Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Alaikäisten päihdepalvelut ovat olleet puutteelliset ja tarve näissä erityisen haastavissa tilanteissa yhteistoimintamallin kehittämiselle on välttämätön.
Lastensuojelun, mielenterveys- ja päihdetyön yhteisasiakkuustoimintamalli Kanta-Hämeen hyvinvointialueella (RRP, P4, I1)
Tiivistelmä
Yhteisasiasiakkuus-toimintamalli edistää tehokasta palvelua vähentämällä siirtymiä palveluiden välillä, selkeyttämällä vastuunjakoa ja vahvistamalla monitoimijaista, suunnitelmallista yhteistyötä. Lapsi/nuori ja perhe saa yli toimirajojen parhaan mahdollisen osaamisen tuekseen.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kanta-Hämeen alueella erityisen vaativissa mielenterveys- ja päihdeasioissa ei ole ollut systemaattista toimintamallia, vaan se on puuttunut. Hyvinvointialueella on paljon mielenterveys- ja päihdesyin asioivia asiakkaita ja lastensuojelulaitoksia.
Asiakas: alaikäisten päihdepalvelut ovat olleet puutteelliset.
Ammattilainen: ammattilaisen rooli suhteessa asiakasprosessiin on sopimatta, asiakasprosessi on epäselvä, ammattilaisten osaamisvajetta on tarve korjata.
Organisaatio: johtamisen haasteet; vastuunjako sopimatta prosessin eri vaiheissa.
Yhteiskunta: nuorten mielenterveys- ja päihdepulmien tilanne on monimutkaistunut, nuorten huumekuolemat lisääntyneet, hoitoon pääsy vaikeutunut.
Prosessissa on mukana kokemusasiantuntijoita.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on, että lastensuojelun ja psykiatrian yhteisasiakkaana olevat lapset ja heidän läheisensä saavat vahvemmin heidän tarpeeseensa vastaavaa tukea parantamalla jo olemassa olevien palveluiden yhteistoimintaa ja lisätä puuttuvia palveluita.
Tavoittelemme toimintaa, jossa perheen saama tuki eri toimijoilta on yhteensovitettua ja koordinoitua. Tällöin perhe saa yli toimirajojen parhaan mahdollisen osaamisen tuekseen, työ suunnitellaan yhdessä ja sitä tehdään yhdessä joustavin työmuodoin. Perhettä ei siirretä eteenpäin toiseen palveluun, vaan kutsutaan muut mukaan ja jaetaan vastuu.
Lisäksi tavoitteena on, että saamme näkyville ja huomioimme talousarviossa palvelut, jotka hyvinvointialueella puuttuvat.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Yhteisasiakkuussuunnitelmien määrä
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimi- ja tulosalueiden sitoutuminen yhteiseen työhön. Johtamisen sitoutuminen kaikilla eri tasoilla yhteistyöhön. Muutosjohtamisen kyky ja valmius.
Toimintamallin ydinsisältö
Yhteisasiasiakkuus-toimintamalli edistää tehokasta palvelua vähentämällä siirtymiä palveluiden välillä, selkeyttämällä vastuunjakoa ja vahvistamalla monitoimijaista, suunnitelmallista yhteistyötä. Lapsi/nuori ja perhe saa yli toimirajojen parhaan mahdollisen osaamisen tuekseen.
Toimintamallin aikaansaama muutos
Lastensuojelun sisällä ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen sisällä oleva kehittäminen on ollut sujuvaa, mutta integroiva yhteistyö otti aikaa poikkihallinnollisen johtamisen puuttumisen vuoksi. Tämä edellyttää hyvinvointialueella edelleen keskustelun jatkumista. Lopputuloksena voidaan todeta:
- Yhteisasiakkuus-toimintamalli on tehty
- Yhteisasiakkuus-koulutukset ovat käynnistyneet
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
Sopikaa roolit toimi- ja tulosalueiden kesken ennen kuin lähdette kehittämään yhteistoimintamallia.
Konkreettinen toimeenpanosuunnitelma tulee tehdä yhdessä johdon kanssa ja sitouttaa kaikki tasot työskentelyyn.
Taustatiedot
Maantieteellinen alue
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Kanta-Hämeen hyvinvointialue
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)