Kroonisten haavapotilaiden hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden kehittäminen Etelä-Karjalassa (RRP, P4, I1)
Tavoitteena on parantaa kroonisten haavapotilaiden hoidon jatkuvuutta Etelä-Karjalan hyvinvointiasemilla yhtenäistämällä haavahoitajien kirjaamista ja hyödyntämällä erikoistuneiden haavahoitajien osaamista.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena on parantaa kroonisten haavapotilaiden hoidon jatkuvuutta Etelä-Karjalan hyvinvointiasemilla yhtenäistämällä haavahoitajien kirjaamista ja hyödyntämällä erikoistuneiden haavahoitajien osaamista.
Työnjaon uudistaminen hyvinvointiasemilla
- Kroonisten haavojen hoito keskitetään erikoistuneille haavahoitajille.
- Muiden hoitajien roolia selkeytetään ja rajataan haavahoitojen osalta.
Ajanvarauskirjojen yhtenäistäminen
- Luodaan selkeät ja yhtenäiset ajanvarauskäytännöt haavahoitajille.
- Varmistetaan, että haavahoitoon varataan riittävästi aikaa ja käynnit suunnitellaan hoidon tarpeen mukaan.
Rakenteisen kirjaamisen mallipohjan käyttöönotto
- Otetaan käyttöön yhtenäinen kirjaamismalli, joka nopeuttaa kirjaamista ja parantaa hoidon seurattavuutta.
- Koulutetaan henkilöstö mallin käyttöön ja varmistetaan sen juurtuminen arkeen.
Etelä-Karjalan väestö ikääntyy nopeasti, mikä lisää kroonisten haavojen esiintyvyyttä. Ikääntyneet ovat erityisen alttiita haavojen syntymiselle esimerkiksi diabeteksen, verenkiertohäiriöiden ja liikkuvuuden heikentymisen vuoksi. Krooninen haavapotilas käy keskimäärin kaksi kertaa viikossa haavahoidossa, mikä kuormittaa sekä terveydenhuollon resursseja että potilasta itseään. Krooniset haavat heikentävät potilaiden elämänlaatua, toimintakykyä ja voivat johtaa syrjäytymiseen.
Haavahoitoon liittyvät tarvikkeet ovat kalliita, ja haavojen paraneminen voi kestää kuukausia, mikä kasvattaa hoitokustannuksia merkittävästi. Taloudellisesti tämä asettaa paineita hyvinvointialueen budjetille, erityisesti kun hoidon tarve kasvaa väestön ikääntyessä.
Alkuvaiheessa hyvinvointiasemilla järjestettiin viikon mittainen haavahoito seuranta. Seurannan aikana haavanhoidoissa kävi 106 kroonista haavapotilasta yhteensä 188 kertaa.
Haavahoitoihin käytetty aika vaihteli 15-80 minuuttiin ja haavahoitoja teki jopa kahdeksan eri ammattilaista yhdellä hyvinvointiasemalla päivässä.
- Nykytilan kartoitus ja yhteinen ymmärrys
- Kaikki erikoistuneet haavahoitajat osallistuvat nykytilan kuvaamiseen ja arviointiin.
- Yhteinen keskustelu haavahoidon haasteista ja kehittämistarpeista.
- Kehittämistiimin muodostaminen
- Pieni tiimi (3 haavahoitajaa + kehittäjä) laatii rakenteisen kirjaamismallin ja ohjeistuksen.
- Pilotointi ja käyttöönotto
- Mallipohja otetaan ensin käyttöön erikoistuneiden haavahoitajien keskuudessa.
- Pilotoinnin jälkeen laajennetaan käyttö myös muiden hoitajien haavahoitovastaanotoille.
- Ajanvarauskirjojen muokkaus
- Yhteistyössä esihenkilöiden ja haavahoitajien kanssa ajanvarauskirjat yhtenäistetään tukemaan keskitettyä hoitoa.
- Koulutus ja perehdytys
- Kaikille haavahoitoon osallistuville hoitajille järjestetään koulutusta kirjaamismallin ja toimintatapojen käyttöönotosta.
- Seuranta ja arviointi
- Seurataan kirjaamisen laatua, hoidon vaikuttavuutta ja resurssien käyttöä.
- Kerätään palautetta ja tehdään tarvittavat hienosäädöt.
Kaksi kuukautta rakenteisen kirjaamismallin käyttöönoton jälkeen järjestetyssä kokouksessa saatu palaute oli erittäin myönteistä. Mallipohja koettiin toimivaksi, ja kirjaamiseen käytetty aika oli lyhentynyt merkittävästi. Kirjaamisen systemaattisuus paransi hoidon laatua, koska kaikki oleelliset asiat tuli arvioitua ja dokumentoitua yhdenmukaisesti.
Haavahoitojen keskittäminen erikoistuneille haavahoitajille vähensi hoitoon osallistuneiden ammattilaisten määrää, mikä lisäsi hoidon jatkuvuutta ja edisti haavojen paranemista. Työn sujuvuus ja henkilöstön työhyvinvointi paranivat, kun osaaminen kohdentui tarkoituksenmukaisesti ja työtaakka jakautui selkeämmin.
Työhyvinvoinnin parantuminen nousi esiin odottamattomana positiivisena vaikutuksena, kun työnjako selkeytyi ja erikoisosaamista päästiin hyödyntämään tehokkaammin.
Haavojen paranemisen nopeutuminen oli havaittavissa hoidon jatkuvuuden parantuessa, vaikka läpimenoaikaa ei vielä mitattu systemaattisesti.
Kirjaamisen vaikuttavuus ylitti odotukset: mallipohja ei ainoastaan nopeuttanut työtä, vaan myös nosti hoidon laatua.
Vaikka asiakaskokemusta ei vielä kerätty eikä läpimenoaikaa mitattu, saatu palaute rohkaisee jatkamaan asiantuntijuuden vahvempaa hyödyntämistä pitkäaikaissairaiden hoidossa. Rakenteinen kirjaamismalli osoittautui vaikuttavaksi työkaluksi, joka tukee sekä hoidon laatua että ajansäästöä