Toimintamalli muodostaa ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen palvelukokonaisuuden, jonka tavoitteena on tukea lapsiperheitä arjen haasteissa varhaisessa vaiheessa sekä vahvistaa vanhemmuutta ennen tuen tarpeen kasautumista. Kokonaisuus yhdistää asiakastyön, yhtenäiset menetelmät sekä käytännönläheiset materiaalit.
Toimintamallin keskeinen osa on yhtenäinen materiaalikokonaisuus, joka tukee sekä perheitä että ammattilaisia. Materiaalien avulla varmistetaan ohjauksen tasalaatuisuus ja vaikuttavuus eri palveluissa sekä mahdollistetaan konkreettinen ja ratkaisukeskeinen työote.
Toiminnan toteuttaminen edellyttää selkeää organisointia ja vastuunjakoa. Nimetty vastuuhenkilö koordinoi kokonaisuutta, vastaa kehittämisestä sekä henkilöstön perehdyttämisestä. Toimintaa toteuttavat moniammatilliset tiimit, jotka integroituvat osaksi perheiden kanssa tehtävää asiakastyötä.
Lisäksi toimintamallin vaikuttava toteutuminen edellyttää sen juurtumista osaksi laajempaa palvelujärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että lapsiperheiden parissa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat toimintamallin, osaavat ohjata perheitä sen piiriin sekä hyödyntävät materiaaleja omassa työssään. Toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen varmistetaan selkeällä johtamisella ja taloudellisella ohjauksella.
Toimintamalli mahdollistaa lapsiperheiden tarpeisiin vastaamisen oikea-aikaisesti, vaikuttavasti ja resurssitehokkaasti
Arjen kesyttämö -toimintamallin lyhyen aikavälin tuloksina on havaittu, että perheet saavat nopeasti käyttöönsä konkreettisia välineitä arjen hallinnan tukemiseksi. Vanhemmat pystyvät soveltamaan saamaansa ohjausta välittömästi arjen tilanteissa, kuten siirtymissä, ruokailussa ja iltatoimissa, mikä edistää arjen sujuvuutta.
Toimintamalli vahvistaa vanhempien ymmärrystä lapsen käyttäytymisestä ja tukee johdonmukaisten toimintatapojen käyttöönottoa. Samanaikaisesti ammattilaisten työ helpottuu, kun käytössä on yhteisiä, helposti hyödynnettäviä menetelmiä ja materiaaleja.
Lyhyellä aikavälillä on lisäksi havaittavissa arjen tilanteiden rauhoittumista ja ennakoitavuuden lisääntymistä.
Toimintamallin pitkän aikavälin tuloksena on sen vakiintuminen osaksi perhekeskuksen palveluja sekä laajentuminen alueellisesti Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Toimintamalli on edistänyt varhaisen ja matalan kynnyksen tuen toteutumista lapsiperheille sekä yhtenäisten työmenetelmien juurtumista ammattilaisten käyttöön. Yhteistyö varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa on vahvistanut yhteisiä toimintatapoja ja tukenut lapsen arjen sujuvuutta eri kasvuympäristöissä.
Pitkällä aikavälillä toimintamalli vahvistaa vanhempien kykyä tukea lapsen arkea ja lisää toimintatapojen jatkuvuutta kodin ja eri palveluiden välillä, mikä tukee arkea ja ennaltaehkäisee haasteiden kasautumista.
Arvio perustuu toiminnan käyttöönottoon, laajentumiseen sekä toimijoilta ja asiakkailta saatuihin palautteisiin.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Idea sai alkunsa havaittuamme, että sekä varhaiskasvatuksessa että perusopetuksessa toimivat ammattilaiset saavat erityistyöntekijöiden konsultaatiota ja tukea arjen haastaviin tilanteisiin. Jäimme miettimään, mikä taho voisi tarjota vastaavaa tukea suoraan perheille. Kun tuki perheelle toteutuisi ohjaavana palveluna, matalalla kynnyksellä ja ennaltaehkäisevänä, erilaisten perhe- ja sosiaalipalvelujen tarpeelta voitaisiin välttyä.
Lapsiperheiden arjessa ilmenee toistuvasti kuormitusta ja kasvatuksellisia haasteita, joihin tarvitaan varhaista, ennaltaehkäisevää tukea. Palvelujärjestelmässä on tunnistettavissa puute matalan kynnyksen, helposti saavutettavista palveluista, jotka tukevat perheitä ennen ongelmien kasautumista.
