Lastensuojelu on hyvin spesifisen osaamisen kenttä. Lastensuojeluun liittyy paljon kompleksisia tilanteita ja haasteita. Lastensuojeluasiakkuus voi aiheuttaa leimaantumisen pelkoa sekä häpeää. Lastensuojelu onkin asiakkaan näkökulmasta hyvin herkkä toimintakenttä. Tämän vuoksi on tärkeää, että kun puhutaan osallisuudesta, kokemusasiantuntijuudesta ja vertaisuudesta lastensuojelusta sitä ei voi linkittää täysin muuhun sote-toimintakentän osallisuuteen, vaan asiakasosallisuus lastensuojelussa vaatii paljon ymmärrystä ja osaamista kompleksisista tilanteita. Lisäksi lastensuojelun asiakkaana olevilla ja olleilla lapsilla sekä nuorilla voi olla paljon osaamista myös muista palveluista, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalveluista, koulumaailmasta puhumattakaan. Yllä mainittujen seikkojen vuoksi on tärkeää, että lastensuojelun kokemusasiantuntijuus- ja vertaistoimintoja koordinoi oma koordinaattorinsa. Hänellä olisi tärkeää olla myös vertaistyöntekijä-työpari, jonka merkitystä kehittämisen tiimissämme korostettiin.
Lastensuojelun kokemusasiantuntija- ja vertaisrakenne on hyödynnettävissä ja käytettävissä muiden maakuntien ohella myös muissa palveluissa, kuten vaikkapa koko sote-keskus kontekstissa. Järjestöt ja yhdistykset on tärkeää pitää koko ajan mukana toiminnoissa ja niiden kehittämisessä. Rakennetta on tärkeää myös kehittää koko ajan yhdessä asiakkaiden ja työntekijöiden kanssa. On kuitenkin hyvä muistaa, että asiakkaat, lapset, nuoret, perheet ja kaikki muut läheiset, joita lapsen lastensuojelun asiakkuus koskettaa, ovat kaiken keskiössä eli kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintaa tehdään heitä varten. Asiakaspalaute, yhteiskehittäminen sekä mittaaminen ovat erittäin tärkeitä asioita ja niihin tulee panostaa. Jos asiakkailta ei kysytä, niin mistä tiedetään, että teemme oikeita asioita? Kehittämisen tiimissämme kysymyksiä herätti myös tietosuoja-asiat. Lastensuojeluasiakkuus on salassapidettävää tietoa. Kuinka vertais- tai kehittämistoiminnoissa, joissa mukana on alaikäisiä lastensuojelun asiakkaita, voidaan taata salassapito. Yli 18-vuotiaiden nuorten ja läheisten kohdalla riittää oma suostumus, mutta kuinka toimitaan alaikäisten lasten kanssa? Riittääkö lapsen sekä huoltajan tai lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lupa?
Työntekijöille ja asiakkaille täytyy tehdä infopaketit eri toiminnoista. Kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenne sisältyy lapsen ja nuoren lastensuojelun asiakkuuspolkuun. Huomioidaan myös tuki ja osallisuus lapsen vanhempien, sisarusten ja muiden läheisten kohdalla. Lisäksi mahdolliset sijaisvanhemmat ja sijaissisarukset. Myös tietojärjestelmään liittyviä kysymyksiä pohditaan. Voisiko asiakastietojärjestelmä muistuttaa työntekijää huomioimaan kokemusasiantuntija- ja vertaistoiminnot esimerkiksi kun asiakkuus avataan tai asiakkuuden tyyppi muuttuu? Lisäksi työntekijöille ja asiakkaille on tulee avata, mitä eri termeillä, kuten osallisuudella, vertaisuudella, kokemusasiantuntijuudella sekä kehittäjäasiakkaalla, tarkoitetaan. Yhteinen kieli ja yhteinen ymmärrys on tärkeää.
Koordinaattorin ja vertaistyöntekijän työnkuva on hyvin monipuolinen. Heidän työtehtäviin kuuluvat alla olevat työtehtävät:
•Kokonaisuuden hallinta ja kehittäminen (sis. kehitettävien asioiden eteenpäin vieminen ja palautteen kerääminen sekä jatkokäsittely). Myös kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintojen kehittäminen sekä niistä palautteen kerääminen ja käsittely.
