Soiten hallituksen päätöksellä 17.5/2021, lähdettiin vahvistamaan lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluita. Perheiden palvelut vahvistavat lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluja osana kouluterveydenhuoltoa 4 määräaikaisella (1.8.2021-31.12.2022) psykiatrisen sairaanhoitajan vakanssilla Soiten resurssityöryhmän pankissa olevien vakanssien kautta. Vuoden 2021 osalta vahvistaminen tapahtuu kustannusneutraalisti eikä toiminnallinen muutos edellytä lisämäärärahan tarvetta tai kustannuskasvua. Vuoden 2022 osalta määräaikaiset vakanssit huomioidaan osana Soiten ja Perheiden palvelujen talous- ja toimintasuunnitelmaa 2022. Hyvien kokemusten kautta koulupsyykkaritoiminta vakinaistettiin 2023 vuoden alusta.
Tiivistelmä
Koulupsyykkari on kouluympäristössä toimiva psykiatrinen sairaanhoitaja. Koulupsyykkari tarjoaa nuorille perustason mielenterveyspalveluita. Nuoret ohjautuvat koulupsyykkarin vastaanotolle pääsääntöisesti kouluterveydenhoitajan tai jonkun muun ammattihenkilön ohjaamana. Koulupsyykkari tarjoaa ensivaiheen psykososiaalista tukea sisältäen yksilöllisen tuen kriiseissä, kartoittaa mielenterveysongelmia, ohjaa hoidollisia ryhmiä, toteuttaa lyhytterapeuttisia interventioita ja osallistuu oppilaitosten kriisityöhön.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Nuorten mielenterveyden haasteet ja ahdistus ovat lisääntyneet alueella.
Koulupsyykkareita toimii tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan alueella yhteensä kahdeksan, yläkouluilla ja toisen asteen oppilaitoksissa kuusi ja Kokkolan alakoulun tiimissä 2. Koulupsyykkarit kuuluvat neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuualueeseen. Koulupsyykkaritoiminta ei ole lakisääteistä kuten muu oppilashuollon toiminta.
Kouluspyykkarit ovat kuuluneet vuoden 2023 alusta alkaen neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuualueelle, joka kuuluu perhekeskuspalveluiden palvelualueelle, perheiden palvelun toimialueella. Erikoissairaanhoidon kuormaa pyritään keventämään panostamalla perustason ennaltaehkäiseviin matalankynnyksen palveluihin.
Koulupsyykkaritoiminnalla pyritään vahvistamaan perustason mielenterveyspalveluista. Oppilaita tavataan kouluympäristössä ja koulupsyykkarit ovat muiden oppilashuollon toimijoiden konsultoitavissa. Tukea ja yhteistyötä viedään sinne missä nuoret ovat. Asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti.
Tavoitteena on tuottaa matalankynnyksen perustason mielenterveyspalvelua hyvinvointialueen nuorille. Koulupsyykkarit tapaavat nuoria oppilaitoksissa.
Säännöllisillä yhteistyötapaamisilla ja toimintaa seuraamalla voidaan toimintaa kehittää. Yhteistyökumppaneilta kerätyn palautteen pohjalta.
Jo ennen Hyvinvointialueiden alkamista 2023 koulupsyykkarit kuuluivat Keski-Pohjanmaan sosiaali-ja terveyspalvelukuntayhtymään neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuualueelle. Kuusi kahdeksasta koulupsyykkarin vakanssista on tällä hetkellä vakituisia. Resurssien kohdistuminen riittävällä tasolla koko Hyvinvointialueen alueelle vaatii riittävää työntekijäresurssia.
Koulupsyykkari on kouluympäristössä toimiva psykiatrinen sairaanhoitaja. Koulupsyykkari tarjoaa nuorille perustason mielenterveyspalveluita. Nuoret ohjautuvat koulupsyykkarin vastaanotolle pääsääntöisesti kouluterveydenhoitajan tai jonkun muun ammattihenkilön ohjaamana. Koulupsyykkari tarjoaa ensivaiheen psykososiaalista tukea sisältäen yksilöllisen tuen kriiseissä, kartoittaa mielenterveysongelmia, ohjaa hoidollisia ryhmiä, toteuttaa lyhytterapeuttisia interventioita ja osallistuu oppilaitosten kriisityöhön.
Hyvinvointialueen koulupsyykkareiden määrää on saatu kasvatettua. Toiminta vakinaistuu myös määräaikaisten koulupsyykkareiden osalta 2025 vuoden aikana. Tarvetta suuremmalle määrälle koulupsyykkareita edelleen olisi. Yksittäisen koulupsyykkarin työkenttä on tällä hetkellä liian laaja, yksiköitä on paljon. Perustason mielenterveyspalveluiden saatavuus on kuitenkin parantunut ja palveluita voidaan tarjota lähempänä nuoria. Koulupsyykkarin työnkuva on saatu yhtenäistettyä yläkoulussa ja toisella asteella työskentelevien osalta.
Työnohjauksen järjestäminen työntekijöille on erityisen tärkeää. Lisäksi tarvitaan lääkärin konsultointimahdollisuus. Yhteistyön tekeminen eri toimijoiden kanssa on erityisen tärkeää.