Linkkihenkilökoulutuksen ja mentoroinnin mallinnus Lapin HVA (RRP, P4, I2)

Luotu 19.03.2024
Linkkihenkilökoulutuksen ja mentoroinnin mallinnus Lapin HVA (RRP, P4, I2)
Linkkihenkilökoulutuksen ja mentoroinnin mallinnus Lapin HVA (RRP, P4, I2)

Tiivistelmä

  1. Mentoroinnin perusidea: Linkkihenkilötoiminnassa olevat linkkihenkilöt osallistuvat mentorointiin. Mentorointi toteutuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Linkkihenkilöt jaetaan kahteen mentorointiryhmään, jotta ryhmien koko on riittävän pieni ja moniääninen dialogisuus on luottamuksellisesti mahdollista. 
  2. Linkkihenkilökoulutuksen perusidea: Linkkihenkilökoulutuksen perusideana on antaa valmiudet ja osaamista hyvinvointilähetteen saajan kohtaamiseen hyödyntäen koulutuksessa opittuja menetelmiä.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lapin hyvinvointialueen hallinnoimassa VASA 2 -hankkeessa aloitettiin 2024 vuoden mittainen hyvinvointilähetetoiminnan koordinaatiomallin pilotointi. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen koordinoimassa hankkeessa uusina osatoteuttajina mukaan tulivat Suomen Punaisen Ristin Lapin piiri, Saura-Säätiö sr ja MIELI Rovaniemen mielenterveys ry. 

Pilotoitava koordinaatiomalli koostuu Lapin hyvinvointialueen ja alueellisten järjestötoimijoiden muodostamasta kollektiivista, jossa linkkihenkilötoimintaa pilotoidaan neljällä Lapin hyvinvointialueen palvelualueella. Jokaisella palvelualueella koordinaattori koordinoi linkkihenkilötyötä ja tekee yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa.

VASA 2 -hankkeessa koordinaattoreiden mentorointi toteutettiin kuutena tapaamiskertana kevään 2024 aikana. Koordinaattoreiden dialogiseen mentorointiin sisällytettiin myös koulutuksellinen elementti ja mentoroinnin viitekehys. Linkkihenkilöiden mentorointi on toteutettu kevään 2024 aikana avoimena ryhmänä, johon kaikki koulutetut linkkihenkilöt ovat voineet osallistua.

Saatujen palautteiden perusteella linkkihenkilökoulutusta on tiivistetty keväällä 2024. Koulutuksen toteutusmuoto on verkkovälitteinen etäopetus. Tämä on mahdollistanut koulutukseen osallistumisen eri puolilta Lappia. Kokeilussa on myös toteutettu päivä- ja iltaryhmä, joita toivottiin palautteissa. Näin on mahdollistunut työssäkäyvien osallistuminen linkkihenkilökoulutukseen. Kokeilu ei tuottanut sellaista kokemusta, että jatkossa erillistä päivä- ja iltaryhmää kannattaisi jatkaa. Palautteena oli muun muassa työpäivän päätteeksi koulutukseen osallistuminen koettiin raskaaksi.

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lapin erityispiirteenä ovat pitkät välimatkat ja yhteisöllisten toimintojen saatavuuden haasteellisuus pienillä paikkakunnilla. Tämä näyttäytyy haasteena koordinaattoreiden työssä lähetteen saajien ohjaamisessa mielekkääseen toimintaan. 

Kaupunkialueilla yhteisöllistä toimintaa on saatavilla monipuolisesti eri palveluiden tuottajien toimesta. 

Kehitystyön lähtökohdissa olevissa tarpeissa keskitytään sekä koordinaattoreiden että linkkihenkilöiden mentorointiin auttaen heitä oman työn ja hyvinvointilähete-toiminnan kehittämisessä sekä omassa ammatillisessa kasvussa. Mentorointiryhmien avulla halutaan varmistaa mahdollisuus vertaistukeen kehittämisprosessin aikana. 

Linkkihenkilötoiminta on osa hyvinvointilähete-toimintamallia, https://innokyla.fi/fi/toimintamalli/lapin-hyvinvointilahete-rrp-p4-i2.

Hyvinvointilähete on työkalu ihmisen hyvinvoinnin tukemiseen. Tarkoituksena ei ole korvata sosiaali- tai terveydenhuollon palveluita, vaan täydentää niitä. Hyvinvointilähete etenee koordinaattorille, joka ohjaa lähetteen saajan yhteisölliseen toimintaan tai tarvittaessa linkkihenkilölle. Linkkihenkilö aloittaa määräaikaisen työskentelyn lähetteen saajan kanssa. Tavoitteena on, että ihminen löytää yhteisöllisestä toiminnasta mielekästä tekemistä sekä kokee osallisuutta lähiyhteisöön ja yhteiskuntaan. Linkkihenkilökoulutuksella varmistetaan dialogisuus linkkihenkilön ja lähetteen saajan yhteistyössä. 