•Toiminnan vaikuttavuuden seuranta ja mittaaminen – toiminnan kehittäminen myös sen mukaisesti.
•Yhteistoiminta ja yhteiskehittäminen lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
•Toimintojen (osallisuuden eri muodot) koordinointi ja ryhmien vetäjien koordinointi.
•Palkkiojärjestelmän ylläpito ja sen kehittäminen kokemusasiantuntijoille. (huomioitava palkkioiden vaikutukset muihin mahdollisiin tukiin)
•Mahdolliset sopimukset (toiminnan järjestäjän ja hyvinvointialueen välillä).
•Nettisivujen ylläpito (sähköisen perhekeskuksen alla).
•Tiedon lisääminen kokemusasiantuntijuudesta (esim. videot, nettisivut, some, esitteet) ja toimintojen markkinointi sekä työntekijöille että lapsille, nuorille ja perheille.
•Työnohjauksen koordinointi kokemusasiantuntijoille.
•Vertaistyöntekijän erityistehtävänä esimerkiksi ryhmien vetäminen ja asiakkaan tukena sekä tukihenkilönä toimiminen.
•Kokemusasiantuntijapankin ja koulutuspoolin ylläpito sekä koordinointi.
•Koordinoida ja järjestää Nuorten Foorumi hyvinvointialueelle yhteistyössä toimijoiden kanssa.
•Tiivis yhteistyö osallisuuskoordinaattorin kanssa ja kytkeytyminen suurempaan osallisuuden rakenteeseen hyvinvointialueella.
•Olla osana valtakunnallista lastensuojelun osallisuuden kehittämistyötä.
Kokemusasiantuntija- ja vertaisryhmätoimintoihin kuuluu paljon huomioitavia asioita yleisellä tasolla, joista alla on mainittuna useita.
-Turvallisen tilan periaatteet ja eettisyys. Lapsen, nuoren ja perheiden näkemyksiin tulee aina suhtautua kunnioittavasti ja toimintojen tulee olla vastuullisia.
-Lastensuojelun kokemusasiantuntijoita ei kouluteta, vaan tarkoituksena on, että itse toiminta kouluttaa, kun tulevat esimerkiksi ryhmiin.
-Keskustelun tulee olla avointa sekä informatiivista ja esimerkiksi vaikuttamismahdollisuuksista sekä tavoitteista tulee kertoa aina avoimesti.
-Järjestöjen mukanaolo kehittämisessä ja toimintojen tuottamisessa pidettävä koko ajan mukana.
-Kuljettaminen esimerkiksi ryhmiin ja tapahtumiin esimerkiksi sijaishuoltopaikoista.
-Hyvät tarjoilut ryhmissä.
-Oikeus osallistua on myös oikeutta olla osallistumatta, jos lapsi, nuori tai perhe niin toivoo (toiminnat ovat aina vapaaehtoisia).
-Some-näkyvyys eri toiminnoista ja somen eri kanavien hyödyntäminen kaikessa.
-Tietosuoja ja salassapito (myös virtuaalisesti osallistuessa).
-Ryhmien vetäminen osaksi lastensuojelun työntekijöiden työtä, ryhmiä vetämässä myös vertaistyöntekijä
-Tulosten, palautteen ja kehitystyön näkyväksi tekeminen. Vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan jatkuva kehittäminen yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa.
-3x10D Lastensuojelu elämäntilanne- ja osallisuusmittari käyttöön.
-Joidenkin toimintojen kierto eri alueilla hyvinvointialueella? Maantieteellisyyden huomiointi.
-Järjestökoordinaattori hyvinvointialueella? Yhteistyö ja yhteinen työ järjestökoordinaattorin sekä osallisuuskoordinaattorin kanssa.
-Systeemisen toimintavan ja ajattelun hyödyntäminen (asiakas on jo keskiössä).
-Muistetaan huomioida myös avohuollon asiakkaat.
-Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden koulutus osallisuuteen, kokemusasiantuntija- ja vertaistoimintarakenteeseen ja toimintojen jalkauttaminen kentälle.
-Kokemustieto ja ammattilaisten tuottama tieto yhdessä.
-Siedetään alkuun pieniäkin osallistujamääriä.
- Osallisuus tulee huomioida kaikilla tasoilla.
