Intensiivihoitojakso on vuosina 2023-2024 RRF-hankkeen tukemana kehitetty uusi avohoidon toimintamalli leikki-ikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Uuden hoitomallin tarve nousi esille mietittäessä leikki-ikäisten lasten vähäistä hoitoon ohjautuvuutta sekä puolestaan kouluikää lähestyvien lasten lisääntynyttä hoidontarvetta. Nykykäsityksen mukaan oikea-aikaisesti toteutettu ja lapsen tarpeet huomioiva riittävän intensiivinen hoito tukee myönteisesti lapsen kehitystä.
Intensiivijaksoa suunnitellessa haluttiin rakentaa juuri leikki-ikäisen tarpeisiin vastaava hoitomalli. Pientä lasta hoidettaessa työskentely vanhempien kanssa on merkityksellistä ja lisää hoidon vaikuttavuutta.
Jaksolle sisällytettiin lapsen tunnesäätelyn tukeminen, joka kehittyy vanhemman oman tunnesäätelyn vaikutuspiirissä. Lapsella ei ole näitä taitoja syntyessään, vaan hän tarvitsee aikuisen vierelleen selviytyäkseen vaikeista tunteista ja kehittääkseen niitä ikätasoisesti.
Samoin leikki-ikäisen leikin merkitys ja tukeminen koettiin tärkeäksi. Lapsi liittyy toisiin leikin kautta ja tämän puuttuminen voi kertoa isoista kehityshaasteista pienen ihmisen elämässä. Havainnoidessamme lapsen leikkiä saamme tietoa hänen ajatuksistaan, kokemuksistaan ja taidoistaan.
Intensiivihoitojaksolle valikoituvat lähetteiden perusteella lapset, joiden oletetaan hyötyvän perhekeskeisestä vuorovaikutushoidosta. Intensiivihoitojakso on samalla sekä hoidollinen että tutkiva.
Intensiivihoitojakso toteutetaan 6–12 viikon aikana ja edellyttää perheiltä aktiivista sitoutumista. Hoitokäynneillä havainnoidaan lapsen kasvua, kehitystä ja tunne-elämää. Usein saman aikaisesti toteutuu toimintaterapia-arvio, jonka kautta saadaan lisää tietoa lapsen kokonaiskehityksestä ja tuen tarpeesta. Intensiivihoitojakson työskentelyssä yhteisenä olennaisena fokuksena on ymmärryksen lisääntyminen lapsen mielestä, vanhemmuudesta sekä ongelmakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Leikki-ikäiselle kohdennettua toimintamallia ei ole aiemmin ollut lastenpsykiatrialla, vaan hoito on koostunut erillisistä avohoidon hoitokeinoista. Nyt haluttiin räätälöidä juuri leikki-ikäisille laadukkaaseen hoitoon tähtäävä intensiivihoitomalli. Hoidossa on mukana perhekeskeinen vuorovaikutushoito.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella pikkulapsipsykiatrian vauvatiimi tarjoaa raskaana oleville ja vauvaperheille toimivat erikoissairaanhoidonpalvelut, samoin avo- ja osastohoito kouluikäisille lapsille.
Tämä mahdollisuus haluttiin tuoda myös leikki-ikäisille ja heidän perheilleen, koska kouluikää lähestyvät lapset tulivat hoidonpiiriin oireilla, joita olisi voitu lievittää jo paljon varhaisemmassa vaiheessa.
On haluttu tarjota leikki-ikäisille oikea-aikaisesti laadukas arvio/hoitojakso.
Kohderyhmänä on 1.5-6-vuotiaat lapset ja heidän perheensä. Intensiivihoitojaksolle valikoituvat lähetteiden perusteella ne lapset, joiden oletetaan hyötyvän perhekeskeisestä vuorovaikutushoidosta.
Hoitojakson aluksi lapsi ja vanhemmat asettavat tavoitteet käynneille. Intensiivihoitomalli on sekä hoidollinen että tutkiva/arvioiva jakso ja työskentelyssä yhteisenä olennaisena fokuksena on ymmärryksen lisääntyminen lapsen mielestä, vanhemmuudesta sekä ongelmakäyttäytymisestä.
Osa hoitomallista toteutetaan päiväkodissa. Tämä antaa työntekijöille lisää ymmärrystä ja keinoja tukea lapsen arkea.
Muutoksella haluttiin leikki-ikäiselle oikea-aikaisesti kohdennettu toimintamalli. Leikki-ikäisen toimintamallia ei ollut aikaisemmin ollut lastenpsykiatrialla, vaan hoito oli koostunut erillisistä avohoidon hoitokeinoista.
Hankkeen aluksi oli ajatus, että mittaristona toimii hoitojakson aikana mentalisaation vahvistumista mittaava kysely eli ymmärryksen lisääntyminen lapsen mielestä, vanhemmuudesta ja ongelmakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Tämän toteutus huomattiin hankalaksi jo hankkeen alkuvaiheessa ja mittaristoksi vaihdettiin pilottiperheiden määrä.
Pilottiperheiden kanssa työskenteleville on tullut näkemys, että intensiivihoitomalli on kerännyt nopeasti ja kattavasti tietoa lapsen tilanteesta ja hoidon tarpeesta. Käynneillä on tullut esille, että vanhempien ymmärrys lapsen käyttäytymisestä on lisääntynyt. Tämä puolestaan on vaikuttanut positiivisesti vuorovaikutukseen lapsen kanssa ja vähentänyt lapsen kuormittumista.
