Suomen työllisyysasteen nostaminen 75 %:n vuoden 2023 loppuun mennessä on osa Sanna Marinin hallitusohjelman keskeisiä talouspoliittisia tavoitteita. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että myös osatyökykyisillä on mahdollisuus tehdä työtä kykyjensä mukaan. Valtakunnallinen Työkykyohjelma on osa hallituksen työllisyystoimien kokonaisuutta, jolla pyritään saamaan työelämän ulkopuolella olevia henkilöitä takaisin työelämään. Arviolta 65 000 työelämän ulkopuolella olevaa osatyökykyistä henkilöä haluaisi työskennellä ja arvioi olevansa työkykyisiä. Työkykyohjelmassa etsitään ratkaisuja haastavassa työmarkkina-asemassa olevien pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymiseen liittyviin ongelmiin. Työkykyohjelmassa on mukana 22 alueellista hanketta, josta yksi on Essoten Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hanke.
Työkykyohjelmasta vastaa ja sitä toteuttaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Työkykyohjelmaa toteutetaan vuosina 2019-2023. Työkykyohjelman operatiivisesta toimeenpanosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Lisäksi THL:n vastuulla on työkyvyn tukeen liittyvä mallintaminen ja osaamisen vahvistaminen. Työ- ja elinkeinoministeriön toimet keskittyvät osatyökykyisten työllistymisen esteiden purkamiseen ja työllistymistä vauhdittaviin toimiin. Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) sekä Työterveyslaitos (TTL) tukevat hankkeita ja osallistuvat valtakunnalliseen valmistelu- ja arviointityöhön. THL ja TTL toteuttavat osana Työkykyohjelmaa arviointitutkimuksen yhteistyössä hankkeiden kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimilla kehitetään tehokkaat työkyvyn tuen palvelut tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksiin ja vahvistetaan ammattilaisten osaamista palvelutarpeiden tunnistamisessa. Työkykyohjelmassa painopiste on olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamisessa ja työllistymisen edistämisessä.
Työkykyohjelman toimenpiteiden tavoitteena on:
- lisätä osatyökykyisten työttömien työllistymisen edellytyksiä, työ- ja toimintakykyä ja yhteiskunnallista osallisuutta
- luoda monialainen palvelukokonaisuus, jossa osatyökykyisten työttömien työkyvyn tuen tarve tunnistetaan ja jossa palvelut ja palvelupolut toimivat asiakaslähtöisesti
- kehittää ammattilaisten osaamista siten, että he tuntevat työkyvyn tuen palvelukokonaisuuden ja osaavat hyödyntää sitä asiakkaan parhaaksi
- tuottaa tietoa osatyökykyisten työttömien palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi.
Työkykyohjelman tavoitteena on integroida työkyvyn ja työllistymisen tuki olemassa olevaan ja tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään. Lisäksi Työkykyohjelmalla on vahva kytkös sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.
Työkykyä- ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankesuunnitelmassa (2020) viitataan SVT:n tilastoon, jonka mukaan vuonna 2018 Etelä-Savossa oli pitkäaikaistyöttömänä (yli vuoden kestänyt työttömyys) 1749 henkilöä. Vastaavasti heinäkuun 2022 Etelä-Savon työllisyyskatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömänä oli 1731 henkilöä ja elokuussa 2022 pitkäaikaistyöttömiä oli 1681 henkilöä eli pitkäaikaistyöttömyys on hieman laskusuunnassa (Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022). Syyskuussa 2022 Etelä-Savon työttömyysprosentti oli 8,9 %, työttömänä oli 5007 henkeä (Työllisyyskatsaus, syyskuu 2022). Toisaalta väestökehitys Etelä-Savossa on laskeva ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa edelleen, joten vaikka työttömyys Etelä-Savossa onkin laskenut, se johtuu enemmänkin työikäisen väestön vähenemisestä kuin työllisten määrän noususta. (Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2022). Vuonna 2021 Etelä-Savon väestöstä 32,5 % oli 65 vuotta täyttäneitä kun koko maassa vastaava luku on 23,1% (Etelä-Savon väestörakenne 2021). Eläkkeellä oli vuonna 2021 Etelä-Savossa 39,5 % väestöstä kun koko maassa eläkkeellä oli 28,2% väestöstä (Eläketurvakeskuksen tilasto Suomen ja Etelä-Savon eläkkeensaajista 2021). Vuonna 2021 Suomessa jäi työkyvyttömyyseläkkeelle yhteensä 19427 henkilöä, joista mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyi 7367 henkilöä (Työkyvyttömyyseläkkeelle jääneet 2021). Lähes 38% kaikista vuonna 2021 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä siirtyi eläkkeelle mielenterveydellisten syiden vuoksi ja tätä lukua voidaan pitää huolestuttavan korkeana.
