Lastenneuvolan prosessikuvaus - huoltajan päihteiden käyttö ja pelaaminen

Luotu 07.09.2026
Lastenneuvolan prosessikuvaus - huoltajan päihteiden käyttö ja pelaaminen
Lastenneuvolan prosessikuvaus - huoltajan päihteiden käyttö ja pelaaminen

Tiivistelmä

Toimintamalli on yhtenäinen prosessikuvaus lastenneuvolan terveydenhoitajille huoltajien päihteiden käytön ja rahapelaamisen varhaiseen tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen, arviointiin ja palveluohjaukseen. Malli tukee perhelähtöistä työskentelyä osana neuvolan perustyötä ja tarjoaa yhteiset toimintatavat huolen käsittelyyn sekä jatkotoimenpiteiden suunnitteluun. 

Toimintamallin käyttöönoton myötä toimintakäytännöt ovat yhtenäistyneet koko Pohjanmaan hyvinvointialueella, ja neuvoloiden terveydenhoitajat on koulutettu mallin käyttöön. 

Tavoitteena on vahvistaa varhaisen tunnistamisen ja tuen toimintakulttuuria, edistää lasten turvallisia kasvuolosuhteita, tukea perheiden hyvinvointia sekä varmistaa yhdenvertaiset ja oikea-aikaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on ehkäistä haittojen kasautumista ja vähentää korjaavien palveluiden tarvetta.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Toimintamalli vastaa tarpeeseen tunnistaa ja ottaa varhain puheeksi huoltajien päihteiden käyttöön ja rahapelaamiseen liittyviä huolia lastenneuvolassa. Huoltajien päihteiden käyttö ja rahapelaaminen voivat vaikuttaa vanhemman hyvinvointiin, toimintakykyyn, vanhemmuuteen sekä lapsen kasvuun, kehitykseen ja turvalliseen arkeen. Tuen tarpeet jäävät kuitenkin usein tunnistamatta riittävän varhaisessa vaiheessa, jolloin ongelmat voivat pitkittyä ja niiden vaikutukset ulottua koko perheeseen.

Kohderyhmän näkökulmasta toimintamalli tarjoaa lastenneuvolan ammattilaisille selkeän ja yhtenäisen toimintatavan huolen tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen, tilanteen arviointiin sekä jatkotuen järjestämiseen. Toimintamalli tukee ammattilaisten osaamista ja varmuutta haastavien asioiden käsittelyssä sekä vahvistaa perheiden yhdenvertaista kohtaamista.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamalli vastaa tarpeeseen yhtenäistää lastenneuvoloiden käytäntöjä koko Pohjanmaan hyvinvointialueella. Ennen toimintamallin käyttöönottoa huoltajien päihteiden käyttöön ja rahapelaamiseen liittyviä tilanteita käsiteltiin eri alueilla osittain eri tavoin. Yhteisesti laadittu prosessikuvaus tukee yhdenmukaisia toimintakäytäntöjä, selkeyttää ammattilaisten rooleja ja vastuita sekä edistää sujuvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta toimintamalli tukee ehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä sekä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämistä. Varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki voivat ehkäistä ongelmien kasautumista, vähentää korjaavien palveluiden tarvetta sekä vahvistaa lasten turvallisia kasvuolosuhteita ja perheiden hyvinvointia.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallin ensisijaisena kohderyhmänä ovat lastenneuvolan ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään lapsiperheitä ja heidän huoltajiaan. Ammattilaiset tarvitsevat selkeän, käytännönläheisen ja yhtenäisen toimintamallin huoltajien päihteiden käytön ja rahapelaamisen tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen, tilanteen arviointiin sekä jatkotuen järjestämiseen. Näiden teemojen käsittely voidaan kokea haastavaksi, ja ammattilaiset tarvitsevat tukea sekä yhteisiä toimintakäytäntöjä vaikeiden asioiden käsittelyyn.

Toimintamallia tarvitaan myös siksi, että ennen sen käyttöönottoa huoltajien päihteiden käyttöön ja rahapelaamiseen liittyviä tilanteita käsiteltiin Pohjanmaan hyvinvointialueen eri alueilla osittain eri tavoin. Yhteinen prosessikuvaus lisää ammattilaisten yhdenmukaisia toimintatapoja, vahvistaa osaamista sekä tukee tasalaatuisten palveluiden toteutumista koko hyvinvointialueella.