Perheiden arjessa ilmenevät haasteet liittyvät tyypillisesti esimerkiksi päivärytmin hallintaan, siirtymätilanteisiin, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä vanhemmuuden kuormittavuuteen. Näissä tilanteissa tuen tarve on usein vielä lievää tai keskitasoista, mutta ilman oikea-aikaista tukea riskinä on kuormituksen lisääntyminen ja palvelutarpeen syveneminen. Tästä huolimatta kynnys hakeutua perinteisiin, korjaavampiin palveluihin, kuten kasvatus- ja perheneuvontaan, voi muodostua korkeaksi erityisesti silloin, kun perhe ei itse miellä tilannettaan riittävän vakavaksi. Tarvelähtöisesti tarkasteltuna korostuu siten tarve palvelulle, joka on helposti lähestyttävä, normalisoi tuen hakemista ja tarjoaa konkreettisia keinoja arjen sujuvoittamiseen varhaisessa vaiheessa.
Samanaikaisesti lapsiperheiden parissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat käyttöönsä selkeitä, näyttöön ja käytännön kokemukseen perustuvia työvälineitä, jotka tukevat asiakastyön sujuvuutta ja vaikuttavuutta. Tarve kohdistuu erityisesti valmiisiin, helposti käyttöönotettaviin materiaaleihin ja menetelmiin, jotka vastaavat perheiden arjen konkreettisiin haasteisiin ja vähentävät työntekijöiden ajankäyttöä materiaalien itsenäiseen kehittämiseen.
Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti alle 10-vuotiaiden lasten perheet, joissa arjen kuormittavuus, kasvatukselliset haasteet tai vanhemmuuden epävarmuus korostuvat. Tuen tarve voi ilmetä monimuotoisesti, eikä edellytä diagnosoituja ongelmia tai asiakkuutta raskaammissa palveluissa. Erityisen keskeinen kohderyhmä ovat perheet, joissa lapsella ilmenee neuropsykiatrisia piirteitä tai keskittymisen ja toiminnanohjauksen haasteita, sillä nämä tekijät lisäävät arjen kuormittavuutta ja vahvistavat tarvetta konkreettisille, strukturoiville tukikeinoille.
Palveluvalikoimaa vahvistetaan lisäämällä siihen ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen palvelu, joka tukee lapsiperheitä arjen haasteissa varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on keventää perheiden arkea sekä vähentää raskaampien perhepalveluiden tarvetta tilanteissa, joissa riittävä tuki voidaan saavuttaa kohdennetulla psykoedukaatiolla sekä käytännönläheisillä, konkreettisilla menetelmillä ja materiaaleilla.
Samalla käyttöön vakiinnutetaan yhtenäinen ja systemaattinen materiaalikokonaisuus lapsiperheiden arjen tukemiseen. Kanta-Hämeen perhekeskus -palveluiden työntekijöillä on valmiudet ohjata perheitä kesyttämökäynnille sekä hyödyntää kesyttämön materiaaleja osana omaa asiakastyötään tavoitteellisen ja vaikuttavan ohjauksen tukena.
Arjen kesyttämössä seurataan käyttöastetta sähköisen kalenterin varauksista. Lisäksi saamme palautetta asiakkailta pika-aikoina toteutetuista käynneistä. Seuraamme puolivuosittain tehtävässä inventaariossa kesyttämön materiaalin menekkiä kaikilla kolmella kesyttämöllä (Forssa, Hämeenlinna ja Riihimäki).
Toimintamallin koordinoinnista vastaa nimetty vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu kaikkien kolmen kesyttämön materiaalitilausten hallinnointi, materiaalien jatkuva kehittäminen sekä henkilöstön perehdyttäminen kesyttämötyöhön. Vastuuhenkilö huolehtii myös toimintamallin yhtenäisyydestä ja laadun varmistamisesta.
Kesyttämöissä toimii omat moniammatilliset tiimit, jotka koostuvat perhetyöntekijöistä sekä lapsiperheiden kotipalvelun työntekijöistä. Tiimien jäsenet tarjoavat kesyttämöön niin sanottuja pika-aikoja keskimäärin 2–3 kertaa kuukaudessa. Nämä vastaanotot toteutetaan osana työntekijöiden muuta asiakastyötä.
Toiminnan taloudellisesta ohjauksesta sekä laajempien kehittämiskokonaisuuksien linjaamisesta vastaa perhe- sosiaali- ja vammaispalveluiden tulosaluejohtaja.
Toimintamalli muodostaa ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen palvelukokonaisuuden, jonka tavoitteena on tukea lapsiperheitä arjen haasteissa varhaisessa vaiheessa sekä vahvistaa vanhemmuutta ennen tuen tarpeen kasautumista. Kokonaisuus yhdistää asiakastyön, yhtenäiset menetelmät sekä käytännönläheiset materiaalit.