1. Lähetteen saaja saa välineitä oman elämäntilanteen hahmottamisessa ja henkilökohtaisen suunnitelman laatimisessa. Hän tulee kohdatuksi ja kuulluksi, oma toimijuus sekä osallisuus vahvistuvat tehdessä asioita, jotka lisäävät henkilön omaa hyvinvointia. 

2. Rinnalla kulkijana linkkihenkilö tukee lähetteen saajaa hänen tavoitteessaan. Koulutuksen avulla linkkihenkilö saa valmiudet työskennellä hyvinvointilähetteen saaneen henkilön kanssa. Hänellä on kohtaamiseen tarvittava osaaminen mm. motivoivan haastattelun ja dialogisuuden avulla. Linkkihenkilö tunnistaa toipumisorientaatio-lähestymistavan kautta toivon merkityksen ihmisen elämässä. Lähetteen saaja ja linkkihenkilö etsivät yhdessä lähetteen saajaa kiinnostavaa tekemistä ja osallistumisen mahdollisuuksia. 

Laaja-alaisen hyvinvoinnin eri mahdollisuuksia läpikäytäessä huomioidaan mm. kolmannen sektorin sekä luonnon ja kulttuurihyvinvoinnin näkökulmat.

3. Lähetteen saajan kiinnittyessä mielekkääseen toimintaan voidaan yhteiskunnallisena hyötynä nähdä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten vähentyminen, ihmisen toimijuuden ja osallistumismahdollisuuksien vahvistuminen, palveluiden kehittämistarpeet. Paikallisyhteisöjen tärkeys ja merkitys hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistyössä korostuu.

Yhteiskunnallinen hyöty:  sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön väheneminen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen. Toiminta integroidaan osaksi muuhun kuntien ja järjestöjen toimintaan.

Mentoroinnin kohderyhmänä ovat linkkihenkilöt, jotka työskentelevät hyvinvointilähetteen saaneiden henkilöiden kanssa ja koordinaattorit, jotka koordinoivat, tukevat ja ohjaavat linkkihenkilöiden toimintaa. Koordinaattorit tekevät yhteistyötä mm. sote-ammattilaisten eli lähetteen tekijöiden ja vastaanottavien tahojen kanssa sekä levittävät tietoutta hyvinvointilähete-toimintamallista Lapin alueella.

Linkkihenkilökoulutuksessa kohderyhmänä ovat koulutukseen osallistujat. Sote-alan koulutus ei ole ollut edellytyksenä koulutukseen hakeutumiselle.  Kontaktiopetuksessa korostuvat oman kokemuksen reflektointi ja yhteisen ymmärryksen luominen sekä itsenäisen opiskelumateriaalin prosessointi yhdessä ja pienryhmissä. Lähetteen saajien eli "asiakkaiden" (emme käytä asiakas-termiä) kokemusta on pyydetty linkkihenkilötoiminnan vaikutuksen arvioinnissa.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kevään 2024 linkkihenkilöiden mentoroinnin yhteydessä toivottiin pienempiä mentorointiryhmiä, jotka toteutettiin koordinaattoreiden toimesta. Koordinaattoreiden mentorointi toteutettiin linkkihenkilökouluttajien toimesta. Mentoroinnin tarkoituksena on tukea linkkihenkilöiden ja koordinaattoreiden hyvinvointia, mahdollistaa vertaistuki ja vahvistaa toiminnan yhdenmukaisuutta Lapin alueelliset erityispiirteet ja tarpeet huomioiden. Vertaistoiminnan tarkoituksena on tunnistaa alueiden kehittämistarpeita ja nostaa niitä yleiseen keskusteluun kehittämisen kohteinta, muun muassa osallistumisen mahdollisuudet vs. välimatkat, tilojen tarve ryhmä toiminnalle jne.

Syksyn 2024 linkkihenkilökoulutuksen toteutusta on kehitetty koulutusryhmien palautteiden perusteella. Kehittämistä on kohdistettu koulutuksen kestoon, toteutukseen sekä palautteenantoon. Syksyn 2024 koulutuspalautteiden lisäksi on järjestetty työpajoja, joiden perusteella tullaan edelleen kehittämään kevään 2025 ja VASA 2 -hankkeen jälkeistä linkkihenkilökoulutusta. Tavoiteltavana muutoksena on verkkovälitteisen linkkihenkilötoiminnan kehittäminen maantieteellisen saavutettavuuden vahvistamiseksi. Tunnistettuna kehittämisen tarpeena ja tavoiteltuna muutoksena on koulutuksen markkinoinnin kohdentaminen ja laajentaminen saavutettavuuden parantamiseksi koko Lapin maakunnan eri alueilla.  

