Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Oulussa asui vuoden 2025 lopulla 38 900 yli 65-vuotiasta ihmistä (Oulun kaupunki 2025). Yhä suurempi osa ikäihmisistä asuu omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, mikä on monen ikäihmisen toive sekä kansallinen ja alueellinen tavoite. Oululaisista 65-84-vuotiasta asui kotona 96 % ja +85-vuotiasta 82 % (THL Sotkanet 2025). Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden määrä kasvaa edelleen tulevina vuosikymmeninä, mikä lisää tarvetta ennaltaehkäiseville ja kotona asumista tukeville toimintamalleille.
Oulun kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa (2026-2029) korostetaan ikäihmisten osallisuuden, yhteisöllisyyden, toimintakyvyn ja turvallisen arjen vahvistamista sekä mahdollisuuksia osallistua, kohdata muita ihmisiä ja elää omannäköistä, hyvää arkea omassa lähiympäristössä. Myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen tavoitteena on tukea ikäihmisten mahdollisuuksia asua omassa kodissaan turvallisesti ja toimintakykyisesti mahdollisimman pitkään (Pohteen hyvinvointisuunnitelma 2024-2025). Painopiste on siirretty kotiin vietäviin palveluihin, varhaiseen tukeen ja arkiympäristössä tapahtuvaan auttamiseen.
Turvallinen, sujuva ja mielekäs kotona asuminen ei kuitenkaan rakennu pelkästään julkisten palvelujen varaan. Siihen vaikuttavat myös sosiaaliset suhteet, osallisuuden kokemukset, mahdollisuudet osallistua ja liikkua, tiedon saaminen, taloudellinen tilanne sekä kokemus siitä, että kuuluu yhteisöön ja saa tarvittaessa tukea. Yksinäisyys, vähäiset sosiaaliset verkostot, heikentynyt toimintakyky, digiosallisuuden puutteet, elämänmuutokset sekä vaikeudet löytää oikean tuen piiriin voivat heikentää arjessa pärjäämistä ja lisätä riskiä jäädä palveluiden ja yhteisöjen ulkopuolelle.
Toimintamallin avulla vastataan kotona asuvien ikäihmisten yksinäisyyden, osattomuuden, haastavien elämäntilanteiden ja palvelukatveiden haasteisiin. Osa ikääntyneistä ei löydä tarvitsemiaan palveluja tai toimintaa, ei uskalla ottaa apua vastaan tai tarvitsee tavallista tiiviimpää tukea, rinnalla kulkemista ja saattamista. Malli tuo tuen ikäihmisen luo, vahvistaa arjen toimijuutta ja auttaa kiinnittymään sopiviin järjestöjen, seurakuntien, kaupungin ja hyvinvointialueen toimintoihin. Näin julkisten palvelujen rinnalle rakentuu ikäihmisen hyvinvointia ja kotona pärjäämistä tukeva verkosto.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kohderyhmää ovat yli 65-vuotiaat kotona asuvat oululaiset, jotka kokevat yksinäisyyttä, ovat haastavassa elämäntilanteessa, jääneet palvelujen tai yhteisöjen ulkopuolelle tai joilla ei ole riittävää omais- tai tukiverkostoa. Tarve voi liittyä esimerkiksi elämänmuutoksiin, taloushuoliin, digituen puutteeseen, toimintakyvyn heikkenemiseen tai siihen, ettei ihminen jaksa tai osaa itse hakeutua tuen piiriin. Kohderyhmään kuuluvat myös omaiset, ammattilaiset ja vapaaehtoiset, jotka tarvitsevat ohjausta ja opastusta ikäihmisen tukemiseksi.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin tavoitteena on löytää yksinäisyyttä kokevia ja haastavassa elämäntilanteessa olevia yli 65-vuotiaita kotona asuvia ikäihmisiä sekä vahvistaa heidän toimijuuttaan, osallisuuttaan, yhteisöllisyyttään ja arjessa pärjäämistään. Sekä vähentää yksinäisyyttä, lisätä hyvinvointia sekä auttaa ikäihmisiä löytämään oikea-aikainen tuki, palvelut ja mielekäs toiminta.