Toimintamallin keskeinen osa on yhtenäinen materiaalikokonaisuus, joka tukee sekä perheitä että ammattilaisia. Materiaalien avulla varmistetaan ohjauksen tasalaatuisuus ja vaikuttavuus eri palveluissa sekä mahdollistetaan konkreettinen ja ratkaisukeskeinen työote.
Toiminnan toteuttaminen edellyttää selkeää organisointia ja vastuunjakoa. Nimetty vastuuhenkilö koordinoi kokonaisuutta, vastaa kehittämisestä sekä henkilöstön perehdyttämisestä. Toimintaa toteuttavat moniammatilliset tiimit, jotka integroituvat osaksi perheiden kanssa tehtävää asiakastyötä.
Lisäksi toimintamallin vaikuttava toteutuminen edellyttää sen juurtumista osaksi laajempaa palvelujärjestelmää. Tämä tarkoittaa, että lapsiperheiden parissa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat toimintamallin, osaavat ohjata perheitä sen piiriin sekä hyödyntävät materiaaleja omassa työssään. Toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen varmistetaan selkeällä johtamisella ja taloudellisella ohjauksella.
Toimintamalli mahdollistaa lapsiperheiden tarpeisiin vastaamisen oikea-aikaisesti, vaikuttavasti ja resurssitehokkaasti
Toimintamallin käyttöönoton myötä palvelujärjestelmään syntyy selkeä, ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen tuen taso, joka täydentää nykyisiä palveluita. Perheiden mahdollisuudet saada oikea-aikaista tukea paranevat, ja tuen piiriin hakeutuminen helpottuu erityisesti tilanteissa, joissa haasteet ovat vielä lieviä tai keskitasoisia.
Käytännönläheiset menetelmät ja materiaalit tukevat perheiden arjen hallintaa, mikä vähentää kuormittumista ja ennaltaehkäisee ongelmien kasautumista.
Palvelujärjestelmän näkökulmasta muutos näkyy raskaampien palveluiden tarpeen vähenemisenä sekä resurssien tarkoituksenmukaisempana kohdentumisena. Varhainen tuki ehkäisee palvelutarpeen syvenemistä, jolloin korjaavien palveluiden kuormitus kevenee ja palvelukokonaisuus toimii kokonaisuutena tehokkaammin.
Arjen kesyttämö -toimintamallin lyhyen aikavälin tuloksina on havaittu, että perheet saavat nopeasti käyttöönsä konkreettisia välineitä arjen hallinnan tukemiseksi. Vanhemmat pystyvät soveltamaan saamaansa ohjausta välittömästi arjen tilanteissa, kuten siirtymissä, ruokailussa ja iltatoimissa, mikä edistää arjen sujuvuutta.
Toimintamalli vahvistaa vanhempien ymmärrystä lapsen käyttäytymisestä ja tukee johdonmukaisten toimintatapojen käyttöönottoa. Samanaikaisesti ammattilaisten työ helpottuu, kun käytössä on yhteisiä, helposti hyödynnettäviä menetelmiä ja materiaaleja.
Lyhyellä aikavälillä on lisäksi havaittavissa arjen tilanteiden rauhoittumista ja ennakoitavuuden lis
Toimintamallin pitkän aikavälin tuloksena on sen vakiintuminen osaksi perhekeskuksen palveluja sekä laajentuminen alueellisesti Kanta-Hämeen hyvinvointialueella. Toimintamalli on edistänyt varhaisen ja matalan kynnyksen tuen toteutumista lapsiperheille sekä yhtenäisten työmenetelmien juurtumista ammattilaisten käyttöön. Yhteistyö varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa on vahvistanut yhteisiä toimintatapoja ja tukenut lapsen arjen sujuvuutta eri kasvuympäristöissä.
Pitkällä aikavälillä toimintamalli vahvistaa vanhempien kykyä tukea lapsen arkea ja lisää toimintatapojen jatkuvuutta kodin ja eri palveluiden välillä, mikä tukee arkea ja ennaltaehkäisee haasteiden kasautumista.
Arvio perustuu toiminnan käyttöönottoon, laajentumiseen sekä toimijoilta ja asiakkailta saatuihin palautteisiin.
Arjen kesyttämö -toimintamallin kustannusvaikutukset muodostuvat lyhyellä aikavälillä pääasiassa henkilöstön työajasta sekä materiaalien tuottamisesta ja jakamisesta. Toiminta perustuu ohjauskäynteihin, joissa hyödynnetään valmiita, helposti käyttöönotettavia välineitä, eikä se edellytä raskaita rakenteita tai erillisiä palveluprosesseja. Toimintamalli voidaan toteuttaa osana olemassa olevia perhekeskuksen palveluja, mikä pitää kustannukset suhteellisen maltillisina.
