Lymfoomatoimintamalli, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Luotu 15.01.2025
Lymfoomatoimintamalli, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Aiemmin lymfooman sairastaneiden potilaiden seuranta oli lääkärivetoista ja perustui tiiviimpiin kuvantamisiin, laboratoriokontrolleihin ja vastaanottokäynteihin. Nyt lymfooma hoitojen jälkeen seurannan alkaessa potilas ohjataan asiantuntijahoitajan vastaanotolle, jossa potilas saa ohjauksen oireperusteiseen omaseurantaan, jossa hän osaa tunnistaa lymfooman uusiutumiseen viittaavat oireet ja osaa ottaa näistä yhteyttä syöpätautien poliklinikalle. Potilaille turvataan helppo yhteydenotto tarpeen vaatiessa syövänhoidon asiantuntijoiden joko digitaalisesti tai puhelimitse. Valtaosa tautiuusiutumista löytyy seurantakäyntien välillä oireiden perusteella eikä vakuuttavaa näyttöä esimerkiksi tiheästä kuvantamis- tai vastaanottoseurannasta ole. Lisäksi potilas saa ohjauksen terveellisiin elintapoihin ja tietää, miten voi vähentää syöpäsairauksien riskiä omalla kohdallansa. Suurin osa seurantakäynneistä hoidetaan digikyselyillä ja ei digipotilailta puhelimitse.

Kohderyhmä

Koko väestö

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Euroopan unionin lippu. Euroopan unionin rahoittama NextGenerationEU

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
  • Lymfooman sairastaneiden potilaiden hoidon jälkeiset seurannat syöpätautien poliklinikalla olivat viivästyneet lääkäriresurssien niukkuuden vuoksi. Seuranta uudistettiin asiantuntijasairaanhoitajan koordinoimaksi oirelähtöiseksi seurannaksi, jossa hyödynnetään digitaalisuutta. Potilas myös osallistetaan omaseurantaan kouluttamalla tunnistamaan lymfooman uusimiseen viittaavat oireet.  Seurannan siirtyessä hoitajavetoiseksi seurantapotilaat pääsevät ajoissa ohjelmoituihin tutkimuksiin sekä osaavat itse seurata oireitaan ja olla niistä yhteydessä lymfoomahoitajiin, jotka pystyvät nopeasti reagoimaan tilanteeseen. Lääkärin resursseja säästyy potilaille, jotka tarvitsevat lääkärin vastaanottoa. 
  • Yhteistoiminta-alueiden (Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueiden) lääkäriresurssihaasteiden vuoksi molempien hyvinvointialueiden lymfoomapotilaiden hoidot keskitettiin Taysiin.  mikä osaltaan lisännyt tarvetta päivittää sekä tehdä uusia ohjeita ja toimintakortteja.
  • Syöpälääkehoidon ohjeet on päivitetty ja mahdollistettu niiden näkyminen extranetin kautta YTA-alueen sairaaloille.
  • Uuden lymfoomahoidon CAR-T-hoidon aloittaminen syöpätautienvuodeosastolla vaatii ohjeiden tekemistä henkilökunnalle ja potilaille sekä henkilökunnan kouluttamista etenkin vuodeosastolla, jossa hoito toteutetaan. Myös muut CAR-T-potilaan hoitoon osallistuvat (esim. teho) tarvitsevat hoito- ja seurantaohjeita.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
  • Terveydenhuollon henkilöstön saatavuusongelmat ja koronapandemia on aiheuttanut hoitovelkaa, mikä lymfooman sairastaneiden potilaiden seurantakäyntien viivästymisenä.
  • Lymfooman hoito kehittynyt ja potilaat elävät pidempään hoitojen jälkeen, mikä vaatii uusia toimintatapoja, henkilökunnan uudenlaista osaamista niiden toteutukseen ja potilaan ohjeistusta. Aiemmin lymfooman sairastaneiden potilaiden seuranta on ollut lääkärivetoista ja perustunut tiiviimpiin kuvantamisiin, laboratoriokontrolleihin ja vastaanottokäynteihin. Valtaosa lymfooman uusiutumista löytyy kuitenkin seurantakäyntien välillä potilaan oireiden perusteella eikä vakuuttavaa tutkimusnäyttöä tiheästä kuvantamis- tai vastaanottoseurannasta ole. Tämän perusteella lymfoomapotilaan seurannassa oirelähtöinen seuranta on perusteltua.
  • Terveillä elämäntavoilla lymfooman sairastaneet potilaat voivat alentaa syöpäriskiään, mutta näiden ohjaaminen potilaille ei ole ollut systemaattista. Seurantavaiheeseen siirtyminen on optimaalinen ajankohta terveiden elämäntapojen ohjaukseen.
  • Lymfoomapotilaiden aktiivinen hoito siirtynyt lääkäriresurssien vuoksi yhteistoiminta-alueilta (Etelä-Pohjanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilta) Taysiin sekä hoitokäytäntöjen kehittyminen (mm. CAR-T hoitojen aloitus) ovat luoneet tarpeen päivittää sekä laatia uusia ohjeita ja saada ohjeet näkyviin myös yhteistoiminta alueille extranetin kautta.