Lisäksi tavoitteena on kehittää Ouluun järjestölähtöinen, julkisen sektorin kumppanuuteen perustuva löytävän vanhustyön toimintamalli, joka kokoaa eri toimijat yhteen, vahvistaa yhteistyötä, selkeyttää asiakasohjausta ja parantaa palveluiden ulkopuolelle jäävien ikäihmisten tavoittamista.
Toimintamallin mukaisella löytävällä työllä tavoitteena on ikäihmisten kokemuksessa ja arjessa seuraavia muutoksia:
- yksinäisyyden kokemus vähenee
- osallisuuden kokemus vahvistuu
- toimijuus ja luottamus omiin voimavaroihin lisääntyvät
- kiinnittyminen toimintaan, yhteisöihin ja vertaissuhteisiin vahvistuu
- oikea-aikainen ohjautuminen palveluihin ja tuen piiriin toteutuu
- arjessa pärjääminen ja kotona asumisen edellytykset vahvistuvat
- yhteistyö kolmannen sektorin, seurakuntien, kaupungin, hyvinvointialueen ja muiden toimijoiden välillä tiivistyy
- palvelukatveessa olevat ikäihmiset tunnistetaan aiempaa paremmin
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Toiminnan toteutumista ja vaikutuksia seurataan sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Työn edetessä seurataan muun muassa löydettyjen ikäihmisten määrää, työn sisältöjä sekä toimintaan ja palveluihin ohjautumista. Samalla arvioidaan ikäihmisissä tapahtuvia muutoksia, kuten yksinäisyyden lievittymistä, osallisuuden, toimijuuden ja yhteisöllisyyden vahvistumista sekä arjessa pärjäämistä. Muutoksia tarkastellaan kyselyiden, havainnoinnin ja palautteiden avulla. Vaikutuksia käydään läpi myös yhdessä ikäihmisen kanssa keskustellen. Seurannan avulla arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja hyödynnetään tuloksia toiminnan kehittämisessä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin toteuttaminen edellyttää selkeää koordinointia, riittäviä työntekijäresursseja sekä osaamista ikääntymisestä, palveluohjauksesta, kohtaavasta työotteesta ja verkostotyöstä. Työntekijöillä tulee olla hyvät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, kyky kohdata erilaisissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä sekä valmius työskennellä joustavasti muuttuvissa tilanteissa. Työtä tehdään vahvasti omalla persoonalla, mutta sen perustana ovat ammatillisuus, luottamus, arvostus ja ikäihmisen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen.
Toimintamalli edellyttää mahdollisuutta tehdä jalkautuvaa työtä, kotikäyntejä, puhelintukea, saattamista ja rinnalla kulkemista. Työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista, mutta etenee aina ikäihmisen tarpeiden, toiveiden ja voimavarojen mukaisesti. Työntekijöiden osaamista ja työssä jaksamista tuetaan koulutuksella, työnohjauksella ja yhteisellä kehittämisellä.
Keskeinen edellytys toiminnan onnistumiselle on tiivis yhteistyö kolmannen sektorin, seurakuntien, kaupungin, hyvinvointialueen, vapaaehtoistoimijoiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Toimintamalli toimii linkkinä ikäihmisen sekä palvelujen, toiminnan ja yhteisöjen välillä. Tämä edellyttää yhteisiä asiakasohjauksen käytäntöjä, ajantasaista tietoa alueen palveluista ja toiminnoista, saavutettavaa viestintää sekä riittävää rahoitusta. Lisäksi tarvitaan matalan kynnyksen yhteydenottokanavia ja toimiva löytävän vanhustyön verkosto, jonka koordinointi mahdollistaa toiminnan jatkuvan yhteiskehittämisen.
