Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lasten ja nuorten mielenterveystuen kehittäminen alkoi osana Lape hanketta sekä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hanketta ja jatkuu osana Kestävän kasvun hankekokonaisuutta. Keusote on vienyt kehittämistä eteenpäin Terapiat etulinjaan toimintamallin kanssa ja rakentanut alueelle Terapiat etulinjaan toimintamallin mukaisen toimintamallin.
Keusoten perhekeskuspalvelun tarjoamaa mielenterveystuen sisältöä mallinnetaan lasten ja nuorten mielenterveystuen porrasmallin avulla. Malli kuvaa palveluiden saatavuutta eri yksiköissä. Tavoitteena on tarjota tarpeenmukaisia mielenterveyttä tukevia palveluja eri toimintayksiköissä porrasteisesti siten, että mitä haastavammat oireet ja mitä heikompi toimintakyky sitä tukevampaa tuen sisältöä on tarjolla. Tämä parantaa oikea-aikaisen ja oikean tasoisen tuen saatavuutta sekä nopeuttaa palveluihin pääsyä.
Tavoitteena on seurata kansallista linjausta lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämisessä sekä yhdenmukaistaa tuen tarpeen arviointi ja tarjolla olevan tuen sisältö Keusoten alueella.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kansallinen mielenterveysstrategian (2020-2030) yhtenä painopistealueena on lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen. Tavoitteena on esimerkiksi parantaa hoitoon pääsyä ja tarpeenmukaisten psykososiaalisten hoitojen saatavuutta. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162053 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7
Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet sekä palveluiden tarve ja käyttö ovat kasvaneet. Samalla sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten mielenterveysosaamisen merkitys on korostunut. Lasten ja nuorten mielenterveystukea tarvitaan entistä vahvemmin erityisesti perustason palveluissa. Perustason mielenterveyspalvelut kaipaavat yhtenäistämistä ja rakenteellista uudistusta sekä sisällöllistä kehittämistä. Tavoitteena on tarjota yhdenvertaiset, oikea-aikaiset ja saavutettavat mielenterveystuen palvelut kaikille lapsille ja nuorille sekä heidän perheillensä.
https://stm.fi/documents/1271139/105036658/Lasten+ja+nuorten+mielenterveys_tilannekuva_010622.pdf/ec3bd9f6-f92f-e79e-7326-3987b1a204cd/Lasten+ja+nuorten+mielenterveys_tilannekuva_010622.pdf?t=1654240522289
Mielenterveysstrategian tavoitteita toimeenpannaan erilaisissa hankkeissa. Lasten ja nuorten mielenterveystukea on kehitetty Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella Lape ja Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta ja jatkettu Kestävän kasvun hankkeen alla yhteistyössä Terapiat etulinjaan toimintamallin kanssa. Terapiat etulinjaan toimintamallissa kehitetään muun muassa lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluita osana porrasteista mielenterveystuen ja hoidon mallia. Lapsille ja nuorille tarjotaan porrastettua hoitovalikoimaa, joka tarjoaa vaikuttavaa ja tarpeenmukaista mielenterveystukea peruspalveluissa kuten koulu-ja opiskeluterveydenhuollossa, opiskeluhuollossa sekä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarjotaan työkaluja ohjata ja tukea alle 18-vuotiaita asiakkaita ja heidän vanhempia mielenterveyttä koskevissa asioissa. Ammattilaisia koulutetaan yhdenmukaiseen tuen tarpeen tunnistuksen ja tuen sisällön suunnittelun arviointiin sekä näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien käyttöön.
https://terapiatetulinjaan.fi/lapset-ja-nuoret/terapiat-etulinjaan-toimintamalli-tuo-tyokaluja-lasten-ja-nuorten-mielenterveyspalveluiden-kehittamiseen/
Keusotessa alle 18-vuotiaiden mielenterveystyön kehittäminen on kohdistunut erityisesti perhekeskuspalvelun alla perheneuvolan, nuorisoaseman, neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä opiskeluhuollon yksiköihin.
