Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hyvinvointi on sanana laaja ja abstrakti. Siksi keskustelu voi jäädä vellomaan sen ympärille, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan ja mitä se on tai ei ole.
Hyvinvoinnista on olemassa useita määritelmiä. Niissä oli kuitenkin puutteita ja ongelmia (esim. vaikeita ilmaisuja).
Halusimme kehittää koko maakunnan käyttöön yhteisen hyvinvointikäsitteen,
- jonka keskiössä on ihminen
- jossa hyvinvointi esitetään mahdollisimman ymmärrettävällä tavalla
- jossa hyödynnetään visuaalisuutta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Maakunnissa on tehty pitkään hyvinvoinninedistämistyötä. Kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus yhdessä muiden julkisen sektorin toimijoiden, yleishyödyllisten yhteisöjen, yksityisen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa edistää asukkaidensa hyvinvointia (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, 6-7 §).
Hyvinvointikäsite on tarkoitettu asukkaille, ammattilaisille ja muille toimijoille, joiden toiminta liittyy hyvinvoinnin ylläpitoon tai edistämiseen.
Käsitettä testattiin mm. kuntalaisille järjestetyissä tilaisuuksissa, joissa käsitteen avulla kerättiin tietoa kuntalaisten kokemasta hyvinvoinnista (esim. kyläyhdistysten tilaisuuksissa). Käsitettä kokeiltiin myös järjestöille kohdennetussa tilaisuudessa, jossa järjestöjen edustajat hahmottelivat omaa toimintaansa käsitteen avulla. Lisäksi käsitettä yhteiskehitettiin kuntien hyvinvointiyhdyshenkilöiden ja monien muiden toimijoiden kanssa.
Lopullinen käsite muodostettiin Pohjois-Pohjanmaan sivistys- ja sote-johtajille järjestetyn yhteisen työpajan pohjalta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Käsitteessä hyödynnettiin tutkimustietoa (Marika Kunnarin väitöskirja vuodelta 2017).
Käsitettä on kehitetty, sovellettu, hyödynnetty ja juurrutettu maakunnallisena yhteistyönä. Maakunnallinen asiantuntija toteutti ensimmäiset versiot käsitteen visualisoinnista ja siitä johdetuista työvälineistä vuosina 2018-2019. Versioita yhteiskehitettiin monien asiantuntijoiden kanssa. Kuntien hyvinvointiyhdyshenkilöt kokeilivat ja sovelsivat käsitettä ja dioja omassa hyvinvointityössään antaen vinkkejä ja lisätoiveita. Maaseudun arjen palveluverkosto -hanke tuki kunnissa tehtäviä kokeiluja ja soveltamista. Käsitteen käyttöä ja juurtumista on tuettu maakunnallisen hyvinvointiyhteistyön koordinaatiolla.
Käsite on virallisesti hyväksytty maakunnan yhteiseksi hyvinvointikäsitteeksi (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2019-2025). Sopimus allekirjoitettiin osana vuotuista Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumia.
Käsitteen jatkokehittämisessä on hyödynnetty käsitteestä saatua palautetta. Vuonna 2021 sote-uudistushankkeessa toivottiin, että viestinnässä käytetään aitoja valokuvia pohjoispohjalaisista ihmisistä. Myös kunnista oli jo aiemmin esitetty idea siitä, että hyvinvointisopimuksessa julkaistun hyvinvointikäsitteen kuvat korvattaisiin kuvilla pohjoispohjalaisista ihmisistä. Käsite päivitettiin vastaamaan näitä toiveita joulukuussa 2021. Myös sisällöllisiä kehittämistarpeita on tunnistettu, mutta näiden osalta päivitys tehdään myöhemmin.