Työkykyä- ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankesuunnitelmaa varten haastateltu THL:n asiantuntijaryhmä toteaa myös, että alueella väestön koulutustaso on toiseksi alhaisin koko maassa ja työllisten osuus väestöstä oli vuonna 2016 maan neljänneksi matalin. Nuorisotyöttömyys on korkealla tasolla (18,2 %, koko maa 14,4 %). Pienituloisuusaste ja taloudellinen huoltosuhde ovat selvästi maan keskitasoa korkeampia, samoin sairastavuus ja ennenaikainen kuolleisuus. Mielenterveyshäiriöiden ja psyykkisten sairauksien esiintyvyys on korkea (mielenterveysindeksi on 112), samoin niihin liittyvää työkyvyttömyys. Työkyvyttömyyseläkettä saavia 16–64-vuotiaita oli vuonna 2021 8,1% Etelä-Savon väestöstä, koko maassa vastaava luku on 5,5% (Eläketurvakeskuksen tilasto Suomen ja Etelä-Savon eläkkeensaajista 2021). Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään Mikkelissä muuta maata useammin masennuksen ja mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Vuonna 2021 Etelä-Savossa oli mielenterveyden häiriöiden vuoksi eläkkeellä 2944 henkilöä (Tilastokeskus, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi eläkkeellä olevat 2021). Päihteiden käyttö on ollut erityisesti miesten hyvinvoinnin uhkatekijänä. Etelä-Savossa palvelutarve on suurinta koko Suomessa (indeksi 1,24). Yksi tekijä, joka ennakoi kasvanutta palvelutarvetta, on alueen korkea työkyvyttömyys. Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2021 Etelä-Savossa oli työkyvyttömyyseläkkeellä 441 alle 30-vuotiasta, koko maassa vastaava luku on 17842 henkeä, joka on huolestuttavan paljon (Alle 30-vuotiaat eläkkeellä olevat 2021). Johtopäätöksenä on, että alueen kaikkien toimijoiden tulee yhteisvoimin edistää työkykyä ja ehkäistä työkyvyttömyyttä nykyistä systemaattisemmin ja pontevammin. Lisäksi huolestuttavaa Etelä-Savossa on syrjäytymisriskissä olevien nuorten ja työttömien nuorten prosentuaaliset osuudet, jotka ovat huomattavasti maan keskiarvoa korkeampia.
Jotta työllisyysaste saataisiin Etelä-Savon alueella nousemaan, olisi tärkeää, että myös osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille löydetään heidän työkykyänsä vastaavaa työtä. Tähän ns. täsmätyöllistämiseen tarvitaan avuksi työhönvalmennusta. Työhönvalmentaja voi auttaa työntekijää löytämään hänen osaamistaan, vahvuuksiaan ja työkykyä vastaavan työpaikan.
Työkykyä ja kumppanuutta sote-keskuksesta! -hankkeen työhönvalmennukseen on ohjautunut asiakkaita Mikkelin seudun kuntakokeilusta, Essoten työikäisten sosiaalityöstä, hankkeen työkykykoordinaattorilta, hankkeen elintapaohjaajilta, TE-palveluista, TYP:sta (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu). Lisäksi muutama asiakas on hakeutunut palveluun itse. Kaikki asiakkaat ovat joko pitkäaikaistyöttömiä ja/tai osatyökykyisiä jotka eivät ole työllistyneet omin avuin, kuntakokeilun, TE-palveluiden tai TYP:n avulla.
Useimmilla työhönvalmennuksen asiakkailla on taustalla mielenterveyden haasteita, osalla on myös tuki- ja liikuntaelinsairauksia sekä synnynnäisiä vammoja kuten kuulovamma. Lisäksi asiakkailla on vajetta osaamisessa, osalla asiakkaista ei ole ammatillista koulutusta lainkaan, koulutuksena on vain peruskoulu ja sekin saattaa olla käyty mukautetusti. Pelkän peruskoulun käyneillä asiakkailla ei välttämättä ole kapasiteettia tai motivaatiota lähteä opiskelemaan ammattia. Muutama on nuoruudessaan aloittanut ammattikoulun, mutta se on jostakin syystä jäänyt kesken. Kun ikää on kertynyt, ei asiakkaalla ole enää halua lähteä opiskelemaan edes oppisopimuksella ammattia itselleen. Moni näistä asiakkaista siirtyy työttömyyden pitkittyessä kuntouttavaan työtoimintaan tai työkokeiluun ja mikäli asiakkaalla on 100 % palkkatukioikeus, voi hän työllistyä järjestöihin vuoden ajaksi, jonka jälkeen koittaa taas työttömyysjakso. Tämä kierre saattaa jatkua vuosikymmeniä, aina siihen saakka, kunnes henkilö pääsee eläkkeelle.
Pitkään työttöminä olleilla asiakkailla on pitkittyneestä työttömyydestä johtuen suuria taloudellisia ongelmia, joita yritetään paikata toimeentulotuella. Useimmilla asiakkailla tulon lähteenä on Kelan työmarkkinatuki, muutamalla ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha tai määräaikainen työkyvyttömyyseläke. Lisäksi moni asiakas saa Kelasta asumistukea ja perustoimeentulotukea. Muutama asiakas on saanut myös täydentävää toimeentulotukea kunnan sosiaalitoimesta työllistymisen edistämiseen esimerkiksi kurssimaksuihin tai työn aloituksen tueksi esimerkiksi työjalkineisiin.
Asiakkaiden Kykyviisari -tulosten perusteella monilla on omasta mielestään heikentynyt työkyky, vaikka terveystarkastuksessa ei ole havaittu mitään työkykyyn vaikuttavaa tekijää. Vastausmäärältään 17 asiakkaan ryhmäraportin mukaan koettu työkyky oli Kykyviisari-kyselyssä 7,7/10. Tosin asiakkaan oma arvio omasta työkyvystä ei aina ole kovin realistinen, lisäksi vastaushetkellä saattaa olla vaikutusta omaan arvioon. Esimerkiksi se onko henkilö vastaushetkellä työssä vai työttömänä, saattaa vaikuttaa sen hetkiseen arvioon.
