Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastusprosessin kehittämistyössä ammattilaisten osaamista on vahvistettu selkeyttämällä tarkastuksiin ohjautumisen prosessia ja siihen liittyvää vastuunjakoa. Osaamisen tueksi on tuotettu materiaaleja, joiden avulla ammattilaiset osaavat arvioida tarvetta maahan muuttaneen alkuterveystarkastukselle ja heillä on tietoa tarkastusten tekemisten tueksi. Maahan muuttaneiden tiedon saantia maahan muuttaneen alkuterveystarkastuksesta on lisätty verkkosivujen sekä asiakasesitteen avulla. Tarkastusten tilastointia ja seurantaa on edistetty. Tarkempaa tietoa maahan muuttaneen alkuterveystarkastusprosessin kehittämisestä löytyy erillisestä toimintamallikuvauksesta Innokylästä: Maahan muuttaneiden alkuterveystarkastukset, Sujuvat palvelut -valmennus, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1) | Innokylä .
Yhteistyötä nuorten ja aikuisten sosiaalityön sekä maahan muuttaneiden erityispalveluiden välillä haluttiin kehittää entisestään. Maahan muuttaneita kohdataan Helsingissä kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja rakenteita yhteiseen työhön tarvittiin. Keväällä 2024 aloitettiin esihenkilöverkosto teemalla ”Yhteensovitettujen palveluiden kehittäminen aikuissosiaalityössä”, johon osallistui johtavia sosiaalityöntekijöitä ja -ohjaajia maahan muuttaneiden erityispalveluista sekä nuorten ja aikuisten sosiaalityöstä, jälkihuollosta ja työllistymistä edistävästä sosiaalityöstä ja –ohjauksesta. Verkostossa on tunnistettu erilaisia kehittämiskohteita maahan muuttaneiden kanssa työskentelyssä ja niitä on lähdetty edistämään erilaisin keinoin.
Esihenkilöverkoston ja sen pohjalta perustetun alatyöryhmän työskentelyn tuloksena koottiin ohje palvelusiirtymästä, johon on koottu tietoa asiakkuuksista maahan muuttaneiden erityispalveluiden ja nuorten ja aikuisten sosiaalityön välillä. Ohje on tarkoitettu ammattilaisten tueksi tilanteissa, joissa asiakkuus on joko siirtymässä yksiköiden välillä tai päättymässä maahan muuttaneiden erityispalveluissa. Selkeä ohjeistus helpottaa ammattilaisten työskentelyä ja asiakkaan näkökulmasta myös vähentää tilanteita, joissa henkilön asiointiyksikössä on epäselvyyttä. Ohjeeseen on koottu myös konsultointikäytännöt epäselviä tilanteita varten.
Esihenkilöverkoston toiminnan tuloksena tuotettiin kolme kuvitteellista, mutta potentiaalisiin tilanteisiin pohjautuvaa asiakaspersoonaa ja heidän henkilökohtaiset palvelupolkunsa. Materiaalit kehitettiin lisäämään asiakasymmärrystä ja tukemaan yhteensovitettujen palveluiden kehittämistä aikuissosiaalityössä. Materiaaleja on hyödynnetty myös muissa hankkeissa ja ne voivat toimia pohjana jatkokehittämisessä.
Vieraskielisten asunnonhakuun ja asumiseen liittyvä sotepe:n ja Helsingin alueella toimivien järjestötoimijoiden palveluvalikoima on kuvattu erilliseen koontiin, joka tukee ammattilaisten työtä asiakasryhmän kanssa.
Esihenkilöverkostossa toteutettiin tiimivierailukokeilu, jonka myötä työntekijöillä on mahdollisuus tutustua toistensa arkeen vierailemalla toisen yksikön tiimeissä. Pilotti käynnistyi syyskuussa 2025 maahan muuttaneiden erityispalveluiden ja alueellisen aikuissosiaalityön välillä. Vierailujen avulla lisätään tiedonkulkua, ymmärrystä ja vuoropuhelua yksiköiden välillä sekä madalletaan kynnystä konsultointiin. Tiimivierailujen myötä yhteistyö helpottuu ja asiakasohjautuvuus paranee, kun työntekijät tulevat toisilleen tutummiksi.
Kehittämistyönä on laadittu myös maahan muuttaneiden erityispalveluiden käyttöön sisäistä ohjeistusta. Ohjeistusta on laadittu esimerkiksi kiintiöpakolaisten ja kuntapaikalle ohjattavien henkilöiden vastaanotosta sekä yksin ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten edustajanhakuprosessista.
Maahan muuttaneiden erityispalveluiden monialaisesta työstä koostettiin nykytilan kuvaus, joka rakennettiin mm. maahan muuttaneiden erityispalveluissa toimivien palvelujen (maahan muuttaneiden erityispalveluiden sosiaalipalvelut, paperittomien ja kotoutujien terveystiimi, hyvinvoinnin tuen tiimi, psykiatrinen maahanmuuttajatyöryhmä) omista kuvauksista, aiemmista tutkimuksista sekä maahan muuttaneiden erityispalveluissa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille suunnatusta kyselystä ja esihenkilöiden työpajatyöskentelystä. Nykytilan kuvausta hyödynnettiin yhteisen tilannekuvan hahmottamisessa ja yhteiseen työhön liittyvien kehittämiskohteiden ja -ideoiden tunnistamisessa.
Toimintamallissa on vahvistettu tiedon saatavuutta ja löydettävyyttä. Toimintamallissa on koottu ja lisätty tietoa sekä ammattilaisille että asiakkaille. Tietoa on lisätty maahan muuttaneiden palveluista ja palveluiden välisistä prosesseista. Asiakkaille suunnatun tiedon osalta on vahvistettu tiedonsaantia palveluihin hakeutumisen ja niiden sisältöjen osalta. Tiedon saatavuutta ammattilaisille on lisätty ottamalla käyttöön sotepe:n ammattilaisten yhteisessä käytössä oleva sisäisten verkkosivujen ohjeet-alusta. Alakokonaisuudesta on tuotettu koonti, johon on kuvattu ammattilaisten tiedontarpeita, tietoa ja ehdotuksia niiden saatavuuden parantamiseksi.