Kuntouttavan työtoiminnan tavoitetoimintamallin luominen ja niiden prosessointi kehittämistä ohjaavaksi käsikirjaksi syntyi tarpeesta yhdenmukaistaa alueen palvelua Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella kunkin alueen erityispiirteet ja –tarpeet huomioiden. Tavoitetilat tulisi olla realistisia ja huomioida esimerkiksi lainsäädäntö, Länsi-Uudenmaan palveluita koskevat ohjeistukset, strategia ja visio, Työllistymistä edistävien palveluiden visio, muut kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät palvelut ja prosessit sekä palvelutuotannon mallit kussakin kunnassa. Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmin haluttiin myös rakentaa yhteenkuuluvuutta sekä tietoisuutta eri kuntien kuntouttavan työtoiminnan prosesseista ja käytänteistä kehittämisen tueksi. Käsikirja valittiin toteuttamistavaksi sen konkreettisuuden vuoksi.
Tiivistelmä
Käsikirja, joka palvelee kaikkia Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan parissa työskenteleviä
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjan avulla varmistetaan, että kussakin työtoimintayksikössä sekä eri alueilla kehitys kulkee kohti yhdenmukaisia palveluita. Käsikirja kokoaa yhteen ja helposti saataville sovitut toimintamallien tavoitetilat. Käsikirjaa päivitetään jatkuvasti tiedon muuttuessa ja tarkentuessa.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuu siirtyi 1.1.2023 kunnilta hyvinvointialueille. Palvelun yhdenmukaistamistyö käynnistettiin osana hyvinvointialueen rakentumista ja siihen nivoutuu moni poikkileikkaava kehittämisen osa-alue. Palvelua oli järjestetty Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kunnissa hyvin toisistaan poikkeavin tavoin ja se oli sijoitettuna eri kunnissa eri organisaatioiden alle. Alue on hyvin heterogeeninen väestöpohjaltaan sekä kielisyydeltään ja palveluiden järjestämistapa vaihteli monilta osin. Palvelun yhdenmukaistamisessa oli siis huomioita tarkasti alueiden erityisyys esimerkiksi etäisyyksien, muiden palveluiden järjestämistavan, palveluiden tuottamistavan ja toteuttamistapojen osalta.
Hyvinvointialueuudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueella asuville, parantaa palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta, kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti ja hillitä kustannusten kasvua.
Kuntouttavaa työtoimintaa oli järjestetty alueen kunnissa toisistaan poikkeavin tavoin. Tästä syystä yhdenmukaistaminen, alueelliset erot huomioiden, on keskeistä. Yhdenmukaistamisen tarkoitus on yhdenvertaistaa asiakkaiden saamaa palvelua ja mahdollistaa liikkuvuus kuntarajojen ulkopuolelle. Kustannusten kasvun hillitseminen ja vaikuttavuuden kasvu mahdollistuu palvelun tasalaatuistuessa. Kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelee hyvin heterogeeninen työntekijäjoukko ja on tärkeää, että kaikilla on yhdenmukainen ja selkeä näkymä suunnasta, johon palvelua halutaan kehittää.
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon palvelu, joka on tarkoitettu henkilöille jotka eivät voi työ- tai toimintakyvyn asettamien rajoitusten vuoksi käydä töissä tai osallistua työvoimapalveluihin.
Tietoa alueen asiakkaista on kerätty ensisijaisesti erilaisiin tilastoihin sekä työtoimintapaikkoihin tutustumalla. Asiakasrajapinnassa työskentelevien äänen ja kokemuksen saaminen osaksi kehittäjäyhteisöä on ollut keskeinen menetelmä asiakkaiden kokemuksien ja tarpeiden huomiointiin.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitetoimintamallien käsikirjaan on koottu kehittäjäryhmän muodostamat ja johtoryhmän niiden perusteella linjaamat tavoitetilat palvelun keskeisille osa-alueille. Kukin toimialue lähtee yksilöllisen suunnitelman mukaisesti kehittämään palveluitaan kohti sovittuja tavoitetiloja. Muutoksien käytäntöön johtamisessa noudatetaan prioriteettiperustetta ja huomioidaan erityisesti henkilöstön muutoskapasiteetti ja jaksaminen.
