Pilotti päättyi 05/2025. OT-konsultaatioita tuli pilotin aikana koko yhteistyöalueelta yhteensä 12. Kaikki konsultaatiot tulivat joko lastensuojelun avohuollon tai lastensuojelun sijaishuollon sosiaalityöntekijöiltä. OT-seulan avulla todettiin vaativiksi 5 konsultaatiota. Kokonaisuudessaan 8 konsultaatiopyyntöä toteutettiin yksilökonsultaationa (OT-koordinaattorit) ja 4 moniammatillisena OT-konsultaationa. Konsultaatiot koskivat EHO-jaksojen arviointia, lastensuojelun ja psykiatrian yhteisasiakkaita, sijaishuoltopaikkojen muutosta ja pitkittynyttä erotilannetta. Konsultaatioissa nousivat esiin mm. nuorten päihteidenkäyttö, lasten väkivaltainen käytös, vanhempien haastavat erot, lasten neuroerityisyys, koulunkäynnin haasteet, toimijoiden välisen yhteistyön haasteet, tietämättömyys palvelujärjestelmästä sekä sijaishuoltopaikkojen muutokset. Huomioitavaa myös, että konsultoitavissa tapauksissa asiakkailla oli runsaasti myös muita palveluita käytössä sekä sosiaali- että terveydenhuollon puolelta.
Tavoitteiden toteutumiseksi palautetta kerättiin konsultaatiota pyytäneiltä työntekijöiltä sekä suullisesti että webropol-kyselyllä. Kyselyitä lähetettiin 12 työntekijälle, mutta vastanneita oli vain seitsemän henkilöä. Ensimmäinen tavoite oli työntekijän tuki työhön sekä päätöksentekoon ja osaamisen vahvistuminen. Kysyttäessä saitko tukea työhösi tai päätöksentekoon, vastaajien keskiarvo oli 4,1 (1=ei ollenkaan tukea – 5 vahva tuki). Kysymyksessä koetko osaamisesi vahvistuneen, keskiarvo oli 3,6 (1=ei ollenkaan – 5 paljon). Toisena tavoitteena oli asiakkaiden päällekkäisten palvelujen tai kalliiden palvelujen väheneminen tai välttäminen. Sitä kysyttiin kysymyksellä: selkiytyikö asiakkaiden palvelupolku. Vastaajista 57 % totesivat, että kyllä ja loput, että ei. Tähän oli täsmennyksenä kerrottu, että asiakas ei sitoutunut tehtyyn suunnitelmaan tai kyselyvaiheessa ei ollut vielä tietoa.
Moniammatilliseen konsultaatioon osallistuneilta asiantuntijoilta kerättiin jatkuvaa suullista palautetta, jotta voidaan ketterästi muokata tilannetta tarvittaessa ja lopussa palautetta kerättiin myös anonyymillä webropol-pohjaisella kyselyllä. Kysely lähetettiin 15 asiantuntijalle ja vastauksia saatiin 8.
Vaativissa tilanteissa edellytetään laadukasta ja toimivaa moniammatillista yhteistyötä ja kartoitimme miten konsultaatiokokouksissa toimi moniammatillisuus, dialogisuus ja oliko asiantuntijalla mahdollisuus hyödyntää ammattitaitoaan. Kysymyksessä miten mielestäsi moniammatillinen työskentely toteutui (1= erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) keskiarvo oli 4,5. Kysymyksessä miten mielestäsi dialogisuus toteutui (1= erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) keskiarvo oli myös 4,5. Kysyttäessä oliko mahdollisuus hyödyntää ammattitaitoasi (1= erittäin huonosti, 5=erittäin hyvin) keskiarvo oli 4,4. Kysymyksessä kuinka tärkeänä pidät OT-konsultaatiorakenteen olemassaoloa Länsi-Suomen YT-alueella (1=ei lainkaan tärkeä, 5=erittäin tärkeä) keskiarvo oli 4,1.
