Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hyvinvointialueella on nähty tarve kokeilla kulttuuri- ja taidealojen koulutettujen työllistymistä ikäihmisten palveluihin henkilöstön saatavuuden parantamiseksi. Kulttuuri- ja taidealan koulutettujen osaaminen voi olla suureksi hyödyksi sosiaali- ja terveysalan palveluissa. Kulttuuri- ja taideosaamisen lisäksi kulttuurikoulutetuilla on usein pedagogisia valmiuksia sekä ryhmässä toimimisen ja ohjaamisen taitoja, joista on etua ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämistä tukevissa tehtävissä. Kulttuuri- ja taidealan ammattilaisten toimiminen yksiköissä tukee myös muun henkilökunnan kulttuurihyvinvointyön osaamista ja sen monipuolisempaa toteuttamista arjessa.
Työhyvinvoinnin ja sen myötä työn pito- ja vetovoiman lisääminen on oleellista. Taide ja kulttuuri lisäävät tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia. Siten sosiokulttuurisen työn lisääminen ikäihmisten palveluihin parantaa niin ikääntyneiden toimintakykyä kuin henkilöstön työhyvinvointia. Alueella on koettu tärkeäksi tukea ikäihmisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista tuomalla kulttuurin ja taiteen osaajat osaksi yksiköiden arkea. Samalla tuetaan laadukkaiden ikäihmisten palveluiden toteutumista.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Sote-henkilöstön riittävyys ja saatavuus on heikentynyt viime vuosina voimakkaasti koko maassa. Erityisesti henkilöstöpula on koetellut ikäihmisten palveluja, joissa ikääntyneen väestön määrän kasvusta aiheutuu palvelutarpeiden kasvua ja samanaikaisesti henkilöstön eläköityminen kiihtyy.
Yksi henkilöstöpulasta kärsivistä palveluista on ollut ikäihmisten ympärivuorokautinen hoito, jonka henkilöstömitoituksesta säädetään laissa. Vanhuspalvelulakiin sisältyy toistaiseksi vähän käytettyjä mahdollisuuksia henkilöstörakenteen monipuolistamiseen. Vanhuspalvelulain 3 a §:n mukaan iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa välittömän asiakastyön henkilöstömitoitukseen voidaan laskea mukaan asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät, joita voivat olla sote-ammattilaisten lisäksi esimerkiksi kulttuuri- ja taidealan ammattilaiset.
Henkilöstön saatavuuden parantamiseksi tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja, jotka edistävät henkilöstön palkkaamista, työhyvinvointia sekä työn veto – ja pitovoimaa. Myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen ikäihmisten palveluissa halutaan löytää uusia ratkaisuja henkilöstön saatavuuden parantamiseksi- ja henkilöstörakenteen monipuolistamiseksi.
Kulttuuri- ja taidealan koulutettujen työllisyystilanne mahdollistaa alan henkilöstön saatavuuden ikäihmisten palveluihin. Hyvinvointialueella on nähty tarve kokeilla kulttuuri- ja taidealojen koulutettujen työllistymistä ikäihmisten palveluihin, mikä on kirjattu myös Pohteen kulttuurihyvinvointi-suunnitelmassa yhdeksi tavoitteeksi. Kulttuurista kultaa -hankkeessa oli mahdollisuus pilotoida Pohteella osana STM:n hyvän työn ohjelman työnjakopilotteja kulttuurikoulutettujen työskentelemistä ikäihmisten palveluissa.
Kohderyhmä on ikäihmisten palveluissa työskentelevä kulttuuriohjaaja ja työyhteisön muu henkilöstö sekä ensisijaisesti ikäihmisten palveluja käyttävät asiakkaat. Kohderyhmänä on välillisesti myös palveluja käyttävien asiakkaiden läheiset.
Kulttuuriohjaajalla on kultuuri- ja taidealan koulutus. Hän työskentelee ikäihmisten toimintakykyä tukevissa tehtävissä kulttuurin ja taiteen keinoin ja toimii sote-alan ammattihenkilöstön kanssa yhdessä yhteisten asiakkaiden hyväksi ikäihmisten palveluissa.
Ikäihmisten palveluisssa asiakkaat voivat olla toimintakyvyltään ja kognitiivisilta taidoiltaan erilaisia. Piloteissa havaittiin, että asiakkaiden toimintakyky voi vaihdella päivittäinkin. On tärkeää, että asiakkaat voivat osallistua oman kiinnostuksensa ja voimavarojensa mukaisesti toimintakykyä tukevaan kulttuuri- ja taidetoimintaan.
Kulttuuriohjaajan tulee huomioida asiakkaiden jaksaminen ja kiinnostuksen kohteet toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. On tärkeää suunnitella keinoja, joiden avulla asiakkaat voivat osallistua toimintaan eri tavoin, erityisesti ryhmätoiminnoissa.
Ikäihmisten lyhytaikaisen hoidon palveluissa asiakkaat vaihtuvat usein. Kulttuuriohjaajalla on pilotin perusteella tarpeen olla valmiutta huomioida muutoksissa joustavasti asiakkaiden tarpeet ja soveltaa toimintaa muuttuvissa ja joskus yllättävissäkin asiakastilanteissa. Kulttuuriohjaaja tukee asiakkaiden kulttuuristen oikeuksien toteutumista ikähmisten palveluissa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tehtävänkuvauksen on tarkoitus tukea kulttuuriohjaajan työtä ikäihmisten palveluissa työntekijää itseään, asiakkaita ja työyhteisöä hyödyttävällä tavalla. Kulttuurissa kultaa -hankkeen kaksi pilottia mahdollistavat käytännön työn kannalta keskeisten tehtävien kokoamisen toimintamallin tehtävänkuvaukseen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimimallia laadittaessa koettiin tärkeäksi, että kulttuuriohjaajan tehtävänkuvaus soveltuu ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen ja tehtävät tukevat työyhteisöissä muun henkilöstön työtä. Toimintamallia käyttöönotettaessa on organisaatiossa ja työyhteisössä sovittava kulttuuriohjaajan tehtävistä ja niihin liittyvistä toiminnan ja vastuiden rajoista. On myös otettava huomioon, että kulttuuri- ja taidekoulutetulla kulttuuriohjaajalla ei välttämättä ole sote-alan koulutusta. Kulttuuriohjaajan tehtävien onnistunut hoitaminen edellyttää työyhteisössä toiminnan rajojen ja vastuiden määrittelyä ja kulttuuriohjaajan riittävää perehdyttämistä ikäihmisten palvelujen toimintaympäristöön ja sote-toimintaan.
Toimintamallia laadittaessa pohdittiin myös kulttuuriohjaajan asiakastyön kirjaamiskäytäntöjä ja niihin perehdyttämistä. Vaikka kulttuuriohjaajalla ei ole sote-alan koulutusta, on organisaatiossa /työyhteisössä ratkaistava missä määrin ja miten kulttuuriohjaaja kirjaa tietoa kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistuvista asiakkaista asiakastietoihin ja mitä tietoja hän voi saada asiakkaista työtänsä varten.
Palveluyksikkökohtaisesti on tarpeen määritellä myös kulttuuriohjaajan osallistuminen oman työnsä näkkökulmasta tarpeellisiin asiakkaiden hoitoa ja kuntoutusta koskeviin palavereihin ja muihin asiakastyön yhteistyömuotoihin, koska yksiköiden käytännöissä voi olla eroja. Lisäksi on tarpeen perehdytyksessä määritellä yhteistyö työhön kuuluvien sidosryhmien ja verkostojen kanssa.