Muutoksien voimaantulolle asetetaan osa-alueesta johtuen yhteisiä tai kuntakohtaisia tavoitepäivämääriä. Käsikirjan käytön tulisi olla aktiivista, jotta prosessi kohti yhdenmukaisia palveluita toteutuu käytännön työssä arjessa kaikissa osa-alueissa, joihin tavoitetilat on asetettu.
Käsikirjan tavoitetilojen muodostamiseen on osallistettu edustuksellinen kehittäjätiimi, jonka kautta koko alueen näkökulma on huomioitu. Kehittäjätiimin kautta tieto tavoitetiloista ja työskentelystä on kulkenut kaikille jo prosessin alkuvaiheessa. Tämä on ollut tärkeää, jotta muutokset voidaan sisäistää ja ne ovat relevantteja.
Tavoitetiloja lähdetään viemään asteittain käytäntöön. Työllistymistä edistävien palveluiden johtoryhmä laatii koko organisaation kehittämisen käytäntöön viennin tueksi prosessikartan. Sen avulla varmistetaan, että kehittämistyö tapahtuu hallitusti ja huomioiden kunkin alueen ja toimintapaikan yksilölliset tarpeet ja tilanteet.
Osa kuntouttavan työtoiminnan toimintamalleista otetaan yhtä aikaa koko alueella käyttöön ja taas toisissa edetään aluekohtaisesti. Käsikirjan käyttöönotto edellyttää aktiivista viestintää ja tukea. Tavoitetiloja tulee työstää monipuolisesti tiimeissä, jotta kaikille syntyy niistä yhdenmukainen käsitys ja kaikki kykenevät sitoutumaan yhdenmukaistamistyöhön. Käsikirjaan tulisi peilata kaikkea kehittämistyötä ja varmistaa, että tehdyt ratkaisut ovat linjassa sovittujen tavoitetilojen kanssa.
Käsikirjan päivittämisvastuu on Työllistymistä edistävien palveluiden johtoryhmällä.
Käsikirja, joka palvelee kaikkia Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan parissa työskenteleviä
Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjan avulla varmistetaan, että kussakin työtoimintayksikössä sekä eri alueilla kehitys kulkee kohti yhdenmukaisia palveluita. Käsikirja kokoaa yhteen ja helposti saataville sovitut toimintamallien tavoitetilat. Käsikirjaa päivitetään jatkuvasti tiedon muuttuessa ja tarkentuessa.
Kuntouttavan työtoiminnan eri osa-alueiden muutostyö kohti työskentelyssä syntyneitä tavoitetiloja palvelun yhdenmukaistamiseksi käynnistetään hallitusti vaiheittain, kunkin alueen tilanne ja tarpeet huomioiden. Osallistavan yhteiskehittämisen prosessi on osaltaan toiminut myös muutostilanteessa työntekijöiden yhteistyön ja koko aluetta koskevan yhteisymmärryksen rakentamisen välineenä.
Toimintamallin soveltamisessa on hyvä huomioida kehittäjäyhteisön edustuksellisuus, jotta kaikkien ammattiryhmien ja mahdollisesti eri alueiden näkökulma tulisi tasapuolisesti esiin. Kun luodaan konkreettisen ohjeistuksen sijaan tavoitetilaa, tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että osallistujilla on selkeä käsitys, mitä ollaan luomassa ja että heillä on riittävästi aikaa ja osaamista tutustua ja laatia sovitun raamin mukainen nykytilakatsaus työskentelyn kohteena olevasta osa-alueesta. Tavoitetoimintamallin rakentaminen sopii hyvin eri organisaation muutostilanteissa, joissa halutaan osallistaa ja sitouttaa henkilöstöä yhteiseen työskentelyyn ja vision purkamiseen konkretian tasolle.
Käsikirjan käyttöönotto edellyttää työyhteisössä aktiivista vuoropuhelua ja sitouttamista. Jokaisen on oltava sisäistänyt tavoitetilat sekä tunnistamaan ne kohdat omassa työssään, johon ne liittyvät ja vaikuttavat. Tavoitetiloja tulee tästä syystä kuljettaa koko ajan arkityössä mukana, jotta yhdenmukaistaminen ei eriydy arjesta erilliseksi työksi.