Tulosten ja vaikuttavuuden mittarit
Kuntoutussäätiön vaikuttavuuden arvioinnin raportissa vuodelta 2011 mainitaan, että Kulttuuripaja Elviksestä hakeutui ensimmäisen vuoden jälkeen 28% nuorista työn tai opiskelun pariin. Raportissa todettiin myös, miten ”hankkeen arviointitulokset ovat harvoin näin yksiselitteisen myönteisiä” (linkki ).
Raportissa huomioitiin, että kyse voi olla myös olosuhteista ja tulevaisuus näyttäisi, miten Kulttuuripajamalli toimisi toisilla ja pienemmillä paikkakunnilla. Lohjalla positiivinen poistuma pajalta ensimmäisen vuoden jälkeen oli kuitenkin lähes 20% suurempi, eli 47%. Kevään 2015 haastattelujen mukaan Kajaanin Kulttuuripajalta jopa 62% nuorista hakeutui takaisin työn ja opiskelujen pariin. Tulokset ovat merkittäviä, koska usealla kulttuuripajojen kävijällä on ollut jo voimassa oleva eläkepäätös, tai he ovat olleet sairaslomalla tai kuntoutustuella jo useita kuukausia. Tavallisesti näissä tapauksissa, joissa henkilö on ollut yli kuusi kuukautta sairaslomalla, työelämään palaa vain noin 10% sairastuneista (linkki ).
Kulttuuripajamallin kustannustehokkuus perustuu pitkälti uudenlaiseen toiminnalliseen vertaistukeen: resurssit jakautuvat toisin, koska nuoret tekevät yhteisön tehtäviä omasta jaksamisestaan käsin ohjaamalla itse toimintaa.
Yleistettävyys
Aktiivinen yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on toiminnan edellytys. Nuoret ohjautuvat pajalle usein hoitotahojen/ paikallisten järjestöjen kautta. Esimerkiksi tilojen käytössä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon jo käytössä olevia resursseja (esim. nuorisotiloja käytetään päiväsaikaan, kun niiden käyttöaste on pienempi). Tarkoituksena on uudenlaisen toiminnan myötä tukea olemassa olevia palvelurakenteita ja edistää kolmannen sektorin ja kunnallisten toimijoiden välistä yhteistyötä niin, että kohderyhmän tarpeisiin voitaisiin vastata mahdollisimman sujuvasti.
Käytännön esimerkki Kulttuuripajamallin yleistettävyydestä ja sovellettavuudesta on Mieletöntä valoa -hanke, jossa kehitetään vertaistuottajatoimintaa kouluttamalla nuoria mielenterveyskuntoutujia toimimaan kehitysvammaisten tukena media- ja kulttuurituotannossa. Tavoitteena on synnyttää omaehtoista toimintaa, jossa nämä niin sanotut erityisryhmiin kuuluvat henkilöt, yhdessä alan opiskelijoiden ja ammattilaisten kanssa tuottavat erilaisia mediasisältöjä ja kulttuuritapahtumia. Tekemisen kautta vahvistuvat niin työelämävalmiudet, itseilmaisu, kuin mahdollisuus osallistua julkiseen keskusteluun. Hanke on tervetullut sovellus Kulttuuripajamallista sovellettuna uuteen ympäristöön ja uudelle kohderyhmälle
Toinen esimerkki yleistettävyydestä ja toisten toimijoiden tukemisesta on helmikuussa 2015 alkanut uudenlainen pilottihanke "reAktori", jossa Klubitalojen vankka kokemus yhdistyy kulttuuripajatoiminnan uusien toimintamuotojen kanssa. Hanke aloitetaan ensin Jyväskylän ja sitten Porin Klubitaloilla. Tarkoituksena on kehittää pilotti- Klubitaloille toimintaa, joka innostaisi niitä nuoria, jotka eivät ole aikaisemmin kokeneet Klubitalojen toimintaa omakseen. Tämän lisäksi toiminnalla pyritään kouluttamaan Klubitalojen jäseniä vertaisohjaajiksi erilaisiin toiminnallisiin ryhmiin asiakaslähtöisen toiminnan edistämiseksi.
ReAktori hanke on konkreettinen todiste siitä, miten Kulttuuripajamalli on alkanut viimeisen kahden vuoden aikana todistaa oman innovatiivisuutensa juuri monistautumis- ja jatkokehittymiskykynsä kautta.
Asiakaslähtöisestä innovatiivisuudesta kertovat myös Kulttuuripajoilla syntyneet uudenlaiset ideat, sekä toiminnan ulospäin suuntautuva luonne: Osallistujien ideoiden pohjalta toiminta on esimerkiksi laajentunut eri kaupungeissa pajojen ympäristöön. Lohjan pajalla eräs nuori on kehittänyt uudenlaisen kitaranviritys-laitteen, jolle suunnitellaan patenttisopimusta. Pajan oma bändi: "Pots Lojo" on julkaissut oman albumin ja on myös esiintynyt erilaisissa ulkoilmakonserteissa niin paikallisesti ja valtakunnallisesti. Kajaanin Kulttuuripajalla vertaisohjaajat ovat puolestaan suunnitelleet ja toteuttaneet uudenlaista vertaisetsivää mielenterveystyötä, jossa nuoret itse etsivät mielenterveysongelmien kanssa painiskelevia nuoria aikuisia Kainuun kunnasta Kulttuuribussilla. Nuoret kutsuvat hanketta sloganilla: "tuutko ite, vai tullaanko hakemaan?"
Kansainvälinen kiinnostus:
Kulttuuripajamallin innovatiivisuudestaan kertoo myös mallia kohtaan herännyt kansainvälinen kiinnostus. Vuonna 2011, toimintaa oltiin esittelemässä Finlandia talolla järjestetyssä kansainvälisessä lasten – ja nuorisopsykiatrin konferenssissa (International Congress of ESCAP - European Society for Child and Adolescent Psychiatry - linkki 4). Vuotta myöhemmin, vuonna 2012 Kulttuuripajamallia esiteltiin Englannissa, Anglia Ruskin Yliopistolla järjestetyssä musiikki- ja draamaterapian tapahtumassa (linkki 5). Vuonna 2013 toimintaa esiteltiin Oslossa järjestetyssä Euroopan musiikkiterapian konfederaation järjestämässä kongressissa (linkki 6). Vuotta myöhemmin, helmikuussa 2014 Kulttuuripajamallia esiteltiin Puolan Katowice:ssa järjestetyssä Music Therapy in Recovery Based Mental Health Forum tapahtumassa (Liite 2).
Linkkien takaa löytyviin julkaisuihin pääset myös Kehittämisen polku -välilehdeltä.