Konsultaatioiden perusteella voidaan johtopäätöksiin nostaa eri tasoilla esiin nousseita teemoja. Huomioitava kuitenkin, että johtopäätökset on tehty hyvin lyhyen pilotin jälkeen. Mikäli pilotti olisi jatkunut pidempään, olisi ollut mahdollista saada laajempi aineisto johtopäätöksiin, kuten esimerkiksi konsultoitavien asiakkaiden hoidon ja tuen polkuja olisi ollut mahdollista selvittää ja näin ollen selvittää kustannuksia tarkemmin mikä oli yhtenä tavoitteena.
Koordinaattoreilla käytössä oleva OT-seula tuki asiakastilanteen vaativuuden selkiyttämisessä. Yhteydenotoista kaikki eivät olleet vaativia vaan koskivat pikemminkin joko yhteistyön puutetta eri toimijoiden välillä, tai työntekijät olisivat tarvinneet palveluohjausta muuhun palveluun. OT-seulana toiminutta monialaisen reflektion työvälinettä voidaan käyttää myös työntekijöiden työn tukena, kun mietitään oikeita interventioita, tai millaista yhteistyötä tilanteessa tarvitaan. Vaativassa tilanteessa tarvitaan useita eri näkökulmia sekä yksilöllisiä ja räätälöityjä ratkaisuja. Yksinkertaisiin tilanteisiin riittää työntekijän tiedot ja taidot viedä asiakkaan asiaa eteenpäin tavoitteellisesti. Monimutkaiseksi ja kaoottiseksi asiakastilanteen tekee toimijoiden välisen yhteistyön ja yhteisen ymmärryksen puute, ja se, että yhteisiä tavoitetta eikä keinoja niihin pääsemiseksi ole luotu. Suhdeperusteinen työote on merkityksellinen eri tasoilla, jotta asiakkaiden luottamus toimijoihin lisääntyy ja se samalla vähentää häiriökysyntää.
Konsultaatioiden perusteella voidaan pohtia sote-työskentelyn tavoitteellisuutta. Etenkin vaativalla tasolla on merkityksellistä pohtia millaisia vaikutuksia interventioilla tai tuella on asiakkaan hoitotuloksiin ja mikä on niiden vaikuttavuus. Vaativalla tasolla on mietittävä ratkaisuja, jotka tuottavat inhimillistä hyvinvointia ja työskentelyn vaikuttavuutta on säännöllisesti seurattava, jotta voidaan tehdä uusia ja rohkeitakin ratkaisuja. Hyvä suhde toimijoiden välillä luo luottamusta kokeilla räätälöityjä ratkaisuja ja tällöin voidaan välttyä myös raskailta palveluilta. Vaikuttavuuden seuranta edellyttää myös hyvinvoinnin mittareita pelkkien suoritemittareiden sijaan.
OT-koordinaattorit järjestivät pilotin aikana säännöllisesti moniammatillisen konsultaatiotiimin asiantuntijoiden tapaamisia, jotta asiantuntijoiden kesken syntyy yhteistä ymmärrystä vaativan tason konsultaatioiden merkityksestä. Tapaamisten tavoitteena oli myös sitouttaa asiantuntijoita yhteiseen työskentelyyn. Tiedetään, että yhteinen ymmärrys ja luottamus verkostoissa ei synny itsestään ja oli tärkeä myös edistää tuttuutta ja luottamusta asiantuntijoiden välillä. Tämä työskentely edellyttää niin ikään vahvaa OT-koordinaatiota.
Palautteiden perusteellakin tarvitaan selkeästi vielä enemmän keskustelua konsultaatioiden tavoitteista, miten vaativan tason asiakkuudet määritellään ja mikä on asiantuntijoiden rooli työntekijöiden tukena koko Länsi-Suomen yhteistyöalueella ja se edellyttää myös asiantuntijoilta vahvaa sitoutumista ja osallistumista.