Välillisenä kohderyhmänä ovat lapsiperheet ja erityisesti ne huoltajat, joiden päihteiden käyttöön tai rahapelaamiseen liittyy huolta tai tuen tarvetta. Toimintamallin avulla tuen tarpeet voidaan tunnistaa aikaisemmin, jolloin huoltajat voidaan ohjata tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Samalla edistetään lasten hyvinvointia, turvallista kasvuympäristöä sekä perheiden arjen sujuvuutta.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa lastenneuvolan ammattilaisten valmiuksia tunnistaa, ottaa puheeksi ja arvioida huoltajien päihteiden käyttöön ja rahapelaamiseen liittyviä huolia sekä ohjata perheitä tarkoituksenmukaisen tuen piiriin. Tavoitteena on tarjota ammattilaisille selkeä ja yhtenäinen toimintatapa tilanteisiin, joissa huoltajan päihteiden käyttö tai rahapelaaminen voi vaikuttaa vanhemmuuteen, perheen hyvinvointiin tai lapsen kasvuun ja kehitykseen.

Toimintamallin tavoitteena on yhtenäistää lastenneuvoloiden toimintakäytäntöjä koko Pohjanmaan hyvinvointialueella siten, että perheet saavat tasalaatuista tukea ja palvelua asuinpaikastaan riippumatta. Tavoitteena on myös selkiyttää ammattilaisten rooleja, vastuita ja yhteistyötä eri palveluiden välillä.

Perheiden näkökulmasta tavoitteena on tunnistaa tuen tarpeet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, lisätä huoltajien mahdollisuuksia saada oikea-aikaista tukea sekä ehkäistä ongelmien kasautumista. Samalla pyritään vahvistamaan lapsen hyvinvointia, turvallista kasvuympäristöä sekä perheen voimavaroja.

Toimintamallin tavoitteena on myös varmistaa, että kaikilla lastenneuvolan terveydenhoitajilla on yhdenmukainen osaaminen toimintamallin toteuttamiseen. Tämän tueksi kaikki Pohjanmaan hyvinvointialueen lastenneuvoloiden terveydenhoitajat on koulutettu prosessikuvauksen käyttöön.

Pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa varhaisen tunnistamisen ja varhaisen tuen toimintakulttuuria, ehkäistä päihteiden käytöstä ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja sekä edistää lasten, vanhempien ja perheiden hyvinvointia.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoitteiden toteutumista voidaan seurata sekä määrällisillä että laadullisilla mittareilla. Seuranta voi perustua henkilöstöltä kerättävään palautteeseen, toimintamallin käyttöönoton laajuuteen sekä asiakkaiden tuen tarpeiden tunnistamiseen ja palveluohjaukseen liittyviin havaintoihin.

Seurantaa ja arviointia voidaan toteuttaa esimerkiksi seuraavilla tavoilla:

  • Seurataan, kuinka laajasti toimintamalli ja puheeksioton käytännöt otetaan käyttöön neuvoloissa ja muissa palveluissa.
  • Kerätään käyttäjäpalautetta terveydenhoitajilta ja muilta ammattilaisilta toimintamallin toimivuudesta, käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä.
  • Arvioidaan, miten puheeksiotto toteutuu asiakaskohtaamisissa ja kuinka hyvin ammattilaiset kokevat osaavansa ottaa vaikeita teemoja puheeksi.
  • Seurataan, tunnistetaanko tuen tarpeita aikaisemmassa vaiheessa ja ohjautuvatko asiakkaat tarkoituksenmukaisten tuki-, hoito- ja auttamispalveluiden piiriin.
  • Tarkastellaan asiakkaiden esiin nostamien huolten määrää ja sisältöä, mukaan lukien huoli läheisen päihteiden käytöstä tai rahapelaamisesta.
  • Hyödynnetään kehittämistyön yhteydessä kerättäviä kokemuksia, palautteita ja mahdollisia kyselyitä toimintamallin edelleen kehittämisessä.

Erityisenä laadullisena havaintona on ollut, että seulontalomakkeeseen lisätty kysymys "Onko sinulla huolta jonkun läheisesi päihteiden käytöstä tai rahapelaamisesta?" on lisännyt keskustelua asiakkaiden ja terveydenhoitajien välillä sekä helpottanut riskikäytön, läheisten kuormittumisen ja tuen tarpeiden tunnistamista aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin keskeisiä edellytyksiä ovat johdon tuki, ammattilaisten sitoutuminen, moniammatillinen yhteistyö, riittävät henkilöstöresurssit, osaaminen sekä toimivat ja helposti saatavilla olevat työvälineet. Toimintamallia kehitettiin työryhmässä, jossa oli mukana kolme esihenkilöä ja neljä terveydenhoitajaa eri puolilta Pohjanmaata. Kehittämistyö edellytti osallistujilta aikaa, aktiivista osallistumista ja sitoutumista yhteisten toimintatapojen kehittämiseen. Työtä toteutettiin sekä kasvokkain järjestetyissä työpajoissa että Teams-kokouksissa, mikä mahdollisti eri alueiden näkökulmien huomioimisen ja yhteisen toimintamallin rakentamisen koko hyvinvointialueelle.