Lasten ja nuorten mielenterveystuen haasteena on ollut palvelujen pirstaleisuus ja sisällöllinen moninaisuus.
Lasten ja nuorten porrasteisen mielenterveystuen käyttöönotto on edellyttänyt organisaation tasolta mielenterveystuen sisällön linjaamista, uusien menetelmien käyttöönottoa ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamista. Keusotessa on tehty laaja koulutussuunnitelma henkilöstön osalta ja koulutuslinjauksia on viety systemaattisesti eteenpäin. Koulutussuunnitelmassa on huomioitu koulutustarve alueittain ja yksiköittäin. Tavoitteena on koulutuskattavuuden parantaminen ja menetelmäsaatavuuden lisääminen. Tarkoituksena on, että lapset ja nuoret saavat yhdenvertaista mielenterveystukea riippumatta siitä, miltä alueelta he tukea hakevat.
Kehittäminen kohdistuu lasten ja nuorten sekä heidän perheiden kanssa työskenteleviin Keusoten perhekeskuspalvelun työntekijöihin. Työntekijöille on lähetetty palautekyselyjä kehittämisen edetessä. Heillä on ollut mahdollisuus vaikuttaa kehittämistyöhön.
Kehittäminen on kohdistunut myös lapsiin, nuoriin sekä heidän läheisiin. Keusotessa kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta. Lisäksi mielenterveystyön psykososiaalisten menetelmien käytöstä on kerätty asiakaspalautetta jokaisen toteutuneen menetelmäjakson jälkeen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille sekä heidän läheisille kattavat, yhdenmukaiset, saavutettavat, tarpeenmukaiset ja oikea-aikaiset mielenterveystuen palvelut. Tavoitteena on, että kaikilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla on työvälineitä ja keinoja tukea, ohjata ja auttaa lapsia ja nuoria omassa työssään. Kehittämistyön tähtää porrastetun mielenterveystuen mallin käyttöönottoon. Tukea on helpommin ja nopeammin saatavilla sekä mielenterveystuen painopiste siirtyy pitkällä tähtäimellä ennaltaehkäisevään tukeen ja lievien oireiden hoitoon.
Mikäli tuen tarve tunnistetaan ajoissa ja tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa, voidaan ennaltaehkäistä mielenterveyshäiriöiden syntyä ja vähentää pidemmän ja raskaamman tuen tarvetta. Samalla tarvittavat tukevammat mielenterveyspalvelut riittävät paremmin niitä tarvitseville. Toimivat mielenterveyspalvelut keventävät myös mielenterveyssyistä johtuvaa sosiaali- ja lastensuojelupalveluiden tarvetta ja kuormitusta.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Lasten ja nuorten mielenterveystuen toimivuutta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyllä, työntekijöiden tyytyväisyysmittauksilla, hoitojonojen pituuden tarkastelulla, hoidon tarpeen arvion ja hoitoon pääsyn toteutumisen tarkastelulla, psykososiaalisten menetelmien käytön lukumäärällä, koulutettujen työntekijöiden lukumäärällä sekä sähköisen arviointityökalun käytön lukumäärällä. Seurannassa hyödynnetään THL:n toimenpidekoodeja sekä seurantajärjestelmää.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tukea nuorten mielenterveysteen malli kuvaa nuorten mielenterveystuen sisältöä. Mallin tavoitteena on toimia tiedonhaun työkaluna Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella asuville ja opiskeleville 13–17-vuotiaille nuorille. Työkalun avulla nuoren on helpompi löytää Keusoten sivustolta mielenterveyteen tukea tarjoavia palveluita. Linkki julkaistaan Keusoten verkkosivuilla ja työntekijät voivat jakaa linkkiä nuorille muun viestinnän yhteydessä.
