Lasten navigaattori ja ensijäsennyskäynti -pilotti, Lapin HVA (RRP, P4, I4)
Perustason ammattilaisen työn avuksi tarkoitettu digitaalinen kysely, joka tukee ammattilaisen tekemää alkuarviota eli ensijäsennystä 7-12 vuotiaan lapsen tilanteesta, jotta lapsi ja perhe voidaan ohjata oikeanlaisen tuen piiriin.
Toimintamallin nimi
Perustason ammattilaisen työn avuksi tarkoitettu digitaalinen kysely, joka tukee ammattilaisen tekemää alkuarviota eli ensijäsennystä 7-12 vuotiaan lapsen tilanteesta, jotta lapsi ja perhe voidaan ohjata oikeanlaisen tuen piiriin.
Tiedetään, että mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen ja perheen haasteisiin tartutaan riittävillä ja oikea-aikaisilla tukitoimilla, sitä tehokkaammin pystytään ennaltaehkäisemään ongelmien mutkistumista. Ja varhaisessa vaiheessa tarjottu lyhytkestoinenkin tuki on usein riittävää. Tällöin pidemmät hoidot voidaan kohdentaa niitä tarvitseville. Tarpeenmukaisen psykososiaalisen tuen kohdentamiseksi tarvitaan kuitenkin myös tehokasta ja tarkoituksenmukaista tuen ja hoidon ohjausta.
Lasten navigaattori eli lasten navi on tiedonkeruuta, tukea ja hoidon ohjausta helpottava digitaalinen työkalu perustason sote-ammattilaisille, joiden tehtävä on arvioida 7–12-vuotiaan lapsen/perheen psykososiaalisen tuen tarvetta. Se auttaa tunnistamaan lapset ja perheet, jotka hyötyvät varhaisen vaiheen tukitoimista ja auttaa mahdollisen intervention valitsemisessa yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Toisaalta navi auttaa myös tunnistamaan lapset, joilla on intensiivisemmän tuen, hoidon tai tutkimuksen tarve. Lasten navigaattori mahdollistaa laadultaan tasavertaisen arvion riippumatta siitä, missä yksikössä tai kuka ammattihenkilö lapsen tilannetta arvioi.
Pilotointi tarkoittaa uuden toiminnan tai tuotteen pienimuotoista kokeilua ennen sen laajempaa käyttöönottoa. Se on kuin "esitesti" tai "esitutkimus" varsinaiselle projektille, jotta voidaan arvioida sen toimivuutta ja soveltuvuutta ennen suurempien resurssien käyttämistä. Lasten navin pilottia lähdettiin viemään Lapin hyvinvointialueella eteenpäin yhdessä Vasa 2 -hankkeen sekä Terapiat etulinjaan -toimintamallin kanssa.
Lasten mielenterveyspalvelujen kysyntä on lisääntynyt. Perustason palvelut ovat ruuhkautuneet ja erikoissairaanhoitoon tehdään aiempaa enemmän lähetteitä. Laphan alueelle ei ole tällä hetkellä suunnitteilla erillistä alle 18-v perustason lasten ja nuorten mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden vastuuyksikköä, vaan tämä on alueellisten lasten nuorten ja perheiden palveluiden yksi tehtävä ja näin ollen palvelut toteutuvat osana lastenneuvoloiden, oppilashuollon ja perheneuvoloiden toimintaa, porrasteisen hoitomallin mukaisesti.
Mm. näistä syistä palvelujen rakenteita on ollut tarve tarkastella ja hoitoprosesseja kehittää. On tunnistettu, että hoitopolut ovat epäselviä eivätkä aina välttämättä palvele perheitä tai ammattilaisia parhaalla mahdollisella tavalla. Lapsen tilannetta voidaan joutua arvioimaan yhä uudelleen, minkä vuoksi tarpeenmukaisen tuen saaminen viivästyy.
Pilottiin saatiin mukaan yhteensä 16 ammattilaista kaakkoiselta palvelualueelta. Rovaniemen kasvatus-ja perheneuvolasta mukana oli viisi psykologia, kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi erityissosiaalityöntekijää sekä oppilashuollosta neljä terveydenhoitajaa, kaksi kuraattoria yksi psykiatrinen sairaanhoitaja. Pilottiaika oli 4–9/2025. Huomioitavaa on, että välissä oli kesäloma.
Käyttöönotto aloitettiin kick off -tilaisuudella, jossa pilottiin mukaan lähteneet työntekijät saivat perustiedot Lasten navigaattorista ja sen käytöstä. Ensijäsennyskoulutuksessa Lasten navigaattorin käyttöä ja ensijäsennyshaastattelua käytiin läpi ja miten sitä sovelletaan käytännön työssä. Ammattilaisten taitopajat sekä esihenkilöiden check-point, jossa käytiin läpi ammattilaisten kuulumiset. Tapaamiset pidettiin toukokuussa sekä elokuussa.
Koulutuksessa ja taitopajoissa keskusteltiin käytännöistä sekä pilotin tavoitteista. Perheet ottavat eri yksiköihin eri tavalla yhteyttä, joten taitopajoissa mietittiin mm. keinoja miten ja kuka ohjaa navin täyttämisessä, miten koodit toimitetaan sekä keskusteltiin lasten navin kokemuksista.
