Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Liikuntalähete on sote-alan ja kunnan liikuntaneuvojien yhteinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työväline, joka on ollut pitkään käytössä useilla hyvinvointialueilla ja kunnissa.
Liikuntaneuvonnan asiantuntijafoorumi on laatinut vuonna 2021 Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset, joissa korostetaan liikuntaneuvonnan olevan osa asiakkaan hoitoa ja tukevan asiakkaan elintapojen muuttamista. Liikuntaneuvonnan on mahdollista olla vaikuttavaa toimintaa, kun mahdollistetaan saumaton yhteistyö liikunta- ja terveyspalvelujen välillä.
Kanta-Hämeen kunnissa on vuoden 2023 alkaen tuettu kuntien liikuntaneuvonnan käynnistämistä ja yhtenäistämistä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Tällä hetkellä liikuntaneuvontaa on saatavana valtaosassa Kanta-Hämeen kunnista. Sähköisen liikuntalähetteen käyttöön otto tukee asiakkaiden ohjausta HVA:lta kuntien liikuntaneuvontaan.
"Kaikissa maakunnissa/hyvinvointialueilla liikunnan tulee olla mukana myös terveydenhuollon hoitovalikoimassa. Ne sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat, joilla on liikkumattomuudesta tai terveyden kannalta liian vähäisestä liikunnasta johtuvia oireita tai sairauksia, tulee aktiivisesti ohjata liikuntaneuvontaan. Liikuntanäkökulma on otettava huomioon myös kuntouttavassa työtoiminnassa ja osatyökykyisten palveluissa" (Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta 2018).
Tavoitteena on painopisteen siirtäminen vahvemmin korjaavasta toimista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Liikuntalähete vastaa useaan strategian teemojen ja alateemojen tavoitteisiin:
- tarkoituksenmukaisten palveluiden järjestämiseen (Kanta-Hämeen aikuisväestön liikuntatilastot)
- palveluiden yhtenäistäminen ja vaikuttavuus sekä
- yhdessä tekeminen, palvelupolut ja prosessit sekä ennaltaehkäisy (elintapaohjauksen prosessi ja yhteistyö eri toimijoiden välillä).
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen muodostavat 11 kuntaa.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (Oma Häme) asuu yhteensä noin 170 000 asukasta. Heistä lähes 55 %:a asuu Hämeenlinnan seudulla, noin 26 %:a Riihimäen seudulla ja hieman alle 20 %:a Forssan seudulla (5/2021 väestötieto12). Maakunnan haasteena ovat etenkin ikääntyneen väestönosan suhteellisen osuuden kasvu ja syntyvyyden lasku. Väestörakenteen vanheneminen tulee näkymään hyvinvointipalveluiden entistä suurempana kysyntänä. (Hämeen liitto)
Osana Suomen Kestävän kasvun ohjelmaa tuetaan hyvinvointialueita sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisessa ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisessä. Korona-aikana palveluvajetta syntyi kaikissa asiakasryhmissä. Lisäksi kriisi on vaikeuttanut erityisesti jo valmiiksi heikossa asemassa olevien henkilöiden tilannetta lisäten syrjäytymisen riskiä.
Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa vuoden 2023 alusta ja organisaatiot ovat vielä muovautumisvaiheessa. Oma Hämeen, alueen kuntien ja Hämeen liiton välille on laadittu puitesopimus, jossa on sovittu ja määritelty hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyörakenteet, periaatteet, tavoitteet, vastuut ja työnjako. Hyvinvointi- ja terveyseroja ei voida kaventaa ilman tiivistä yhteistyötä ja yhteisiä linjauksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on tehtävä tiivistä yhteistyötä myös hyvinvointialueen sisällä, toimialojen kesken.
