Lasten ja nuorten autismikirjon diagnostiikan ja tuen malli, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)
Lasten ja nuorten autismikirjon diagnostiikan ja tuen malli, Pirkanmaan hyvinvointialue (RRP2, P4, I1)
Toimintamallilla edistetään laadukkaan ja yhdenvertaisen tuen, diagnostiikan ja kuntoutustoimien toteutumista lapsen tai nuoren autismikirjon piirteiden ilmetessä.
Toimintamallin nimi
Toimintamallilla edistetään laadukkaan ja yhdenvertaisen tuen, diagnostiikan ja kuntoutustoimien toteutumista lapsen tai nuoren autismikirjon piirteiden ilmetessä.
Kuva
Neuroerityisten lasten ja nuorten varhaista tukea tarjotaan kaikilla terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tasoilla, erityisesti kuitenkin perustasolla. Varhainen tuki aloitetaan oireiden tai ongelmien tullessa esille, eivätkä ne edellytä diagnoosien asettamista.
Osa varhaista tukea saaneista lapsista tarvitsee tarkempaa tilanteen ja oireidensa kartoitusta terveyspalveluissa. Potilaiden tilanteiden alkukartoitukset, mahdolliset lomakekartoitukset sekä päiväkoti- ja kouluhavainnoinnit toteutuvat perustasolla, ja lisäksi niitä täydennetään tarvittaessa erikoissairaanhoidossa.
Jos autismikirjon lieväasteisesta piirteisyydestä ei koidu merkittävissä määrin toimintakykyhaittaa, diagnostista prosessia ei tarvitse käynnistää, vaan lapsen kasvua ja kehitystä voidaan seurata neuvolan tai kouluterveydenhuollon normaalien ikäkausitapaamisten yhteydessä.
Toimintamalli koostuu kuudesta osasta:
- Neuroerityisten lasten varhainen tuki
- Autismikirjon piirteisyyden alkuarviointi
- Autismikirjon piirteisyyden lomakekartoitukset
- Kognitiiviset tutkimukset osana autismikirjon tutkimuksia
- Lapsen tai nuoren autismikirjon häiriön diagnostinen arviointi
- Diagnoosin asettaminen ja psykoedukaatio
Toimintamallin valmistuttua ohje on saatavilla Pirkanmaan hyvinvointialueen työntekijöille.
Pirkanmaalla lasten- ja nuorisopsykiatrisissa sekä mielenterveys- ja päihdepalveluissa on ollut merkittäviä hoitoon pääsyn ongelmia. Tilanne on kehittynyt pitkällä aikavälillä ja on osittain myös kansallinen ongelma. Taustalla on erityisesti nuorten mielenterveysoireiden lisääntyminen ja palvelutarpeen kasvu. Lisäksi Pirkanmaan hyvinvointialueelle siirtyneiden organisaatioiden resursseissa ja organisoitumistavoissa on ollut merkittäviä eroja.
Toimintamallia oli laatimassa laaja joukko lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmän työntekijöitä, jolla saavutettiin kattava ymmärrys palvelujärjestelmän kehitystarpeista.
Toimintamalli on oltava saatavilla henkilöstölle ja osana perehdytystä lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmässä.
Toimintamalli on otettu käyttöön loppuvuodesta 2025. Toimintamallin toimivuutta ja käytettävyyttä ei ole arvioitu.