Ohjausryhmän ajatus vaikuttavuuteen vaikuttavista asioista:
1.Lapsi ja perhe asettavat omat tavoitteet, jolloin työskentely lähtee liikkeelle perheen tarpeiden pohjalta.
2.Riittävän tiheät käyntikerrat ja intensiivinen työote. Kerätään kattavasti tietoa lyhyessä ajassa, luottamussuhde rakentuu perheen kanssa.
3.Strukturoitu malli, eli selkeä ja järjestelmällinen lähestymistapa, joka auttaa saavuttamaan asetetut tavoitteet.
Vaikuttavuudet voidaan olettaa näkyvän:
1. lapsen hyvinvointina
2. perheen voimavarojen lisääntymisenä
3. lapsen oman päiväkotiryhmän arjen helpottumisena
4. ylisukupolvisuudessa
Intensiivihoitojakso toteutetaan työparityöskentelynä, moniammatillisen tiimin tukemana. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen intensiivihoitojakson työryhmään kuuluu sairaanhoitajia, erityislastentarhanopettaja, perhepsykoterapeutti, lastenpsykiatrian lääkäri, psykologi ja toimintaterapeutti.
Intensiivihoito sisältää MIM-työskentelyn vaatien työntekijältä menetelmäkoulutuksen. MIM on Marianne Marschackin kehittämä lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutuksen kuvantamistapa.
Intensiivihoitojakso on vuosina 2023-2024 RRF-hankkeen tukemana kehitetty uusi avohoidon toimintamalli leikki-ikäisille lapsille ja heidän perheilleen. Uuden hoitomallin tarve nousi esille mietittäessä leikki-ikäisten lasten vähäistä hoitoon ohjautuvuutta sekä puolestaan kouluikää lähestyvien lasten lisääntynyttä hoidontarvetta. Nykykäsityksen mukaan oikea-aikaisesti toteutettu ja lapsen tarpeet huomioiva riittävän intensiivinen hoito tukee myönteisesti lapsen kehitystä.
Intensiivijaksoa suunnitellessa haluttiin rakentaa juuri leikki-ikäisen tarpeisiin vastaava hoitomalli. Pientä lasta hoidettaessa työskentely vanhempien kanssa on merkityksellistä ja lisää hoidon vaikuttavuutta.
Jaksolle sisällytettiin lapsen tunnesäätelyn tukeminen, joka kehittyy vanhemman oman tunnesäätelyn vaikutuspiirissä. Lapsella ei ole näitä taitoja syntyessään, vaan hän tarvitsee aikuisen vierelleen selviytyäkseen vaikeista tunteista ja kehittääkseen niitä ikätasoisesti.
Samoin leikki-ikäisen leikin merkitys ja tukeminen koettiin tärkeäksi. Lapsi liittyy toisiin leikin kautta ja tämän puuttuminen voi kertoa isoista kehityshaasteista pienen ihmisen elämässä. Havainnoidessamme lapsen leikkiä saamme tietoa hänen ajatuksistaan, kokemuksistaan ja taidoistaan.
Intensiivihoitojaksolle valikoituvat lähetteiden perusteella lapset, joiden oletetaan hyötyvän perhekeskeisestä vuorovaikutushoidosta. Intensiivihoitojakso on samalla sekä hoidollinen että tutkiva.
Intensiivihoitojakso toteutetaan 6–12 viikon aikana ja edellyttää perheiltä aktiivista sitoutumista. Hoitokäynneillä havainnoidaan lapsen kasvua, kehitystä ja tunne-elämää. Usein saman aikaisesti toteutuu toimintaterapia-arvio, jonka kautta saadaan lisää tietoa lapsen kokonaiskehityksestä ja tuen tarpeesta. Intensiivihoitojakson työskentelyssä yhteisenä olennaisena fokuksena on ymmärryksen lisääntyminen lapsen mielestä, vanhemmuudesta sekä ongelmakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä.
Leikki-ikäiselle kohdennettua toimintamallia ei ole aiemmin ollut lastenpsykiatrialla, vaan hoito on koostunut erillisistä avohoidon hoitokeinoista. Nyt on räätälöity juuri leikki-ikäisille laadukkaaseen hoitoon tähtäävä intensiivihoitomalli. Hoidossa on mukana perhekeskeinen vuorovaikutushoito.
Leikki-ikäisen intensiivihoitomalli on vuosien 2023-24 pilotoinnin myötä saanut paikkansa hoitomallina lastenpsykiatrialla.
Toimintamallia on kehitetty ja pilotoitu 18 perheen kanssa vuosina 2023-2024, ja kehitetty toimintamalli on mallinnettu, otettu käyttöön ja jalkautettu Soiten lastenpsykiatrialla tukien leikki-ikäisten perheitä jatkossakin.
Leikki-ikäisen intensiivijakson pilotoinnin voi ottaa käyttöön sellaisenaan lastenpsykiatrialla.
Vaatii työntekijältä ymmärryksen mentalisaatioteoriasta, leikin merkityksestä lapsen kehitykselle sekä MIM- menetelmäosaamisen.