Lasten navigaattorista kertyvän datan lisäksi tietoa pyritään keräämään ennen navigaattorin käyttöönottoa, jokaisen ensijäsennyksen jälkeen sekä pilotin lopussa. Kertyvän tiedon kautta Lasten navigaattoria pystytään kehittämään entistä paremmaksi ja käyttäjäystävällisemmäksi.
Navin tavoitteena on saada nopeammin ja jäsentyneemmin tarvittavat tiedot lapsen ja perheen voinnista, toimintakyvystä sekä tuen tarpeesta, nopeuttaa riittävän ja oikea-aikaisen tuen piiriin ohjautumista sekä tukitoimien aloittamista. Se auttaa myös välttämään päällekkäisiä arviointiprosesseja ja huomioimaan lapsen ja hänelle tärkeiden ympäristöjen näkemykset ja toiveet heti alkuvaiheessa. Lasten navigaattori kerää tietoa lapsen ja perheen toimintakyvystä ja tuen tarpeesta seuraavilla osa-alueilla:
- vapaa-aika ja sosiaaliset suhteet
- terveys ja arjen perustoiminnot
- tunteet ja käyttäytyminen
- elämäntapahtumat ja stressikokemukset
- perheen kuormitustekijät
- koulusuoriutuminen
- päihteet ja riskikäyttäytyminen.
Kun lapsesta herää huoli, sosiaali- tai terveysalan ammattilainen ohjaa lapsen, huoltajan/huoltajat ja tarvittaessa huoltajan luvalla opettajan täyttämään Lasten navigaattorin osoitteessa lastennavigaattori.fi. Lapsi täyttää navigaattorin iästä ja kehitystasosta riippuen joko yksin, yhdessä huoltajan tai ammattilaisen kanssa. Lasten navigaattorin täytettyään lapsi, huoltaja ja opettaja saavat henkilökohtaiset koodit, jotka he toimittavat ennalta sovitulla tavalla arviohaastattelun tekevälle ammattilaiselle eli ensijäsentäjälle. Opettajan koodi voidaan toimittaa huoltajan mukana tai muulla sovitulla tietoturvallisella tavalla, mielellään hyvissä ajoin ennen sovittua ensijäsennyskäyntiä. Tämän jälkeen ensijäsentäjä avaa koodeilla raportin, joka kokoaa yhteen lapsen, huoltajan ja opettajan vastaukset.
Ensijäsentäjä syventää raportin tietoja haastattelemalla lasta ja huoltajaa tapaamisella sekä on tarvittaessa yhteydessä opettajaan. Ensijäsennys voidaan myös toteuttaa verkostollisesti, mikäli tämä sopii huoltajille. Lapsen ja huoltajan kanssa keskustellaan sopivan tuki- ja/tai hoitomuodon valinnasta tai muusta jatkosuunnitelmasta. Ensijäsentäjä siirtää huoltajan/huoltajien luvalla yhteenvetoon koostamansa navigaattorin tiedot yksikössä sovitulla tavalla käytössä olevaan tietojärjestelmään.
Ammattilaisten kokemuksia Lasten navigaattorista:
- Ensijäsennykseen kannattaa varata hyvin aikaan. Navin pohjalta keskusteluun nousi hyviä teemoja, jotka muuten eivät olisi nousseet esiin.
- Ensijäsennys tosi tärkeä lopullisen arvion suhteen, koska paperilla/navissa tilanne saattaa näyttäytyä hyvin erilaisena. Tärkeä väline, jonka avulla vahvistaa lapsen/nuoren äänen kuulumista yhdessä huoltajan/huoltajien (tarvittaessa opettajan) kanssa.
- Lasten navin käyttöönotto vaatii toiminnanohjausta ja työtavan muutosta. Totuttu siihen, että asiakas tulee ensikäynnille ja vasta sitten tutustutaan tilanteeseen.
- Jonotusaika saattoi olla jossakin yksikössä 4kk, joten tämä ei ole navin kannalta tarkoituksenmukaista.
- Perheeltä (lapsi+ vanhempi) saatu palautetta, että oli helppokäyttöinen ja kysymykset ymmärrettäviä.
- Jotkin kysymykset ovat olleet vaikeita pienemmille lapsille, esim. päihdekysymykset.
- Kirjauksen suhteen vielä epäselvyyksiä. Kirjauspohjassa ja käytänteissä epäselvyyttä, joten vaatii vielä suunnittelua. Valmista kirjauspohjaa kaivattiin.
- Koodien toimittamisen suhteen saattoi olla haastetta, perhe ei ollut toimittanut niitä ajoissa ennen vo:lle tulemista.
- Navi oli hyödyllinen, koska tilanne oli vähän epäselvä, että mistä on kyse.
- Koululla vanhempien mukaansaanti ei ole niin luontevaa, joten navi voisi tukea vanhempien mukaanottoa arviotilanteeseen.
- Yleisesti hva:lla ja yksiköissä paljon kaikkea menossa yhtä aikaa, joten haastoi ajankäytöllisesti pilottiin osallistumista.
- Pilotin ajankohta (kesälomat välissä) on ollut haasteellinen siinä mielessä, että ensijäsennettäviä lapsia/vanhempia on ollut vähemmän arvioitavissa. Tämä myös vaikutti siihen, että navin käyttö hieman unohtui.
Kansikuva
