Pohjois-Pohjanmaan rakenneuudistus

Pohjois-Pohjanmaalla rakenneuudistusta tukevan alueellisen valmistelun hanke ja tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hanke kytkettiin tiiviisti toisiaan tukeviksi kokonaisuuksiksi. Edellä mainitut erityisteemat tulivat kattavasti huomioiduiksi hankekokonaisuudessa. Myös budjettiresursseja kohdennettiin näiden erityistavoitteiden mukaisesti.

Rakenneuudistushankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta on vielä ennenaikaista laajemmin arvioida. Vaikuttava tekeminen sekä hankkeen päättymisen aikainen aikaansaannosten ja tavoitteiden saavuttamisen tilanne käy ilmi liitteinä olevista eri osa-alueiden omista loppuraportti-koonneista, jotka on viety myös hankesalkkuun.

Hankkeessa luotu sote-palvelustrategia tarjosi suoraan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuevalmistelulle strategisen pohjan, yhdessä sen taustalla tehtyjen alueen laajojen tilannekuvausten kanssa.

Rakenneuudistushankkeessa mm. digitalisaatioon sekä Pohjoisen OT-keskuksen jatkovalmisteluun liittyvät kehittämisosiot tukivat erityisteemoista esim. lasten, nuorten ja perheiden palveluiden sekä mm. näihin liittyvien mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistä.

Rakenneuudistushankkeeseen kuuluva HYTE-osio sisällytettiin läpileikkaavana kummankin hakemuskokonaisuuden kaikkiin alateemoihin.  Huomiota kiinnitettiin HYTE-työn vaikuttavuuteen sekä Pohjois-Pohjanmaan erityisosaamiseen ihmislähtöiseen HYTE-käsitteeseen ja kaikkien maakunnan kuntien allekirjoittamaan hyvinvointisopimukseen liittyen.

Pohjois-Pohjanmaalla oli tehty jo aiemmin vaikuttavaa työtä integraation edistämiseksi sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin integraatioselvityksessä sekä sen jatkona kaikkiin maakunnan kuntiin ulottuvassa Sote-ict, tietojohtaminen ja hoito- ja palveluketjujen kehittäminen -hankkeessa.

Sitä kehittämistyötä jatkettiin ja syvennettiin sekä tulevaisuuden sote-keskus- että rakenneuudistus-hankkeessa. Integraation edistäminen huomioitiin laajasti mm. palveluketjujen, tietojohtamisen ja tietojärjestelmien näkökulmasta. 

Tietojohtamisesta oli rakenneuudistushankkeessa oma kehittämiskokonaisuutensa, jonka vaikutukset ulottuivat läpileikkaavana muihin osahankkeisiin. Tietoaltaiden koonnin avulla luotiin pohjaa parempaan tiedolla johtamiseen ja vaikuttavuuden analyysiin.

Toimintalähtöisen automatisoidun työvuorosuunnittelun optimoinnin pilotit eri kuntayhtymissä tuottivat mm. seuraavat hyödyt: laadukas työvuorosuunnittelu, osaamisen hyödyntäminen yli yksikkörajojen, osaamis- ja kehittämistarpeiden näkyväksi tekeminen ja parempi huomioiminen, henkilöstön hyvinvoinin ja vaikutusmahdollisuuksien ja tasapuolisen kohtelun tukeminen, lakien ja työehtosopimusten noudattaminen, työvuorosuunnitteluun käytettävän ajan säästö keskim. 72%, suurempien suunnittelukokonaisuuksien hallinta ja keskittäminen sekä sijaistarpeen väheneminen.

Rakennehankkeeseen sisältyvillä ict- ja digipalveluihin liittyvillä osioilla tuettiin integraatiotyötä mm. yhtenäistämällä tietojärjestelmiä ja tuomalla palveluihin uusia digitaalisia työkaluja.