Kulttuurihyvinvointipilotti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalveluissa (RRP, P4, I2)
Kulttuurihyvinvointipilotti Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vammaispalveluissa (RRP, P4, I2)
Toimintamallissa tuodaan kulttuurihyvinvointia aisti- ja monivammaisten päivätoimintaan pienryhmämuotoisesti. Painopiste on kulttuurin kokemisessa (esim. musiikki, aistikokemukset), saavutettavuudessa ja osallisuuden vahvistamisessa.
Toimintamallin nimi
Toimintamallissa tuodaan kulttuurihyvinvointia aisti- ja monivammaisten päivätoimintaan pienryhmämuotoisesti. Painopiste on kulttuurin kokemisessa (esim. musiikki, aistikokemukset), saavutettavuudessa ja osallisuuden vahvistamisessa.
Kulttuurihyvinvointipilotin tavoitteena oli mahdollistaa saavutettavat ja toimintakykyyn suhteutetut kulttuurikokemukset aisti- ja monivammaisille päivätoiminnan asiakkaille. Malli tuo taiteen ja kulttuurin asiakkaiden luo pienryhmämuotoisesti, huomioiden aistikuormituksen ja yksilöllisen reagointikyvyn. Pilotissa toteutettiin rauhallinen, moniaistinen varjoteatteriesitys, joka soveltui hyvin asiakkaille, jotka eivät kykene osallistumaan tavalliseen kulttuuritoimintaan.
Kulttuurihyvinvoinnin merkitys on noussut kansallisiin strategioihin (mm. STM:n kulttuurihyvinvoinnin suositukset, Hyte-rakenteet). Itä-Uudellamaalla kulttuurihyvinvoinnin ratkaisuja kehitetään osana RRP-hanketta, jossa painopiste on saavutettavuuden lisäämisessä. Vammaispalveluissa asiakasryhmän (aisti- ja monivammaiset) erityinen haaste on kulttuurikokemusten vähäisyys toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi.
Kohderyhmänä ovat aisti- ja monivammaiset asiakkaat, joille kulttuurihyvinvointi ei ole nykyisellään saavutettavaa. Asiakkaita osallistetaan keräämällä palautetta kokemuksista ja tarkkailemalla reagointia toiminnan aikana. Asiakasymmärrys rakentuu myös henkilöstön kautta, joka tuntee asiakkaiden tarpeet ja toiveet.
Toimintamalli edellyttää:
- Yhteistyötä taiteilijan tai kulttuuritoimijan kanssa, joka suunnittelee sisällön kohderyhmän tarpeisiin.
- Ennakkotietoa asiakkaiden toimintakyvystä, jotta sisältö voidaan sovittaa oikealle tasolle (rytmi, kesto, aistimäärä).
- Pienryhmärakennetta ja lyhyttä (n. 20 min) esitysaikaa.
- Henkilöstön osallistumista, jotta opit siirtyvät arkeen ja kulttuurihyvinvointi jatkuu pilotin jälkeen.
- Tilojen valmistelua, jotta aistiärsykkeet pysyvät hallittavina ja kokemus on turvallinen.
Juurruttaminen edellyttää:
- lisätä tietoisuutta kulttuurihyvinvoinnin mahdollisuuksista vammaispalveluissa
- yhteyden luomista Uudenmaan Kulttuuripankkiin ja kulttuuritoimijoihin
- resurssia kulttuurisisältöjen ostamiseen tai toteuttamiseen
- ohjeistusta ja esimerkkejä sopivista toteutustavoista (kesto, ryhmäkoko, aistikuorma)
Toimintamalli on helposti monistettavissa muihin päivätoiminnan yksiköihin ja voidaan skaalata myös muihin asiakasryhmiin.
Pilotin vaikutukset olivat erittäin myönteisiä sekä asiakkaiden että henkilöstön näkökulmasta.
Asiakkaille:
- rauhoittuminen ja keskittyminen lisääntyivät merkittävästi
- asiakkaat, jotka normaalisti poistetaan esitysten aikana, pystyivät olemaan läsnä koko esityksen
- ilmeet, hymyily ja kiinnostus vahvistuivat
- kokemus oli saavutettava kaikille ja ei aiheuttanut aistien ylikuormitusta (hallittu aistiympäristö)
Henkilöstölle:
- syntyi vahva oivallus, että kulttuuria voi ja kannattaa toteuttaa myös vaikeasti vammaisille
- lisääntynyt rohkeus ja ideat jatkaa kulttuuritoimintaa
- esitys koettiin työntekijöitä itseään rauhoittavaksi ja yhteyttä asiakkaisiin vahvistavaksi
- lisääntynyt ymmärrys aistien huomioimisesta (rytmi, sävy, ärsykemäärä)
Organisaatiolle:
- pilotin kautta testattiin miten Uudenmaan Kulttuuripankkia voi jatkossa hyödyntää
- yksikkö sitoutui jatkossa tutkimaan uusia kulttuuripalveluiden hankintamahdollisuuksia
- syntyi monistettava ja selkeä malli kulttuurihyvinvoinnin toteuttamiseen vammaispalveluissa
Yllättäväksi hyödyksi nousi henkilökunnan oma hyvinvointi ja työn ilon lisääntyminen.
Kansikuva