Muutostarpeet asiakkaan näkökulmasta:
- Sujuva ohjautuminen liikuntaneuvontaan sote-palveluista
- Omaa hoitoa koskevien kirjausten näkyminen potilastietojärjestelmässä
- Liikuntaneuvonnan linkittyminen osaksi hoidollista kokonaisuutta
Muutostarpeet ammattilaisen näkökulmasta:
- Asiakkaan ohjaaminen liikuntaneuvontaan helpottuu
- Varmistetaan ohjautuminen palveluihin tilanteissa, joissa palvelu olisi asiakkaan terveyden kannalta perusteltu ja tarpeellinen, mutta asiakkaan toimintakyky ei mahdollista itseohjautuvaa palveluiden piiriin hakeutumista
- Yhtenäinen kirjaamisalusta mahdollistaa sen, että
- Liikuntaneuvontaprosessi on seurattavissa myös terveyspalveluista
- Ohjannut taho näkee loppuyhteenvedon ja jatkotoimenpiteet liikuntaneuvontaprosessin päätyttyä
- Järjestelmään kirjataan näkyväksi myös tilanteet, joissa liikuntaneuvontaprosessi ei ole käynnistynyt
Muutostarpeet organisaation näkökulmasta
- Saadaan palveluiden ohjautumisen määrä ja vaikutukset näkyväksi OAB-koodeja hyödyntämällä
- Saada yhtenäiset palvelukuvaukset prosesseista, jotka tukevat Hyte-kerrointa
Sähköisen liikuntalähetteen kohderyhmänä ovat vähän liikkuvat, erityisesti kansansairauksia sairastavat tai riskiryhmissä olevat asiakkaat, jotka hyötyisivät liikkumisen lisäämisestä ja tai tarvitsevat liikunnan aloittamiseen apua ja tukea. Asiakasymmärrystä on lisätty keskusteluilla liikuntaneuvojien kanssa, jotka työkseen säännöllisesti tapaavat ja työskentelevät kyseisen kohderyhmän kanssa. Lisäksi asiakasymmärrystä on lisätty lukemalla aihepiiriin liittyviä tutkimuksia ja julkaisuja.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimintamallin tavoitteet:
- edistää erityisesti terveytensä kannalta vähän liikkuvien asiakkaiden ohjautumista hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan ja tätä kautta lisätä asiakkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja sairauksien ehkäisyä
- yhtenäistää Kanta-Hämeessä liikuntaneuvonnan prosessi ja ottaa käyttöön kuntien liikuntaneuvojille ja HVA:n sote- ammattilaisille työväline hyte-palveluohjaukseen
- lisätä yhteistyötä kuntien sekä hyvinvointialueen välillä
- yhtenäistää ja jalkauttaa kirjaamiskoodien käyttöä
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Muutosta mitataan seuraamalla OAB77-koodin käytön lisääntymistä. OAB77-koodi tilastoidaan silloin, kun asiakas ohjataan liikuntaneuvontaan sotepalveluista. Lisäksi seurataan säännöllisesti OAB78-koodin käyttöä, jonka liikuntaneuvoja kirjaa, kun liikuntaneuvontaprosessi käynnistyy.
Tavoitekohtaiset mittaroinnit:
- edistää erityisesti terveytensä kannalta vähän liikkuvien asiakkaiden ohjautumista hyvinvointialueelta kunnan liikuntaneuvontaan
- Mittari: OAB77-koodin käyttö lisääntyy 80% vuoden 2025 loppuun mennessä
- Mittari: OAB78-koodin määrä
- yhtenäistää Kanta-Hämeessä liikuntaneuvonnan prosessi
- Mittari: vuoden 2025 loppuun mennessä on kuvattu ja jalkautettu yhtenäinen liikuntaneuvonnan prosessi eri ikäryhmille
- Lisätä yhteistyötä kuntien ja hyvinvointialueen välillä
- Mittari: Kokemus yhteistyöstä liikuntaneuvojien ja hva-ammattilaisten kokemana (laadullinen mittari)
- Yhtenäistää ja jalkauttaa kirjaamiskoodien käyttöä
- Mittari: kirjaamiskoulutustallenteen katsojamäärät
- Mittari: OAB-koodien käyttömäärät