Toimintamallin toteuttaminen edellyttää, että terveydenhoitajilla on riittävä osaaminen puheeksiottoon, varhaiseen tunnistamiseen, tilanteen arviointiin sekä asiakkaiden palveluohjaukseen. Lisäksi ammattilaisten käytettävissä tulee olla ajantasainen tieto alueellisista ja valtakunnallisista tuki-, hoito- ja auttamispalveluista. Toimintamallin tueksi laadittu sähköinen prosessikuvaus tarjoaa terveydenhoitajille helposti saavutettavan työvälineen, joka sisältää taustatietoa, lomakkeita, itsehoito-ohjeita sekä palvelu- ja yhteystietoja.

Keskeinen edellytys on myös organisaation johdon ja esihenkilöiden tuki, jotta toimintamallin käyttöönotolle, ylläpidolle ja kehittämiselle varataan riittävästi aikaa ja resursseja. Toimiva viestintä, henkilöstön perehdyttäminen sekä sisällön säännöllinen päivittäminen ovat välttämättömiä toimintamallin laadun ja yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi. Toimintamallin tavoitteena on luoda yhtenäinen toimintatapa kaikkiin Pohjanmaan lastenneuvoloihin ja tukea terveydenhoitajia ottamaan mielenterveyteen, lähisuhdeväkivaltaan sekä päihteiden, nikotiinituotteiden ja rahapelaamisen teemoihin liittyviä asioita puheeksi varhaisessa vaiheessa.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin ydin on yhtenäinen prosessikuvaus, jonka avulla lastenneuvolan terveydenhoitajat tunnistavat, ottavat puheeksi ja arvioivat huoltajien päihteiden käyttöön ja rahapelaamiseen liittyviä huolia sekä tukevat perheitä tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin hakeutumisessa.

Toimintamalli etenee vaiheittain osana lastenneuvolan perustyötä. Terveydenhoitaja tunnistaa mahdollisen huolen neuvolakäynneillä havainnoinnin, keskustelujen, asiakkaan tilanteen kartoittamisen tai seulontamenetelmien avulla. Mikäli huoli herää, asia otetaan puheeksi kunnioittavasti ja perhelähtöisesti hyödyntäen yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja työvälineitä.

Puheeksi ottamisen jälkeen terveydenhoitaja arvioi yhdessä huoltajan kanssa tilanteen vaikutuksia vanhemmuuteen, perheen arkeen sekä lapsen hyvinvointiin. Arvioinnin perusteella sovitaan tarvittavista jatkotoimenpiteistä, kuten seurannasta neuvolassa, lisätuesta tai ohjauksesta tarkoituksenmukaisiin palveluihin.

Toimintamalli yhtenäistää toimintakäytäntöjä koko Pohjanmaan hyvinvointialueella ja selkiyttää eri toimijoiden vastuita sekä yhteistyötä. Kaikki lastenneuvoloiden terveydenhoitajat on koulutettu prosessikuvauksen käyttöön yhdenmukaisten toimintatapojen varmistamiseksi.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Ennen toimintamallin käyttöönottoa huoltajien päihteiden käyttöön ja rahapelaamiseen liittyvissä käytännöissä oli alueellisia eroja Pohjanmaalla. Toimintamalli yhtenäistää toimintatapoja, tukee perheiden yhdenvertaista kohtelua ja edistää tasavertaista pääsyä tuen ja palveluiden piiriin asuinpaikasta riippumatta.

Se vahvistaa terveydenhoitajien osaamista ja varmuutta, sillä selkeä prosessikuvaus auttaa tunnistamaan tuen tarpeita, ottamaan asiat puheeksi ja etenemään tilanteissa johdonmukaisesti. Prosessikuvaus lisää myös työntekijöiden turvallisuuden tunnetta työssä, koska he tietävät, miten toimia ja mikä on seuraava askel eri tilanteissa.

Perheiden näkökulmasta muutos näkyy varhaisempana tuen tarpeiden tunnistamisena, oikea-aikaisena tukena ja johdonmukaisempana palveluohjauksena.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin lyhyen aikavälin tuloksina on syntynyt yhtenäinen toimintatapa, jonka avulla mielenterveyteen, lähisuhdeväkivaltaan sekä päihteiden, nikotiinituotteiden ja digi-/rahapelaamisen teemoihin liittyviä asioita voidaan ottaa puheeksi systemaattisesti kaikissa Pohjanmaan lastenneuvoloissa. Toimintamallin käyttöönotto on lisännyt terveydenhoitajien käytettävissä olevia työvälineitä ja tukenut puheeksiottoon liittyvää osaamista.