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Koordinaattoreiden mentoroinnista palaute kerätään kirjallisesti ja suullisesti mentorointisuhteen lopussa.

Linkkihenkilökoulutuksen palautetta pyydetään jokaisen koulutuspäivän päätteeksi reflektoiden ja koulutuksen lopussa Webropol-kyselyn avulla. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset
  1. Mentorointiryhmiä ohjaa mentorityöpari, joille on lisäksi erillinen mentorointiryhmien ohjaamiseen. Tapaamiset ovat noin neljän viikon välein. Mentorina voi toimia henkilö, jolla on linkkihenkilökoulutus ja riittävä kokemus linkkihenkilötyöstä sekä mentorointiin tarvittava osaaminen. 
  2. Linkkihenkilökoulutuksessa koulutuspäivät ovat noin kolmen viikon välein. Koulutuksessa on kouluttajatyöpari dialogisuuden ideaan perustuen. Kouluttajilta edellytetään substanssin sisällöllistä hallintaa ja pedagogista pätevyyttä.

Lapissa linkkihenkilötoiminta on ollut palkkioperusteista toimintaa. Jatkuvuuden varmistamiseksi on heti alussa selvitettävä ja sovittava muun muassa: 

  • yhteinen ymmärrys linkkihenkilön roolista, vastuista ja henkilötietosuojaan liittyvät käytänteet
  • onko toiminta palkkioperusteista
  • jos palkkiollista, niin keneen linkkihenkilöt ovat palkkiosuhteessa (palkkio ja matkakulut)
  • osallistuuko palkkionmaksuun esimerkiksi kunnat, hyvinvointialue, vai "joku muu"
  • onko toiminta vapaaehtoistoiminnan kaltaista, ei palkkiota
  • sovittava yhteisesti, miten linkkihenkilötoiminnan vaikuttavuutta mitataan hyvinvointilähete -ohjauksen koordinaatiotaholla: millä mitataan, mikä on mittausväli, kuka mittaa, mittauksen haluttu tarkkuus (keskimääräinen/hajonta).

Toimintamallin ydinsisältö
  1. Mentoroinnin perusidea: Linkkihenkilötoiminnassa olevat linkkihenkilöt osallistuvat mentorointiin. Mentorointi toteutuu säännöllisesti kerran kuukaudessa. Linkkihenkilöt jaetaan kahteen mentorointiryhmään, jotta ryhmien koko on riittävän pieni ja moniääninen dialogisuus on luottamuksellisesti mahdollista. 
  2. Linkkihenkilökoulutuksen perusidea: Linkkihenkilökoulutuksen perusideana on antaa valmiudet ja osaamista hyvinvointilähetteen saajan kohtaamiseen hyödyntäen koulutuksessa opittuja menetelmiä.

Toimintamallin aikaansaama muutos
  1. Linkkihenkilöiden mentoroinnissa yhdistetään kaksi aluetta, jolloin saadaan moniäänisyyttä ja kokemusten vaihtoa. Ryhmien koko säilyy kuitenkin riittävän pienenä.
  2. Linkkihenkilökoulutuksen rakennetta ja sisältöä kehitetään jatkossakin tarpeiden mukaan. Jatkossa jokaisessa lähijaksossa on mahdollisesti mukana yksi kokenut linkkihenkilö (VASA 2 -hankkeen aikana).

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Mentoroinnin toteuttaminen vaatii 

  • mentorointiosaamista ja sitoutumista
  • henkilöitä, jotka pystyvät työajallisesti toteuttamaan mentorointia
  • ryhmäkokojen huomioimista
  • tavoitteellista kehittämistä, unohtamatta vertaistuen tärkeyttä
  • jatkumoa

Sudenkuoppia

  • liian suuret ryhmäkoot
  • yhdenvertaisuus ja moniäänisyys ei toteudu
  • toiminta junnaa paikallaan
  • vertaistuen puute

Mentorointi on hyvin sovellettavissa eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille.

Linkkihenkilökoulutuksen toteuttaminen vaatii

  • ryhmän ohjaamisen taitoja sekä substanssia
  • henkilöt, jotka kouluttavat / koulutusorganisaatio
  • yhteistyökumppaneita eri teemoihin liittyen
  • ajankäyttöä ja taloudellista resurssia

Sudenkuoppia

  • linkkihenkilötoiminnan roolin epäselvyys
  • jatkuvan kehittymisen tärkeyden unohtuminen
  • palautteiden merkityksen huomioimatta jättäminen
  • markkinoinnin epäonnistuminen
  • liian vähäinen osallistujamäärä

Linkkihenkilökoulutus on hyvin sovellettavissa eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille.

 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASA 2 hanke (RRP, P4, I2 )
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)