Kroonisten haavapotilaiden hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden kehittäminen Etelä-Karjalassa, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 03.11.2025
Kroonisten haavapotilaiden hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden kehittäminen Etelä-Karjalassa, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)
Kroonisten haavapotilaiden hoidon sujuvuuden ja jatkuvuuden kehittäminen Etelä-Karjalassa, Etelä-Karjalan HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Työnjaon uudistaminen hyvinvointiasemilla

  • Kroonisten haavojen hoito keskitetään erikoistuneille haavahoitajille.
  • Muiden hoitajien roolia selkeytetään ja rajataan haavahoitojen osalta.

Ajanvarauskirjojen yhtenäistäminen

  • Luodaan selkeät ja yhtenäiset ajanvarauskäytännöt haavahoitajille.
  • Varmistetaan, että haavahoitoon varataan riittävästi aikaa ja käynnit suunnitellaan hoidon tarpeen mukaan.

Rakenteisen kirjaamisen mallipohjan käyttöönotto

  • Otetaan käyttöön yhtenäinen kirjaamismalli, joka nopeuttaa kirjaamista ja parantaa hoidon seurattavuutta.
  • Koulutetaan henkilöstö mallin käyttöön ja varmistetaan sen juurtuminen arkeen.

Kohderyhmä

Ikäihmiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Euroopan union logo

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Etelä-Karjalan hyvinvointialueella hoidon jatkuvuuden puute aiheuttaa palvelujen pirstaloitumista, turhia käyntejä ja väärin ohjautumista. Monisairaiden ja ikääntyneiden hoitopolut ovat katkonaisia, mikä heikentää hoidon vaikuttavuutta ja asiakaskokemusta.

Keskittämällä krooniset haavapotilaat erikoistuneille haavahoitajille sujuvoitetaan potilaiden palveluita Ekhvan palvelustrategian mukaisesti sekä tarjotaan potilaille oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia palveluita. Toimintamallin avulla tehostetaan resurssien käyttöä, parannetaan palveluiden laatua ja taloudellista kestävyyttä.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Etelä-Karjalan väestö ikääntyy nopeasti, mikä lisää kroonisten haavojen esiintyvyyttä. Ikääntyneet ovat erityisen alttiita haavojen syntymiselle esimerkiksi diabeteksen, verenkiertohäiriöiden ja liikkuvuuden heikentymisen vuoksi. Krooninen haavapotilas käy keskimäärin kaksi kertaa viikossa haavahoidossa, mikä kuormittaa sekä terveydenhuollon resursseja että potilasta itseään. Krooniset haavat heikentävät potilaiden elämänlaatua, toimintakykyä ja voivat johtaa syrjäytymiseen.

Haavahoitoon liittyvät tarvikkeet ovat kalliita, ja haavojen paraneminen voi kestää kuukausia, mikä kasvattaa hoitokustannuksia merkittävästi. Taloudellisesti tämä asettaa paineita hyvinvointialueen budjetille, erityisesti kun hoidon tarve kasvaa väestön ikääntyessä.

 

  • Potilas: Tarvitsee laadukasta, johdonmukaista ja vaikuttavaa hoitoa, joka tukee haavan paranemista ja vähentää turhia käyntejä.
  • Ammattilainen: Tarvitsee selkeät toimintamallit, yhtenäiset kirjaamiskäytännöt ja mahdollisuuden hyödyntää erikoisosaamista tehokkaasti.
  • Organisaatio: Tarvitsee kustannustehokkaan, vaikuttavan ja hallitun haavanhoitoprosessin, jossa resurssit kohdentuvat oikein ja tuotevalinnat perustuvat tutkittuun tietoon.

Alkuvaiheessa hyvinvointiasemilla järjestettiin viikon mittainen haavahoito seuranta. Seurannan aikana haavanhoidoissa kävi 106 kroonista haavapotilasta yhteensä 188 kertaa. 

Haavahoitoihin käytetty aika vaihteli 15-80 minuuttiin ja haavahoitoja teki jopa kahdeksan eri ammattilaista yhdellä hyvinvointiasemalla päivässä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Potilaan näkökulmasta:
Hoidon laatu ja jatkuvuus paranevat, kun haavahoito keskitetään erikoistuneille haavahoitajille. Potilas saa osaavaa, yksilöllistä ja kustannustehokasta hoitoa, mikä tukee haavan paranemista ja vähentää turhia käyntejä.

Ammattilaisen näkökulmasta:
Erikoistuneet haavahoitajat voivat hyödyntää osaamistaan tehokkaammin monisairaiden potilaiden hoidossa, hoitotuotteiden valinnassa ja haavan paranemisen arvioinnissa. Rakenteinen kirjaaminen nopeuttaa työskentelyä ja tukee hoidon suunnittelua.

