Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kanta-Hämeen hyvinvointialueella lähdettiin kokeilemaan laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen mallia osatyökykyisten mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden työllistymisen tukemiseksi osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskushanketta.
Laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus pohjautuu IPS Sijoita ja valmenna -malliin. Työhönvalmennusta ohjaavat tuetun työllistymisen vaiheet, periaatteet ja arvot sekä 25 laatukriteeriä. Mallia on kansainvälisesti toteutettu mielenterveyshäiriöisten työhönvalmennuksen lisäksi esimerkiksi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, maahanmuuttajien, kipupotilaiden ja päihdekuntoutujien työllistymistä tukevana työhönvalmennuksena.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Työkyvyttömyys sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi koskettavat laajaa joukkoa suomalaisia. Työkykyä tukemalla ja vahvistamalla tuetaan osatyökykyisten työelämäosallisuutta sekä ehkäistään työkyvyttömyyttä. Tämä lisää yhteiskunnallisesti työllisyyttä, parantaa taloutta ja hyvinvointia. Työikäisten pysyminen työssä koko työuransa ajan on tärkeää kestävän hyvinvoinnin kannalta.
Kelan tilastojen mukaan joka kolmannen sairauspäivärahapäätöksen myöntämisen perusteena on jokin mielenterveyden häiriö. Kuitenkin vaikeatkaan mielenterveyden haasteet eivät välttämättä ole este työllistymiselle ja työssä jatkamiselle. Kela on järjestänyt kuntoutusta nuorten aikuisten koulutukseen osallistumisen, työllistymisen ja työssä pysymisen tueksi. Valtakunnallisesti Kelan kuntoutuspalveluiden rahoitus on muuttumassa hallitusohjelman linjausten vuoksi ja tarve järjestää vaikuttavia kuntoutuksen palveluita hyvinvointialueiden toimesta lisääntynee tulevaisuudessa. On laskettu, että yhdestä syrjäytyneestä nuoresta aiheutuu yhteiskunnalle 2,5milj€ kustannukset. Nuorten 18-24-vuotiaiden syrjäytymisriskissä olevien määrä on Kanta-Hämeen hyvinvointialueella ollut 16,5% vuonna 2021 (Sotkanet.fi). Nämä ovat nuoria, jotka eivät ole työelämässä, opiskele tai ole varusmiespalveluksessa, eivätkä näin ollen esimerkiksi työterveyshuollon tai opiskeluterveydenhuollon asiakkaita.
TE24-uudistuksen myötä työllisyyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnille. TE-uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta (STM, 2023). Samaan aikaan noin 70 prosentilla Suomen työttömistä on enemmän kuin yksi työllistymisen este. Terveysrajoitteet, kuten tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt, ovat esteistä yleisimpiä. Työllisyysasteen nostamiseksi on tärkeää saada mukaan myös osatyökykyiset ja vammaiset henkilöt. (Työkyvyn ja työllistymisen tuki hyvinvointialueilla – suositukset toimintamallien käyttöönottoon, THL, 6/2023.) Osatyökykyisenä pidetään henkilöä, jolla on käytössään osa työkyvystään ja halu tämän kyvyn käyttämiseen.
Työhönvalmennuksen malli on eri tutkimuksissa soveltunut kaikille ikäryhmille. Tämän kokeilun kohderyhmäksi rajattiin 18-29-vuotiaat mielenterveys- ja päihdeyksikön sekä psykiatrian poliklinikan asiakkaat, joilla on motivaatio lähteä työelämään, ja joilla ei ole käynnissä Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluita. Asiakasohjaus sovittiin mahdolliseksi mpy:n ja psyk.pkl:n lisäksi nuorten terveyspalveluista ja kuntouttavasta työtoiminnasta, mikäli edellä mainitut ehdot täyttyivät.
Nuoriin aikuisiin päädyttiin kokeilun aikataulun ja valmiiden verkostojen vuoksi. Alkuvaiheen työpajoissa keskusteltiin muista mahdollisista asiakasryhmistä, joille nähtiin tarve työllistymisen tukemiselle. Näitä tunnistettiin esimerkiksi henkilöt, joilla useampi diagnoosi sekä pitkäaikaistyöttömät.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Mallin juurruttamiseksi on seudullista kehittämistä tehty yhdessä hyvinvointialueen alueelta kootun työrukkasen ja ohjausryhmän kanssa, ja mallia on esitelty Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tulosalueiden johtoryhmille.
Tässä kuvauksessa on kerrottu mallin soveltamisesta verrattain pienessä mittakaavassa, jossa täydelliseen laatukriteerien mukaiseen palveluun ei ole ollut mahdollisuutta. Rajoitteista huolimatta mm. hyvän verkostotyön ansiosta malli on saatu toimivaksi niiltä osin kuin mahdollista. Asiakkaan kannalta aika on ollut rajallinen. Jotta malli toimisi, olisi tärkeää saada palvelun jatkuvuus turvattua.
Työhönvalmentajalta vaaditaan verkostotyötaitoja, itsenäistä työotetta ja rohkeutta toimia myös terveydenhuollon kentän ulkopuolella asiakkaan tukena työnantajayhteistyössä. Työhönvalmentajalla on hyvä olla osaamista tai lisäkoulutusta esim. työkykykoordinaattorina tai työvalmennuksen erikoistumisopintoja.
Mallissa vahva yhteistyö hoitotahon kanssa – arjessa vaatii resurssia, yhteisen tekemisen ja aitoa sitoutumista.