Käyttäjäkokemusten perusteella toimintamalli on madaltanut haastavien aiheiden puheeksi ottamisen kynnystä ja helpottanut keskustelujen käynnistämistä asiakkaiden kanssa. Erityisesti seulontalomakkeeseen lisätyt kysymykset ovat tukeneet tervey

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin pitkän aikavälin tavoitteena on vahvistaa varhaisen tunnistamisen ja varhaisen tuen toimintakulttuuria lastenneuvoloissa sekä ehkäistä huoltajien päihteiden käytöstä ja rahapelaamisesta aiheutuvien haittojen kasautumista.

Tavoitteena on edistää lasten turvallisia kasvuolosuhteita, perheiden hyvinvointia ja vanhempien toimintakykyä. Yhtenäinen toimintamalli tukee yhdenvertaisten palveluiden toteutumista koko Pohjanmaan hyvinvointialueella ja varmistaa, että perheet saavat oikea-aikaista tukea asuinpaikastaan riippumatta.

Pitkällä aikavälillä tämä voi vähentää korjaavien palveluiden tarvetta sekä vahvistaa lasten, perheiden ja yhteisöjen hyvinvointia.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin kustannusvaikutuksia ei ole vielä arvioitu tai todennettu. Toimintamallilla tavoitellaan kuitenkin kustannussäästöjä pitkällä aikavälillä vahvistamalla varhaista tunnistamista, puheeksiottoa ja oikea-aikaista tukea. Kun perheiden tuen tarpeet tunnistetaan aiemmin ja asiakkaat ohjautuvat tarkoituksenmukaisiin palveluihin oikea-aikaisesti, voidaan ehkäistä ongelmien vaikeutumista ja raskaampien palveluiden tarvetta myöhemmässä vaiheessa.

Lyhyellä aikavälillä toimintamallin kehittäminen ja käyttöönotto ovat edellyttäneet henkilöstön työpanosta, työpajoihin osallistumista, kouluttautumista sekä sähköisen prosessikuvauksen laatimista. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on tehostaa terveydenhoitajien työtä yhtenäisten toimintatapojen ja helposti saatavilla olevien työvälineiden avulla sekä vähentää mielenterveysongelmien, päihteiden käytön, rahapelaamisen ja lähisuhdeväkivallan aiheuttamia yksilö-, perhe- ja palvelujärjestelmäkustannuksia.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on hyvin siirrettävissä myös muihin toimintaympäristöihin ja kohderyhmille, joissa kohdataan lapsiperheitä ja tunnistetaan varhaisen tuen tarpeita. Prosessin keskeiset vaiheet, kuten huolen tunnistaminen, puheeksi ottaminen, tilanteen arviointi ja palveluohjaus, ovat sovellettavissa myös muihin perhepalveluihin.

Toimintamallia voidaan hyödyntää esimerkiksi äitiysneuvolassa, jossa vanhempien päihteiden käyttöön ja rahapelaamiseen liittyviä huolia voidaan tunnistaa ja käsitellä jo raskausaikana. Yhtenäinen toimintamalli tukee ammattilaisten työtä, vahvistaa varhaista tukea sekä edistää perheiden yhdenvertaista palvelua eri toimintaympäristöissä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotossa ja levittämisessä on tärkeää varmistaa johdon tuki, henkilöstön perehdytys sekä yhteinen ymmärrys toimintamallin tavoitteista ja käytännöistä. Ammattilaisten tulee saada riittävästi tietoa toimintamallin sisällöstä, puheeksioton periaatteista sekä käytettävissä olevista tuki- ja palvelupoluista.

Käyttöönoton yhteydessä on tärkeää sopia, missä asiakaskohtaamisen vaiheessa seulontalomake täytetään ja miten toimintamalli integroidaan osaksi olemassa olevia työprosesseja. Esimerkiksi äitiysneuvolassa tulee määritellä, missä raskauden vaiheessa lomake käydään läpi ja miten mahdollisiin huolenaiheisiin reagoidaan. Yhtenäiset käytännöt tukevat toimintamallin toteutumista ja asiakkaiden yhdenvertaista kohtelua.

Toimintamallin levittämisessä kannattaa hyödyntää ammattilaisten kokemuksia käyttöönotosta sekä varata riittävästi aikaa keskustelulle, palautteen keräämiselle ja paikallisten käytäntöjen yhteensovittamiselle. Lisäksi sähköisen prosessikuvauksen tietojen ja palveluohjauksen sisältöjen säännöllinen päivittäminen on tärkeää toimintamallin toimivuuden varmistamiseksi.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjanmaan hyvinvointialue - Österbottens välfärdsområde
Vaasan ammattikorkeakoulu
Yrkeshögskolan Novia
Toimiala
Terveyspalvelut
Toimintaympäristö
Työryhmissä
Toimintamallin tyyppi
Palveluketju
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Terveyden edistämisen määräraha