja ohjaamalla lasten toimintakykyä parantavien keinojen käyttöönotossa.
Palautteiden mukaan toiminnassa mukana olleiden varhaiskasvatusryhmien lasten ja aikuisten hyvinvointi on lisääntynyt. Tuki on lisännyt työntekijöiden osaamista ja työssä jaksamista, vähentänyt työperäistä kuormitusta ja työntekijät ovat saaneet lisää keinoja ryhmän vakauttamiseksi. Ryhmäkonsultaatioryhmissä on jaettu hyviä käytänteitä ja lisätty osallistujien osaamista haastavissa tilanteissa toimimisessa.
Jalkautuvaa lastenpsykiatrista konsultaatiota voi antaa työntekijä, jolla on riittävästi tietoa lasten käyttäytymisen ja kehityksen haasteista sekä kokemusta hoidollisista ja lasta tukevista keinoista. Toimintamallia voidaan soveltaa esim. alakouluissa lastenpsykiatrian/mielenterveystyön ja oppilashuollon yhteistyönä ja lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa lastenpsykiatrian/mielenterveystyön ja sosiaalityön yhteistyönä. Resursseihin vaikuttaa toimintaympäristön laajuus ja kuntakoko. Toimintamallin tuen tulee olla konkreettista ja kohdennettua lapsiryhmästä nousevaan tarpeeseen vastaavaa.