Palvelun hyödyt
Normaali.fi- ja enjaksa.fi-sivustot tarjoavat erittäin hyvää matalan kynnyksen palvelua, jota pystyy käyttämään jo varhaisessa vaiheessa. Pidemmällä tähtäimellä voidaan edistää nuorten ja perheiden hyvinvointia näiden palveluiden avulla. Nuorille suunnattuja chatteja on useita, ja normaali.fi voi täydentää niitä aukioloaikojen osalta. Toisaalta vanhemmille suunnattuja chatteja on vähän. Tässä kohtaa enjaksa.fi voi täyttää monien perhe-elämän haasteita kokevien tarpeet.
Chat-vastaajien rekrytointi ja tukeminen
Chat-vastaajien saaminen myös kunnista ja järjestöistä tarjosi uusia mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä yli organisaatiorajojen. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että STEA:n rahoittamat yhdistykset ja järjestöt eivät voineet osallistua chat-vastaamiseen. Chat-vastaajiksi oli suhteellisen helppoa rekrytoida henkilöstöä, ja moni oli siitä kiinnostunut. Lähinnä ainoana edellytyksenä oli, että henkilöllä on kokemusta nuorten ja/tai vanhempien kanssa työskentelystä toimiakseen chat-vastaajana.
Chat-vastaajien tukemiseksi ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisäämiseksi järjestettiin säännöllisiä tapaamisia Teamsin kautta. Tämä todettiin hyväksi tavaksi, sillä tapaamisissa vastaajat voivat tutustua toisiimme hieman paremmin, keskustella yhteisistä haasteista ja löytää yhteisiä ratkaisuja eri tilanteisiin. Tapaamiset olivat tärkeitä, sillä vastaajat työskentelivät eri tehtävissä, paikkakunnilla ja osa myös eri organisaatioissa. Tapaamiset mahdollistivat, että kaikki voivat kehittää itseään chat-vastaajina ja saada toisiltaan inspiraatiota ja tukea.
Kehittämistyön näkökulmasta
Palvelun toteutukseen tulisi nimetä selkeä vastuuhenkilö. Sivustojen ja chatin pilottijakson aikana koordinaatiosta vastasi hanke. Tehtävä voisi sopia myös esimerkiksi perhekeskuskoordinaattorin tehtävänkuvaan. Vastuuhenkilön tehtäviin kuului palvelun markkinointi, yhteydenpito palveluntuottajaan ja palvelun kehitys yhteistyössä heidän kanssa, chat-vastaajien rekrytointi, chat-vastaajien ryhmätapaamisten järjestäminen ja organisointi. Vastuuhenkilö toimi myös itse chat-vastaajana. Se oli tärkeässä roolissa, jotta vastuuhenkilöllä on käsitys siitä, miten chat toimii, mistä aiheista keskustellaan ja mitä haasteita chatissa ilmenee. Koordinointi oli aikaa vievää etenkin alussa, kun keskityttiin chat-vastaajien rekrytointiin ja palvelun edistämiseen. Työtaakka kuitenkin helpottui ajan myötä, kun chat-vastaajia ja kävijöitä saatiin chattiin.
Chat-vastaajien rekrytointi ja tukeminen
Chat-vastaajien saaminen myös kunnista ja järjestöistä tarjosi uusia mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä yli organisaatiorajojen. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että STEA:n rahoittamat yhdistykset ja järjestöt eivät voineet osallistua chat-vastaamiseen. Chat-vastaajiksi oli suhteellisen helppoa rekrytoida henkilöstöä, ja moni oli siitä kiinnostunut. Lähinnä ainoana edellytyksenä oli, että henkilöllä on kokemusta nuorten ja/tai vanhempien kanssa työskentelystä toimiakseen chat-vastaajana.
Chat-vastaajien tukemiseksi ja yhteenkuuluvuuden tunteen lisäämiseksi järjestettiin säännöllisiä tapaamisia Teamsin kautta. Tämä todettiin hyväksi tavaksi, sillä tapaamisissa vastaajat voivat tutustua toisiimme hieman paremmin, keskustella yhteisistä haasteista ja löytää yhteisiä ratkaisuja eri tilanteisiin. Tapaamiset olivat tärkeitä, sillä vastaajat työskentelivät eri tehtävissä, paikkakunnilla ja osa myös eri organisaatioissa. Tapaamiset mahdollistivat, että kaikki voivat kehittää itseään chat-vastaajina ja saada toisiltaan inspiraatiota ja tukea.
Haastet kehittämistyössä
Yhtenä haasteena oli löytää sopivat chat-aukioloajat, jotka sopivat sekä vastaajille että kohderyhmälle. Koska chattiin vastaaminen oli osa työaikaa ja useimmat chat-vastaajat työskentelivät virka-aikana, chat oli avoinna klo 15-17 (ma ja ke) ja klo 11-13 (pe). Moni kohderyhmästä oli juuri näinä aikoina töissä tai koulussa, tai oli muuten kiireinen arjen askareiden kanssa, kuten lasten hakemisen tai vapaa-ajan aktiviteetteihin osallistuminen kanssa, joten chatin aukioloajat tuottivat hieman haasteita. Kohderyhmien kannalta luultavasti tarkoituksenmukaisempaa olisi ollut myöhäistää chatin aukioloaikoja. Chat-vastaajia olisi voinut kuitenkin olla haastava löytää iltavuoroihin.
Chatissa kävi jonkin verran myös sellaisia vierailijoita juttelemassa, jotka eivät välttämättä olleet tosissaan. Keskustelun sävy oli usein seksuaalissävytteinen, mikä sai epäilemään vierailijan motiivia keskustelulle. Chat-vastaajille järjestetyt säännölliset teams-kokoukset olivat hyvä kanava käydä näitä asioita yhdessä läpi sekä saada palveluntuottajalta ohjeistusta miten näihin tulisi reagoida chat-keskustelussa.
Toisena haasteena oli palvelun ruotsinkielisten materiaalien vähäisempi saatavuus. Pohjanmaa on kaksikielinen alue, joten on erittäin tärkeää, että palvelut ja materiaalit tuotetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Zoturilta löytyi pääosin suomenkielisiä videoita, tosin niihin saatiin ruotsinkieliset tekstitykset. Voi olla, että ruotsinkielistä väestöä tavoitettiin heikommin pilotoinnin aikana, sillä ruotsiksi puhuttuja videoita ei ollut niin paljon saatavilla.