Asiakas

  • Lymfooman sairastaneiden potilaiden lääkärin vastaanottoajat ovat olleet myöhässä, mikä on ahdistanut potilaita ja aiheuttanut syöpätautien poliklinikan hoitajille ja sihteereille lisää kuormitusta puheluiden ja digiyhteydenottojen vastaamisesta, kun potilaat ovat tiedustelleet lääkärinvastaanottoaikoja. Uuden toimintatavan kehittäminen ja käyttöönotto mahdollistaa seurantakäyntien toteutumisen potilaalle suunnitellusti. Potilasta myös saa ohjauksen lymfooman uusiutumiseen viittaavien oireiden tunnistamiseen ja informaation, miten voi terveillä elämäntavoilla vähentää syövän uusiutumista ja hoidon myöhäishaittoja. Potilaalle tuo turvaa asiantuntijahoitaja, joka koordinoi seurantaa ja vastaa potilaan yhteydenottoihin.

Organisaatio

  • Myöhässä olevat vastaanottoajat ovat organisaatiolle mainehaitta. Kun jonot saadaan purettua ja seurannat toteutuvat suunnitellusti, syöpätautien poliklinikan hoitajien ja sihteerien työaikaa vapautuu muuhun työhön, kun potilaiden kyselyt myöhässä olevista ajoista jäävät pois. Syöpätautien poliklinikan henkilöstä resurssi voidaan keskittää lääkehoitoa saavien syöpäpotilaiden tai vaikeammassa tautitilanteessa olevien potilaiden hoitoon. Päivitetyt sekä uudet työstetyt toimintaohjeet ja toimintakortit lisäävät syöpäpotilaiden hoidon turvallisuutta ja laatua ohjaten terveydenhuollon ammattilaisia toimimaan oikein ja yhtenäisesti. Lymfoomapotilaiden CAR-T hoidon käyttöönotto suunnitellusti ja ohjeistetusti luo potilasturvallisuutta ja lisää henkilökunnan varmuutta alkaa toteuttamaan uutta hoitomuotoa.

Yhteiskunta

  • Julkisen terveydenhuollon toimijan jonoton toiminta luo suomalaisille luottamusta yhteiskuntaan ja terveydenhuoltoon.
  • Lymfooman sairastaneet potilaat, jotka ovat saaneet syöpähoidot tai joiden kohdalla on päätetty edetä aktiivisella seurannalla, ja jotka lääkäri arvioi soveltuvan oireseurantaan, jotka koordinoi asiantuntijahoitaja. Potilaat osallistetaan kouluttamalla omaseuranta. Lisäksi kartoitetaan potilaan elämäntavat ja ohjataan yksilöllisesti terveet elämäntavat syöpäriskin pienentämiseksi ja myöhäishaittavaikutusriskin pienentämiseksi.
  • CAR-T-hoitojen toteuttamiseen osallistuvat RS-osastojen henkilökunta ja lääkärit. Kansallisesti on kontaktoitu ja verkostoitu muiden yliopistosairaaloiden asiantuntijoiden kanssa, jossa toteutetaan CAR-T-hoitoja.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
  • Asiantuntijahoitajan koordinoiman lymfoomapotilaiden oireperusteisen seurannan käynnistäminen Taysissa. mikä vapauttaa rajallista lääkärihenkilöstöresurssia vaativampien syöpäpotilaiden hoitoon.
  • Lymfooman T-CART toiminnan käynnistäminen Taysissa, mikä mahdollistaa potilaille hoidon toteuttamisen lähempänä kotoa
  • Yhteistoiminta-alueiden ja Pirhan alueen sujuva lymfoomapotilaiden hoidon toteutuminen Taysissa turvallisesti kehittämällä ja luomalla yhtenäiset tavat ja toimintaohjeet sekä elementit tiedolla johtamiseen (esim. uudet ennusteluokitukset), jotka hyödyntävät syöpätautien klinikkaa ja yhteistoiminta-alueita. Projektin tavoitteena on mahdollistaa Pirkanmaan hyvinvointialueella laadittujen lymfoomasyöpälääkeohjeistojen hyödyntäminen Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueilla ja luoda sujuvat lymfoomapotilaiden hoitopolut Pirkanmaan hyvinvointialueelle ja hoitojen jälkeen seurantaan takaisin omalle hyvinvointialueelle seurantaan. 
  • Syöpälääkehoitojen potilasturvallisuuden parantaminen mahdollistamalla syöpälääkehoidon toteutuksen kirjaukset Kantaan ja Omakantaan sekä syöpälääkehoitojen kirjaamisen potilaan riskitietoihin syöpälääkehoidon toimenpidekoodeilla.
  • Tavoitteena ottaa käyttöön kaikilla lymfoomapotilailla oireseurantaa verkkopoliklinikka. Potilaat ohjataan jo hoidon suunnitteluvaiheessa poliklinikalla verkkopoliklinikan käyttöön.
  • Mahdollistaa laajemmin kliinisten lääketutkimusten toteuttaminen Pirkanmaan hyvinvointialueella kliinisessä lääketutkimusyksikössä käynnistämällä Taysissa CAR-T-soluhoidot.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  • Hoitajavetoisen vastaanoton pilotointi ennen varsinaista käyttöönottoa, jolloin arvioidaan toiminnan sujuvuutta, oma osaamista, varauspohjan toimivuutta ja potilaspalautetta. 
  • Arviointikysymykset:
    • Kuinka paljon siirtyy hoitajavetoiselle vastaanotolle potilaita? 
    • Onko lymfoomahoitajilla osaamisen kehittämisessä tarpeita? 
    • Tukeeko varauspohjat toiminnan toteutumista? 
    • Kuinka helppo on konsultoida lääkäriä tarvittaessa? 
    • Millaista palautetta potilaat antavat?
    • Kuinka digitaaliset seurannat ovat käytössä?
Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • Yhteistyötahojen koulutus uuteen asiantuntijahoitajan vastaanottotoimintaan syövänhoidon vastuualueella ja kirjalliset ohjeet kaikkien saataville.
  • Asiantuntijahoitajat koulutettiin työajalla uuteen toimintamalliin sekä terveiden elämäntapojen ohjaukseen.
  • Asiantuntijahoitajien oman toiminnan reflektointi sekä palautteen kerääminen ja vastaanottaminen työyhteisöltä ja konsultoivalta lääkäriltä.
  • Syöpätautien poliklinikan lymfoomapotilaiden hoidosta vastaavan sektorin kokouksissa arvioidaan säännöllisesti toiminnan hyötyjä, haasteita sekä kehitystarpeita.
  • Asiantuntijahoitajan toiminnasta kerätään potilaspalautteita NPS-kyselyillä, joita hyödynnetään kehittämisessä.