Pitkällä aikavälillä toimintamallin kustannusvaikutukset liittyvät ennen kaikkea ennaltaehkäisevään työhön. Varhainen, matalan kynnyksen tuki voi vähentää raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarvetta myöhemmässä vaiheessa, kun arjen haasteisiin puututaan ajoissa ja perheiden oma toimintakyky vahvistuu. Tutkimusnäyttö varhaisen tuen ja vanhemmuuden tukemisen interventioista viittaa siihen, että varhainen tuki voi tuottaa kustannussäästöjä suhteessa korjaaviin palveluihin.
Koska toimintamalli perustuu yksittäisiin ohjauskäynteihin eikä siihen liity systemaattista taloudellista seurantaa, ei tarkkoja euromääräisiä kustannus- tai säästövaikutuksia ole käytettävissä. Arvio kustannusvaikutuksista perustuu siten toiminnan rakenteeseen, käyttötapaan sekä yleiseen tutkimusnäyttöön varhaisen tuen vaikuttavuudesta.
Arjen kesyttämö -toimintamalli on hyvin kopioitavissa ja sovellettavissa eri toimintaympäristöihin, kuten muihin hyvinvointialueisiin sekä varhaiskasvatukseen. Malli perustuu selkeään rakenteeseen, konkreettisiin materiaaleihin sekä ohjauskäyntien muotoiseen työskentelytapaan, mikä mahdollistaa sen käyttöönoton ilman raskaita rakenteellisia muutoksia.
Toimintamallin keskeiset elementit – arjen tilanteiden jäsentäminen, kuvalliset ja strukturoivat tukimateriaalit sekä vanhemmille annettava käytännönläheinen ohjaus – ovat siirrettävissä sellaisenaan tai muokattavissa paikallisiin tarpeisiin. Arjen kesytyksen verkkosivujen kautta materiaali on laajasti saatavilla ja hyödynnettävissä, ja lisäksi olemme jakaneet täydentävää materiaalia tiedostoina sitä toivoneille toimijoille.
Varhaiskasvatuksessa toimintamallia voidaan toteuttaa niin sanottuina minikesyttämöinä, jotka ovat suppeampia kokonaisuuksia keskittyen pääsääntöisesti yhteen tai kahteen aihealueeseen kerrallaan, kuten tunnetaitoihin tai siirtymätilanteisiin. Aihealueet valikoituvat erityisesti siten, että ne ovat helposti sovellettavissa päiväkodin arjessa esiintyviin ja konkreettisesti havaittaviin tilanteisiin. Tämä mahdollistaa toimintatapojen juurtumisen suoraan lapsen arkiympäristöön ja tukee yhtenäisiä käytäntöjä kodin ja varhaiskasvatuksen välillä.
Kopioitavuutta edistää myös se, että toimintamalli on helposti omaksuttavissa eri ammattiryhmille ja se tukee moniammatillista yhteistyötä.
Toimintamallin käyttöönotossa on keskeistä varmistaa, että henkilöstö perehdytetään toimintamallin periaatteisiin, keskeisiin sisältöihin sekä käytettävien materiaalien tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen. Toimintamalli edellyttää riittävää ymmärrystä arjen tilanteiden jäsentämisestä sekä yhtenäisten toimintatapojen merkityksestä lapsen ja perheen tukemisessa.
Leviämisen kannalta tärkeää on varmistaa johdon sitoutuminen sekä mahdollisuus toteuttaa toimintaa osana olemassa olevia palveluja. Toimintamallin juurtumista tukee se, että se voidaan liittää luontevasti osaksi palvelukokonaisuutta tai varhaiskasvatuksen arkea ilman erillisiä rakenteellisia muutoksia.
Yhteistyö eri toimijoiden, erityisesti varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa, on keskeisessä roolissa. Yhteiset toimintatavat ja materiaalien samanaikainen käyttö kodin ja varhaiskasvatuksen välillä tukevat mallin vaikuttavuutta ja edistävät sen juurtumista arjen työhön.
Leviämistä edistää materiaalien hyvä saatavuus sekä niiden helppo käyttöönotto. Arjen kesytyksen verkkosivujen kautta materiaaleihin on mahdollista tutustua ja ottaa niitä käyttöön, minkä lisäksi täydentävää materiaalia voidaan jakaa tiedostoina sitä toivoville toimijoille.
Käyttöönotossa on hyvä huomioida paikallisten tarpeiden tunnistaminen ja toimintamallin soveltaminen kohderyhmän mukaisesti. Esimerkiksi varhaiskasvatuksessa minikesyttämöiden toteuttaminen mahdollistaa mallin käyttöönoton kevyempänä kokonaisuutena, jolloin keskitytään yhteen tai kahteen arjen kannalta keskeiseen teemaan kerrallaan.