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Liikuntalähetteen käyttöönoton vaiheet ja vaiheiden edellyttämät henkilöstöresurssit:
- Liikuntaneuvonnan palveluketjun yhtenäistäminen (projektipäällikkö, kuntien liikuntaneuvojat)
- Sähköisen järjestelmän valinta (Kehittämisen asiantuntijat, projektiryhmä, ohjausryhmä)
- Kuntien sitoutuminen (Projektipäällikkö, Kuntien yhdyshenkilöt)
- Liikuntalähetteen käytännön toteutus potilastietojärjestelmässä (Sovellusasiantuntijat, Kirjaamiskoordinaattori, projektipäällikkö, 2MIT-henkilöstö)
- Sopimusten teko hyvinvointialueen ja kuntien välillä (Projektiryhmä, Hankinnan erityisasiantuntija, Tietosuojavastaavat, Lakimies, Kuntien yhdyshenkilöt, Terveydenhuollon johto, Sopimusten hallintahenkilöstö)
- Kirjaamiskoulutukset ja materiaalien tuottaminen (Kirjaamiskoordinaattori, Sovellusasiantuntija, Osaamisen kehittämisen asiantuntija, Projektipäällikkö)
- Viestintä toiminnan eri vaiheista (Projektipäällikkö, Viestintäpäällikkö)
- Liikuntaneuvojien säännölliset tapaamiset (Projektipäällikkö, Liikuntaneuvojat)
- Liikuntalähetteen raportoinnin edistäminen (Lifecare-asiantuntijat, Tietohallinnon asiantuntija, projektipäällikkö)
Toteutuksen eri vaiheiden aikataulu:
- Kevät 2024 prosessin käynnistyminen, resurssimuutokset hidastivat prosessin toimeenpanoa
- 05/2024 liikuntaneuvonnan palveluketjun yhtenäistäminen aloitettu yhteistyössä kuntien liikuntaneuvojien kanssa
- 10/2024 sähköisen järjestelmän päättäminen
- 11/2024 säännöllisten tapaamisten aloittaminen järjestelmäasiantuntijoiden kanssa ja käytännön ratkaisun suunnittelun alkaminen sekä kuntien sitoutumisen varmistaminen
- 12/2024 sopimuksen työstämisen aloittaminen
- 01/2025 sopimus valmistuu, kirjaamiskoulutusten suunnittelu
- 02/2025 sopimusten allekirjoitukset ja liikuntaneuvojien kirjaamiskoulutus
- 03/2025 liikuntaneuvojien kirjaamiskoulutukset
- 04/2025 jalkautuminen yksiköihin
- 05/2025 liikuntalähetteiden raportointinäkymän luominen ja ensimmäinen liikuntalähete-raportti lähijohtajille
Jotta toimintamalli saadaan juurrutettua pysyväksi toimintamalliksi, edellyttää se kaikkien liikuntaneuvontaprosessiin osallistuvien ammattilaisten osallistamista.
Jalkauttamissuunnitelma
- Liikuntalähetteen teosta toteutetaan sote-ammattilaisille koulutus, joka tallennetaan ja on nähtävissä Moodle-koulutusalustalla. Lisäksi luodaan kirjalliset läheteohjeet.
- Tehdään kirjallista materiaalia liikuntaneuvonnan markkinoimiseksi
- Liikuntalähetteen toteutumista seurataan osana implementointia: koordinoiva taho seuraa lähetteiden määriä ja raportoi yksiköille säännöllisesti määriä ja vaikuttavuustietoa. Mikäli lähetteitä ei toteudu toivotunlaisesti, jalkaudutaan yksikkötasolle ratkaisemaan esteitä liikuntaneuvontaan ohjaamiseksi.
- Liikuntalähetteestä jalkaudutaan eri yksiköihin kertomaan palvelusta, oikean kohderyhmän tunnistamisesta ja ohjaamisesta liikuntaneuvontaan
- Tunnistetaan vuosikellosta toistuvat foorumit ja verkostot, joissa liikuntalähetteen toteutumisesta raportoidaan
- Ammattilaisille viestitään säännöllisesti mm. Intran ja uutiskirjeiden avulla
- Liikuntalähete ja liikuntaneuvonta integroidaan osaksi palvelupolkuja, kuten ylipainon ja lihavuuden hoitopolkua
- Liikuntaneuvojien kanssa kokoonnutaan säännöllisesti ja edistetään palvelun tunnettavuuden lisäämistä mm. sosiaalisen median kampanjoiden avulla