Toimintamallin ydinsisältö

Aiemmin lymfooman sairastaneiden potilaiden seuranta oli lääkärivetoista ja perustui tiiviimpiin kuvantamisiin, laboratoriokontrolleihin ja vastaanottokäynteihin. Nyt lymfooma hoitojen jälkeen seurannan alkaessa potilas ohjataan asiantuntijahoitajan vastaanotolle, jossa potilas saa ohjauksen oireperusteiseen omaseurantaan, jossa hän osaa tunnistaa lymfooman uusiutumiseen viittaavat oireet ja osaa ottaa näistä yhteyttä syöpätautien poliklinikalle. Potilaille turvataan helppo yhteydenotto tarpeen vaatiessa syövänhoidon asiantuntijoiden joko digitaalisesti tai puhelimitse. Valtaosa tautiuusiutumista löytyy seurantakäyntien välillä oireiden perusteella eikä vakuuttavaa näyttöä esimerkiksi tiheästä kuvantamis- tai vastaanottoseurannasta ole. Lisäksi potilas saa ohjauksen terveellisiin elintapoihin ja tietää, miten voi vähentää syöpäsairauksien riskiä omalla kohdallansa. Suurin osa seurantakäynneistä hoidetaan digikyselyillä ja ei digipotilailta puhelimitse.

Toimintamallin aikaansaama muutos
  • Toiminta on vasta käynnistynyt, joten vielä pitkäkestoisia päätelmiä ei voi toiminnasta tehdä.
  • Lymfooman seurantavaiheen potilaille on laadittu asiantuntijahoitajalle oma jono. Kun potilaat on siirretty sektorin jonosta omaan jonoonsa, on sihteerien ja sairaanhoitajien kuormitus vähentynyt.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Lymfooman sairastaneiden potilaiden seuranta muuttunut oireperusteiseksi asiantuntijahoitajan koordinoimaksi toiminnaksi, jonka toiminnan suunnittelu, kehittäminen ja toteuttaminen on mahdollistunut moniammatillisesti HOPPU-hankkeen turvin, josta ohjeisiin ja toimintatapoihin saatu laaja moniammatillinen näkemys. Hanke mahdollistanut myös tarvittavan kouluttautumisen ja toimintatavan jalkauttamisen syövänhoidon vastuualueelle. Hanke-toiminnalla ollut positiivinen vaikutus toiminnan käynnistymiselle. Vaikka pilotointia suunniteltiin alusta alkaen, jäi se lopulta lyhyeksi, eikä ns. toiminnan rutiineja ehtinyt muodostua. Uuden toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen vie aikaa, joka on hyvä huomioida projektin aloituksessa. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pirkanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pirkanmaan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pirkanmaan hyvinvointialue, Tays, syöpätautien vastuualue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)