Organisaation näkökulmasta:
Hoitoprosessin keskittäminen ja yhtenäistäminen vähentää päällekkäisyyksiä, säästää kustannuksia ja parantaa resurssien kohdentamista. Kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaistaminen tukee hoidon vaikuttavuuden seurantaa ja päätöksentekoa.

Toimintamallin keskeiset edellytykset
  • Nykytilan kartoitus ja yhteinen ymmärrys
    • Kaikki erikoistuneet haavahoitajat osallistuvat nykytilan kuvaamiseen ja arviointiin.
    • Yhteinen keskustelu haavahoidon haasteista ja kehittämistarpeista.
  • Kehittämistiimin muodostaminen
    • Pieni tiimi (3 haavahoitajaa + kehittäjä) laatii rakenteisen kirjaamismallin ja ohjeistuksen.
  • Pilotointi ja käyttöönotto
    • Mallipohja otetaan ensin käyttöön erikoistuneiden haavahoitajien keskuudessa.
    • Pilotoinnin jälkeen laajennetaan käyttö myös muiden hoitajien haavahoitovastaanotoille.
  • Ajanvarauskirjojen muokkaus
    • Yhteistyössä esihenkilöiden ja haavahoitajien kanssa ajanvarauskirjat yhtenäistetään tukemaan keskitettyä hoitoa.
  • Koulutus ja perehdytys
    • Kaikille haavahoitoon osallistuville hoitajille järjestetään koulutusta kirjaamismallin ja toimintatapojen käyttöönotosta.
  • Seuranta ja arviointi
    • Seurataan kirjaamisen laatua, hoidon vaikuttavuutta ja resurssien käyttöä.
    • Kerätään palautetta ja tehdään tarvittavat hienosäädöt.

Toimintamallin ydinsisältö

Työnjaon uudistaminen hyvinvointiasemilla

  • Kroonisten haavojen hoito keskitetään erikoistuneille haavahoitajille.
  • Muiden hoitajien roolia selkeytetään ja rajataan haavahoitojen osalta.

Ajanvarauskirjojen yhtenäistäminen

  • Luodaan selkeät ja yhtenäiset ajanvarauskäytännöt haavahoitajille.
  • Varmistetaan, että haavahoitoon varataan riittävästi aikaa ja käynnit suunnitellaan hoidon tarpeen mukaan.

Rakenteisen kirjaamisen mallipohjan käyttöönotto

  • Otetaan käyttöön yhtenäinen kirjaamismalli, joka nopeuttaa kirjaamista ja parantaa hoidon seurattavuutta.
  • Koulutetaan henkilöstö mallin käyttöön ja varmistetaan sen juurtuminen arkeen.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kaksi kuukautta rakenteisen kirjaamismallin käyttöönoton jälkeen järjestetyssä kokouksessa saatu palaute oli erittäin myönteistä. Mallipohja koettiin toimivaksi, ja kirjaamiseen käytetty aika oli lyhentynyt merkittävästi. Kirjaamisen systemaattisuus paransi hoidon laatua, koska kaikki oleelliset asiat tuli arvioitua ja dokumentoitua yhdenmukaisesti.

Haavahoitojen keskittäminen erikoistuneille haavahoitajille vähensi hoitoon osallistuneiden ammattilaisten määrää, mikä lisäsi hoidon jatkuvuutta ja edisti haavojen paranemista. Työn sujuvuus ja henkilöstön työhyvinvointi paranivat, kun osaaminen kohdentui tarkoituksenmukaisesti ja työtaakka jakautui selkeämmin.

Työhyvinvoinnin parantuminen nousi esiin odottamattomana positiivisena vaikutuksena, kun työnjako selkeytyi ja erikoisosaamista päästiin hyödyntämään tehokkaammin.

Haavojen paranemisen nopeutuminen oli havaittavissa hoidon jatkuvuuden parantuessa, vaikka läpimenoaikaa ei vielä mitattu systemaattisesti.

Kirjaamisen vaikuttavuus ylitti odotukset: mallipohja ei ainoastaan nopeuttanut työtä, vaan myös nosti hoidon laatua.

Vaikka asiakaskokemusta ei vielä kerätty eikä läpimenoaikaa mitattu, saatu palaute rohkaisee jatkamaan asiantuntijuuden vahvempaa hyödyntämistä pitkäaikaissairaiden hoidossa. Rakenteinen kirjaamismalli osoittautui vaikuttavaksi työkaluksi, joka tukee sekä hoidon laatua että ajansäästöä

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Aika: Kehittämistyö, pilotointi ja juurruttaminen vievät aikaa. Muutoksen läpivienti vaatii pitkäjänteisyyttä.

Henkilöstö: Tarvitaan sitoutunut kehittäjätiimi, esihenkilöiden tuki ja osallistuva henkilöstö.

Osaaminen: Muutosjohtamisen ja prosessien kehittämisen osaaminen on keskeistä. Erikoistuneiden haavahoitajien asiantuntemus on ratkaisevaa.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen perusterveydenhuolto
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)